Helsingin yliopisto

Tahdonvapaus ja kiitollisuuden tunne nousevat esiin suomalaisten käsityksissä onnellisuudesta

Jaa

"Onnellisena oleminen" rakentuu paradoksin minä ja muut ympärille, mikä ankkuroi onnellisuuden ylpeyden tunteeseen itseään kohtaan ja toisaalta kiitollisuuden tunteeseen toisia ihmisiä ja ympärillämme olevaa maailmaa kohtaan.

Väitöskirjatutkija Jennifer De Paola Helsingin yliopistostaon selvittänyt, millaisia ​​käsityksiä onnellisuudesta – jokapäiväisenä ja empiirisenä merkityksellistämisen kohteena – muodostetaan suomalaisten keskuudessa digitaalisen median areenoilla.

Väitöstutkimuksen yksi löydös on, että sosiaalisessa mediassa kiertävät nykyiset "viisaudet" onnen saavuttamiseksi ankkuroituvat tahdonvapauden ja kiitollisuuden tunteisiin. Tämä johtaa erilaisiin neuvoihin siitä, voidaanko ja pitäisikö onnellisuutta tavoitella: yhtäältä kehotetaan tekemään niin ja toisaalta lopettamaan onnen tavoittelu.  

- Yhdessä nämä paradoksit muodostavat kokonaisuuden, jonka olen nimittänyt onnen hegemoniseksi esitykseksi. Se tarkoittaa että luotat itseesi. Toimimalla aktiivisesti, voit olla "oman onnesi seppä”. Tunnet kiitollisuutta ja hyväksyt elämänolosuhteitasi, sanoo De Paola.


Onnellisuusraporttiin suhtaudutaan joko positiivisesti tai negatiivisesti

Väitöstutkimus paljastaa, että YK:n onnellisuusraporttia (WHR) käsittelevät verkkoartikkelit rakentavat narratiivia, joka keskittyy Suomeen "voittajana", samalla kun omaksutaan ristiriitainen asenne onnellisuusraportin tuloksia ja raportissa hyödynnettyä onnellisuuden käsitteellistämistä kohtaan.

- Lukijoiden näkemykset YK:n onnellisuusraportista jakautuvat kahteen eri "yleisöön", jotka omaksuvat positiivisen tai negatiivisen kannan.

Positiivisen asenteen omaksuva yleisö hyväksyy hegemonisen tulkinnan onnellisuudesta.

Kielteisen kannan omaksuva yleisö kyseenalaistaa tahdonvapauden ja kiitollisuuden korostumista onnellisuuden yhteydessä, ja siirtää valokeilan pois aktiivisesti onnellisuutta tavoittelevasta ja kiitollisesta yksilöstä ja suuntaa sen ulkoisiin olosuhteisiin.

- Siten kielteisesti suhtautuvat muodostavat vaihtoehtoista representaatiota onnellisuudesta, jota voi kutsua poleemiseksi, De Paola toteaa.

Tutkimus koostuu kolmesta laadullisesta osatutkimuksesta, joissa käytetään sosiaalisen representaation teoriaa (Moscovici, 1961/2008) teoreettisena viitekehyksenä. Jokainen osatutkimus keskittyy onnellisuuden eri osa-alueisiin.

- Osatutkimukset osoittavat, että erilaiset kontekstit, joissa onnellisuudesta keskustellaan aktivoivat erilaisia ​​ ankkurointi- ja objektivointiprosesseja ja antinomioita, jotka rakentavat onnellisuuden sosiaalisen representaation, De Paola jatkaa.

Suomi on säilyttänyt kärkipaikkansa YK:n onnellisuusraportissa viisi vuotta peräkkäin (2018-2022), joten väitöstutkimus on ajankohtainen.

Osatutkimuksessa I keskitytään siihen, kuinka onnellisena oleminen käsitteellistyy sosiaalisessa mediassa analysoimalla Instagram-kuvia ja niihin liittyviä hashtageja ja kuvatekstejä, jotka on merkitty hashtagilla #onnellinen. Osatutkimuksessa II tarkastellaan nykykonteksteissa ilmeneviä ​​"viisauksia" onnen saavuttamiseksi analysoimalla lainauksia, sananlaskuja ja aforismeja, jotka kiertävät Instagramissa ja Facebookissa inspiroivien "meemien" muodossa, sekä suomalaisessa että italialaisessa kulttuurisessa kontekstissa.

Osatutkimuksen III tavoitteena on selvittää, mitä tapahtuu, kun ”maalaisjärjen” käsitykset onnellisuudesta kohtaavat tieteelliset käsitykset onnellisuudesta. Tätä tarkasteltiin tutkimalla, miten suomalaiset verkkouutiset ja niiden lukijat ovat ottaneet vastaan ​​ja tulkinneet YK:n onnellisuusraportin tuloksia.

*************************************************

Live stream

Jennifer De Paola väittelee 12.4.2022 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "HAPPINESS AND ITS DIGITAL PUBLICS - SOCIAL REPRESENTATIONS OF HAPPINESS IN SOCIAL MEDIA AND DIGITAL JOURNALISM ARENAS". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, Hall 302, Siltavuorenpenger 3 A.

Vastaväittäjänä on Professor Brady Wagoner, Aalborg University, Denmark, ja kustoksena on professori Anna-Maija Pirttilä-Backman.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences 208/2022.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väittelijän yhteystiedot:
Jennifer De Paola (haastattelut englanniksi)
Puh. 040-5012016
jennifer.depaola@helsinki.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kutsu lääketieteellisen tiedekunnan Kunniatohtorisymposiumiin24.5.2022 12:10:42 EEST | Kutsu

Tervetuloa lääketieteellisen tiedekunnan järjestämään Kunniatohtorisymposiumiin keskiviikkona 8.6.2022 Biomedicum 1:n Luentosali 1:een. Kaikille avoimen tilaisuuden kielenä on englanti. Symposium järjestetään osana tiedekunnan XV tohtoripromootiota, ja sen puhujina ovat tiedekunnan kutsumat 10 kunniatohtoria. Yksityiskohtaisen ohjelman sekä kansainvälisen puhujakaartin esittelyn löydät oheisesta ohjelmasta. Tutustu myös lääketieteellisen tiedekunnan tohtoripromootion verkkosivuihin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme