Taideyliopisto

Taidekasvatuksen ja -koulutuksen visiot esittävät merkittäviä muutoksia taideaineiden opetukseen – ”Tarjoavat erinomaisen pohjan kulttuuri- ja koulutuspoliittisille päätöksille”

Jaa

Visioissa esitetään toimenpiteitä taidekasvatuksen ja -koulutuksen vahvistamiseksi ja kehittämiseksi kaikilla koulutusasteilla sekä taiteiden lukiodiplomien tuomista yhdeksi aineeksi ylioppilastutkintoon.

Taidekasvatus ja -koulutus voivat auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin murroksiin. Kuva: Veikko Kähkönen / Taideyliopisto
Taidekasvatus ja -koulutus voivat auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin murroksiin. Kuva: Veikko Kähkönen / Taideyliopisto

Taidekasvatuksen ja -koulutuksen kansalliset visiot ovat valmistuneet. Vuoteen 2030 ulottuvat visiot tarjoavat kymmeniä toimenpide-ehdotuksia, joilla musiikin, kuvataiteen ja esittävien taiteiden opetusta ja roolia yhteiskunnassa voidaan vahvistaa. Ainutlaatuinen, vuonna 2019 alkanut visiotyö kokoaa yhteen yli 2 000 taidealan ammattilaisen ja sidosryhmän edustajan näkemykset taidekasvatuksen ja -koulutuksen tulevaisuudesta.  

”Kaikki kolme visiota tarjoavat erinomaisen pohjan kulttuuri- ja koulutuspoliittisille päätöksille niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Olemme Taideyliopistossa erittäin iloisia, että olemme saaneet koordinoida tätä työtä ja tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun ensimmäistä kertaa alan ammattilaisten vahvan yhteisen äänen. Nyt kutsumme päättäjät, hyvinvointialueet, kunnat ja muut paikalliset toimijat viemään ideat kanssamme käytäntöön”, sanoo Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén.

Musiikkikoulutuksen visio valmistui joulukuussa 2020. Kuvataiteen sekä teatterin, tanssin, sirkuksen ja performanssitaiteen visiot valmistuvat loppuvuodesta 2022. Visiot nojaavat ajatukseen, että taiteella on itseisarvo. Taidekasvatus ja -koulutus auttavat kuitenkin vastaamaan myös yhteiskunnallisiin murroksiin esimerkiksi vahvistamalla henkistä resilienssiä, yhteisöllisyyttä ja luovaa ongelmanratkaisua. Taideopetukseen panostamalla voidaan edistää myös hyvinvointia. 

”Esitettyjen toimenpiteiden tueksi löytyy runsaasti tutkimustietoa. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n raportti vuodelta 2019 tuo esiin, että taidetoimintaan osallistuminen voi ehkäistä monia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia. Taideaineiden opetuksen lisääminen onkin nostettava keskeiseksi toimenpiteeksi, kun peruskoulun opetussuunnitelmaa uudistetaan”, Hildén sanoo. 

Saavutettava ja yhdenvertainen taideopetus tukemaan kestävyyskriisin ratkaisemista

Visioiden mukaan pedagogisesti laadukkaiden taideopintojen ja kulttuuriharrastusten pitää olla kaikkien ulottuvilla. Taideaineiden tarjontaa tulee lisätä ja monipuolistaa kaikilla koulutusasteilla. Oppijalähtöistä pedagogiikkaa ja sen perustana olevaa tutkimusta täytyy vahvistaa. Kuntia on myös velvoitettava laatimaan kulttuurikasvatussuunnitelmat. 

”Lisäksi on tärkeää, että lukion opetussuunnitelman taide -ja taitoaineiden lukiodiplomien järjestäminen tulee opetuksen järjestäjiä velvoittavaksi ja niiden suorituksella voisi korvata yhden vähintään viidestä ylioppilastutkinnon kokeesta. Niitä tulee hyödyntää myös korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa, jotta opiskelijoiden monipuolinen sivistys tunnustetaan ja taideaineiden luova potentiaali siirtyy korkeakouluopintojen kautta työelämään”, sanoo visiotyössä tiiviisti mukana ollut kuvataidekasvatuksen professori Mirja Hiltunen Lapin yliopistosta.  

Kaikissa visioissa nousee esiin taideopetuksen sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden vahvistaminen. Yhdenvertaisuutta edistetään esimerkiksi päivittämällä johtamiskäytäntöjä ja tarkastelemalla kriittisesti taiteen kaanonia. Vastuullista suhdetta ympäristöön rakennetaan esimerkiksi selvittämällä koulutusorganisaatioiden oma hiilijalanjälki ja tuomalla opetukseen aihetta käsitteleviä sisältöjä. 

”Taidekasvatus ja -koulutus osallistuvat yhteiseen keskusteluun sosiaalisen ja ekologisen kestävyyskriisin ratkaisemiseksi. Ne auttavat meitä huomaamaan herkemmin, ajattelemaan laajemmin ja tekemään ympäristötiedosta omakohtaista ja helpommin lähestyttävää. Taiteellinen toiminta voi myös ylittää kielirajat, tuoda eri taustoista tulevia ihmisiä yhteen ja rakentaa demokraattisen yhteiskunnan edellytyksiä”, toteaa teatteripedagogiikan yliopistonlehtori Riku Saastamoinen Taideyliopistosta.  

Taidekulutuksen ja -kasvatuksen rahoituskuoppa täytyy paikata 

Visiot tarjoavat ratkaisuja myös luovien alojen rakenteellisiin ongelmiin. Tarkoituksena on muun muassa luoda alan ammattilaisille vakituisia työpaikkoja varhaiskasvatukseen ja sosiaali- ja kulttuuritoimeen. Jotta tavoitteet saavutetaan, tulee yhteistyötä muiden toimialojen kanssa lisätä ja varmistaa työlle riittävät resurssit. 

”Taidekoulutuksen ja -kasvatuksen rahoituspohjaa on vahvistettava samalla, kun panostetaan pedagogiseen kehitystyöhön ja koulutuksen laajempaan saavutettavuuteen. Vain siten varmistamme, että Suomeen syntyy jatkossakin luovien alojen kansainvälisiä menestystarinoita”, Kaarlo Hildén muistuttaa.  

Visiotyö lähti liikkeelle Taideyliopiston aloitteesta. Musiikkikoulutuksen visio julkaistiin vuonna 2020, ja kuvataiteen ja esittävien taiteiden visiotyö on ajoittunut vuosille 2021–2022. Työhön on sisältynyt seminaareja, verkkokyselyitä ja ydinryhmien työskentelyä. Mukana on ollut opettajia, opiskelijoita, taiteilijoita, tutkijoita, alan asiantuntijoita, järjestöjä ja sidosryhmiä. Visioiden yhteinen julkaisutilaisuus järjestetään 14.11.2022 Svenska Teaternissa Helsingissä. 

”Suomalainen taidekasvatus ja -koulutus on kansainvälisesti vertaillen huipputasoista. Toteuttamalla visioissa esitetyt toimenpiteet huolehdimme siitä, että luovat alat säilyvät Suomen valttikortteina ja auttavat meitä kuvittelemaan polkuja kohti kestävämpää tulevaisuutta. Taiteilla on valtava potentiaali edistää hyvinvointia ja tehdä arjesta merkityksellistä. Suomen kannattaa ottaa se nyt kokonaisvaltaisesti käyttöön”, Hildén toteaa. 

Tervetuloa visioiden julkistustilaisuuteen 14.11. 

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan taidekasvatuksen- ja koulutuksen visioiden julkistustilaisuutta 14.11. klo 14.30 alkaen paikan päälle Svenska Teaterniin tai suoran striimin välityksellä. Tilaisuudessa nähdään myös paneelikeskustelu, jossa kahdeksan suurimman puolueen edustajat keskustelevat taidekoulutuksen ja -kasvatuksen tulevaisuudesta Suomessa. Keskustelun juontaa Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen. Lue lisää tilaisuudesta.

Tutustu taidekasvatuksen ja -koulutuksen visioihin

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Taidekasvatus ja -koulutus voivat auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin murroksiin. Kuva: Veikko Kähkönen / Taideyliopisto
Taidekasvatus ja -koulutus voivat auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin murroksiin. Kuva: Veikko Kähkönen / Taideyliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Taideyliopisto
Taideyliopisto
PL 1
00097 Helsinki

Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme