SYYn kannanotto: Epäoikeudenmukaiset opiskelijavalinnat on korjattava

Vuonna 2018 käynnistyneen opiskelijavalintauudistuksen seurauksena todistusvalinta tuli lähes kaikkiin yliopistojen koulutusohjelmiin pääasialliseksi valintaväyläksi. Uudistus on vaikuttanut rakenteellisesti negatiivisella tavalla koko koulutuspolkujärjestelmän kokonaisuuteen.

Alakohtaisten pisteytysten ongelmat ovat ilmeisiä. Kun pisteytys perustuu lukion kurssimääriin, ylipainottaa todistusvalinta erityisesti matematiikan, mutta myös esimerkiksi fysiikan painoarvoa. Vastaavasti se väheksyy pienemmän kurssimäärän aineita, kuten yhteiskunnallisia ja humanistisia oppiaineita sekä kieliä. Tämä luonnollisesti ohjaa lukiolaisten opintovalintoja. Suurimmat pisteet tarjoavia aloja suositaan. Näin esimerkiksi kielten opiskelu on romahtanut vain muutamassa vuodessa.

”Rikkinäinen pisteytysjärjestelmä eriarvoistaa aloja ja heikentää suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakiveä; yleissivistävää ja laadukasta koulutusjärjestelmää. Yhteiskunnallisen alan pisteytystä pitää muokata joustavammaksi, matematiikan painoarvoa vähentää ja alakohtaisesti relevanttien aineiden painoarvoa nostaa”, painottaa SYYn puheenjohtaja Susanna Hietala.

SYY ehdottaa pisteytyksen korjaamiseksi seuraavia toimenpiteitä:

• Matematiikka on poistettava yhteiskunnallisen alan pisteytyksen pakollisista aineista.
• Yhteiskunnalliselle alalle on saatava mahdollisuus painottaa toistakin reaalia.
• Pisteytys on irrotettava kurssimääristä.
• Opiskelijavalintoja kokonaisuudessaan on käsiteltävä kriittisesti tekemällä rakenteellisia muutoksia koko ylioppilaskirjoitusjärjestelmään.

Todistusvalinta vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin

Todistusvalinnan myötä lukiokoulutuksesta on muodostunut opiskelijoille vuosien painekattila, jossa suorituspaineet ja uupumus ovat kasvussa. Yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys ovat olleet merkittävästi laskussa koko 2000-luvun ajan.

Riski ongelmien kroonistumisesta merkittävä, kun yliopistoon tullaan jo valmiiksi uupuneina. Mielenterveyskriisi on yksi aikamme suurimmista opiskelijoita koskevista haasteista. Jos rakenteellisia ratkaisuja ei löydetä nyt, tulee ongelmien korjaaminen tulevaisuudessa yhteiskunnalle kestämättömän kalliiksi, pahimmillaan jopa mahdottomaksi. OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöiden kustannukset olivat Suomelle vuonna 2018 eli ennen koronaa jo 11,5 miljardia euroa vuodessa.

SYY vaatii, että yhteiskuntaa ja koulutusjärjestelmää tarkastellaan kriittisesti ja kehitetään niin, että yhä harvempi uupuu ja kokee ylimitoitettuja suorituspaineita jo nuoresta pitäen. SYY pitää 2010-luvulla toteutettuja koulutusleikkauksia anteeksiantamattomina. Leikkaukset sekä koulutuspolitiikassa vallassa ollut tehokkuusajattelu sivistyksen ja oppimisen itseisarvon sijaan ovat johtaneet tähän hälyttävään tilanteeseen. Myös todistusvalinta on osa tätä kehitystä.

Onko koko ylioppilaskirjoitusjärjestelmälle enää relevantteja perusteita, kysyy SYY. Onko järjestelmästä tullut lähinnä suorituspaineita ja uupumusyhteiskuntaa vahvistava, vääränlaiseen oppimiseen kannustava ja koulutusjärjestelmää rapauttava reliikki?

Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry on Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n opiskelijajärjestö. Lue lisää SYYstä täällä.