Tahdonvapaus ja kiitollisuuden tunne nousevat esiin suomalaisten käsityksissä onnellisuudesta
Väitöskirjatutkija Jennifer De Paola Helsingin yliopistostaon selvittänyt, millaisia käsityksiä onnellisuudesta – jokapäiväisenä ja empiirisenä merkityksellistämisen kohteena – muodostetaan suomalaisten keskuudessa digitaalisen median areenoilla.
Väitöstutkimuksen yksi löydös on, että sosiaalisessa mediassa kiertävät nykyiset "viisaudet" onnen saavuttamiseksi ankkuroituvat tahdonvapauden ja kiitollisuuden tunteisiin. Tämä johtaa erilaisiin neuvoihin siitä, voidaanko ja pitäisikö onnellisuutta tavoitella: yhtäältä kehotetaan tekemään niin ja toisaalta lopettamaan onnen tavoittelu.
- Yhdessä nämä paradoksit muodostavat kokonaisuuden, jonka olen nimittänyt onnen hegemoniseksi esitykseksi. Se tarkoittaa että luotat itseesi. Toimimalla aktiivisesti, voit olla "oman onnesi seppä”. Tunnet kiitollisuutta ja hyväksyt elämänolosuhteitasi, sanoo De Paola.
Onnellisuusraporttiin suhtaudutaan joko positiivisesti tai negatiivisesti
Väitöstutkimus paljastaa, että YK:n onnellisuusraporttia (WHR) käsittelevät verkkoartikkelit rakentavat narratiivia, joka keskittyy Suomeen "voittajana", samalla kun omaksutaan ristiriitainen asenne onnellisuusraportin tuloksia ja raportissa hyödynnettyä onnellisuuden käsitteellistämistä kohtaan.
- Lukijoiden näkemykset YK:n onnellisuusraportista jakautuvat kahteen eri "yleisöön", jotka omaksuvat positiivisen tai negatiivisen kannan.
Positiivisen asenteen omaksuva yleisö hyväksyy hegemonisen tulkinnan onnellisuudesta.
Kielteisen kannan omaksuva yleisö kyseenalaistaa tahdonvapauden ja kiitollisuuden korostumista onnellisuuden yhteydessä, ja siirtää valokeilan pois aktiivisesti onnellisuutta tavoittelevasta ja kiitollisesta yksilöstä ja suuntaa sen ulkoisiin olosuhteisiin.
- Siten kielteisesti suhtautuvat muodostavat vaihtoehtoista representaatiota onnellisuudesta, jota voi kutsua poleemiseksi, De Paola toteaa.
Tutkimus koostuu kolmesta laadullisesta osatutkimuksesta, joissa käytetään sosiaalisen representaation teoriaa (Moscovici, 1961/2008) teoreettisena viitekehyksenä. Jokainen osatutkimus keskittyy onnellisuuden eri osa-alueisiin.
- Osatutkimukset osoittavat, että erilaiset kontekstit, joissa onnellisuudesta keskustellaan aktivoivat erilaisia ankkurointi- ja objektivointiprosesseja ja antinomioita, jotka rakentavat onnellisuuden sosiaalisen representaation, De Paola jatkaa.
Suomi on säilyttänyt kärkipaikkansa YK:n onnellisuusraportissa viisi vuotta peräkkäin (2018-2022), joten väitöstutkimus on ajankohtainen.
Osatutkimuksessa I keskitytään siihen, kuinka onnellisena oleminen käsitteellistyy sosiaalisessa mediassa analysoimalla Instagram-kuvia ja niihin liittyviä hashtageja ja kuvatekstejä, jotka on merkitty hashtagilla #onnellinen. Osatutkimuksessa II tarkastellaan nykykonteksteissa ilmeneviä "viisauksia" onnen saavuttamiseksi analysoimalla lainauksia, sananlaskuja ja aforismeja, jotka kiertävät Instagramissa ja Facebookissa inspiroivien "meemien" muodossa, sekä suomalaisessa että italialaisessa kulttuurisessa kontekstissa.
Osatutkimuksen III tavoitteena on selvittää, mitä tapahtuu, kun ”maalaisjärjen” käsitykset onnellisuudesta kohtaavat tieteelliset käsitykset onnellisuudesta. Tätä tarkasteltiin tutkimalla, miten suomalaiset verkkouutiset ja niiden lukijat ovat ottaneet vastaan ja tulkinneet YK:n onnellisuusraportin tuloksia.
*************************************************
Jennifer De Paola väittelee 12.4.2022 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "HAPPINESS AND ITS DIGITAL PUBLICS - SOCIAL REPRESENTATIONS OF HAPPINESS IN SOCIAL MEDIA AND DIGITAL JOURNALISM ARENAS". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, Hall 302, Siltavuorenpenger 3 A.
Vastaväittäjänä on Professor Brady Wagoner, Aalborg University, Denmark, ja kustoksena on professori Anna-Maija Pirttilä-Backman.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences 208/2022.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Jennifer De Paola (haastattelut englanniksi)
Puh. 040-5012016
jennifer.depaola@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uni tukee painonhallintaa22.10.2025 08:15:07 EEST | Tiedote
Hyvä uni on tärkeä osa painonhallintaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan yöunen määrä, päivärytmi ja päivävireys vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka hyvin ihmiset onnistuvat pudottamaan painoa. Paras laihtumistulos saavutettiin 7–9 tunnin yöunilla.
Uskonnolliset kokemukset lapsuudessa edistävät henkilön terveyttä vanhemmalla iällä21.10.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Voisiko uskonnollinen kasvatus olla väylä terveempään ikääntymiseen? Uskonto voi toimia selviytymiskeinona lapsuudessaan haasteellisissa perheissä kasvaneilla, mutta se ei täysin pysty paikkaamaan köyhyyteen, vanhempien mielenterveysongelmiin tai alkoholinkäyttöön liittyviä terveysriskejä.
Ensimmäiset merkit lukivaikeuksista näkyvät jo vastasyntyneiden aivoissa21.10.2025 08:23:30 EEST | Uutinen
Aivotutkimus tarjoaa uutta tietoa lapsista, joita on tärkeä tukea jo ennen kouluikää ilmeneviä lukemisvaikeuksia. Lukutaitoa vahvistavia aivojen toimintoja voidaan tukea varhaisessa vaiheessa puhumalla, laulamalla ja esittämällä musiikkia lapsille.
KUTSU: Alan suurin kotimainen asiantuntijatapahtuma Sosiaalipolitiikan päivät pureutuu luottamuksen merkitykseen20.10.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Luottamus syntyy oikeudenmukaisista instituutioista, saavutettavista palveluista ja kansalaisten osallistumisesta. Aiheesta puhutaan Helsingin yliopiston päärakennuksella 23.–24. lokakuuta.
Suomen kivikoissa talvehtii suuri kirjo lepakoita16.10.2025 09:43:21 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan lepakot tarvitsevat erilaisia kivikkoympäristöjä talvehtiakseen. Uusi tieto lajien välisistä eroista talvehtimisessa ja talvehtimispaikkojen merkityksestä horroskauden eri vaiheissa auttaa suojelemaan lepakoita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme