SYYn kannanotto: Opiskelijoiden oikeus riittävään opintotukeen turvattava

Jos suomalainen opiskelija ei halua elää opintotuella köyhyysrajalla tai velaksi, hänen on tehtävä käytännössä kahta työtä samaan aikaan – opiskella ja työskennellä (Yle). Normaalisti tällaista työtaakkaa pidettäisiin kohtuuttomana, mutta opiskelijoiden kohdalla vaatimuksilla ei ole ylärajaa.

Kohtuuttomien vaatimusten takana on käsitys, jonka mukaan opiskelua pidetään työn tekemisen sijaan vapaa-ajan huvina. Siksi opiskelijoiden toimeentulo nähdään helppona leikkauskohteena, ja opiskelijoiden voidaan edellyttää elävän velaksi. Korona-aika on kasvattanut entisestään opiskelijoiden kokemaa ahdinkoa, kun töitä ei välttämättä olisi saanutkaan.

Millaisen vaihtoehdon yhteiskunta tarjoaa tällä hetkellä opiskelijalle työnteon tilalle? Velkaisen ja köyhyysrajalla kitkuttelevan arjen. Tässä tavoitteessa on onnistuttu, sillä valtion takaamien opintolainojen kokonaispääoma on yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 jälkeen. Toisaalta edes velkaantumalla ei elele leveästi, sillä opintorahaa, opintolainan maksimimäärää ja asumistukea nostavan opiskelijan tulot ylittävät pienituloisuusrajan vain kymmenillä euroilla.

Opiskelijoiden toimeentulo on opiskelijoita suurempi yhteiskunnallinen kysymys. Toimeentulolla on vaikutus myös korkeakoulutuksen houkuttelevuuteen: Jos 25–34-vuotiaiden koulutustason laskeminen (Tieto&trendit) halutaan kääntää ja Suomen sijoitusta OECD:n keskitason alapuolelta parantaa, korkeakouluopintoihin tulee keksiä muita houkuttimia kuin eläminen vuosien ajan köyhyysrajan tuntumassa.

Nykyinen tukijärjestelmä ei myöskään ota riittävästi huomioon opiskelijoiden moninaisia lähtökohtia. Oma ala saattaa löytyä vasta kiemuraisten elämänvaiheiden jälkeen, ja toisaalta työelämä vaatii monimutkaistuessaan kouluttautumista myös työuran myöhemmissä vaiheissa. Tekoälyn ja robotisaation synnyttämässä nopeassa työelämän muutoksessa on turvattava myös alanvaihtajien toimeentulo uudelleenkouluttautumisen aikana.

Tuore päätös opintotuen tulorajan nostamisesta on hyvä askel opiskelijoiden taloudellista vapautta kohti, mutta opintotuen korottaminen ei voi yksin ratkaista opiskelijoiden toimeentulon ongelmia. Tulorajaa nostettiin pysyvästi (Helsingin Sanomat) siten, että vuonna 2023 se on puolet korkeampi kuin vuonna 2021. Vaikka toimi antaa joustavuutta opiskelijoille suunnitella talouttaan paremmin, se ei saa jättää opintorahan kehittämistä varjoonsa.

Siksi vaadimme ratkaisuksi opiskelijoiden vaikeaan tilanteeseen, että myös opintorahan määrää tulee nostaa. Nosto mahdollistaisi toimeentulon, jonka avulla opiskelijat voivat keskittyä opintoihinsa ja valmistua tavoiteajassa. Riittävän suuri opintoraha voi myös ehkäistä opiskelijoiden uupumusta vapauttamalla heidät työn ja opintojen pakollisesta yhteensovittamisesta. Opintotuki on opiskelua varten, ja siihen sen on riitettävä!