Helsingin yliopisto

Taidekasvatus tukee oppimista ja hyvinvointia

Jaa

Kasvatustieteen lisensiaatti Saila Nevanen tutkii väitöksessään taidekasvatuksen yhteyksiä oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen sekä taidekasvatusta opettajan ja taiteilijan moniammatillisena yhteistyönä. Taidekasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 11.9.

Saila Nevanen tutki taidekasvatushanketta, johon osallistui alle kouluikäisiä ja alkuopetusikäisiä lapsia. Projektikokonaisuus muodostui kuva- ja ympäristötaide-, kirjallisuus ja draama-, arkkitehtuuri-, sirkus- ja tanssiosahankkeista. Tutkimusaineistona oli opettajien, taiteilijoiden ja päiväkodin johtajien haastattelut, projektin loppuraportin kertomukset ja projektin seurantamateriaali. Menetelmänä on käytetty monitahoarviointia.

Nevanen analysoi opettajien ja taiteilijoiden moniammatillista yhteistyötä taideprojektissa ja taidekasvatuksen mahdollisuuksia kouluvalmiuksien ja oppimistaitojen kehittäjänä sekä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Väitöskirjassaan hän pohtii myös taidekasvatuksen laadullista arviointia monitahoarvioinnin avulla ja projektin pitkäaikaisia vaikutuksia.

Tulokset osoittavat, että hyvin toteutetulla, pitkäkestoisella taidekasvatuksella voidaan tukea lasten oppimistaitoja ja hyvinvointia. Lasten on helppo motivoitua ja sitoutua toimintaan, jossa päämääräsuuntautunut oppiminen ja leikkiminen yhdistyvät. Taidekasvatusta voidaan myös hyödyntää varhaiskasvatuksen, koulun ja lähiympäristön yhteisöllisyyden lujittajana. Opettajien ja taiteilijoiden moniammattillisessa yhteistyössä yhdistyi molempien osaaminen ja ammattitaito, mutta onnistunut yhteistyö vaati kykyä käsitellä erilaisia intressejä ja jännitteitä.

Projektityön pitkäaikaisia vaikutuksia arvioitaessa kymmenestä päiväkodista viidessä tehty kehittämistyö jatkuu edelleen. Projektityötä pidettiin myös erinomaisena täydennyskoulutuksen muotona.

Saila Nevanen väittelee 11.9. klo 12 aiheesta "Focusing on arts education from the perspectives of learning, wellbeing, environment and multiprofessional collaboration.Evaluation research of an arts education project in early childhood education centres and schools". Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XIV (Unioninkatu 34). Väitöskirja on luettavissa sähköisesti osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1124-1

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: Saila Nevanen, s- posti saila.nevanen@helsinki.fi, puh. 050 353 1063

---

Anna Maria Peltonen
tiedottaja
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
PL 33, 00014 Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nyheter om krig och fred – nu är de finlandssvenska tidningarna från 1940-talet tillgängliga på webben17.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Nationalbiblioteket har digitaliserat och tillgängliggjort Finlands svenskspråkiga tidningar fram till slutet av 1940-talet. Satsningen är ett led i ett treårigt projekt där Nationalbiblioteket digitaliserar alla svenskspråkiga tidningar som publicerats i Finland. Projektet möjliggörs genom ett stöd på totalt 1,85 miljoner euro från åtta finlandssvenska fonder och stiftelser. Användarrättigheterna till materialet är överenskomna med Kopiosto.

Sodan ja rauhan uutisia - Suomessa julkaistut 1940-luvun ruotsinkieliset sanomalehdet avoimeen verkkokäyttöön17.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Kansalliskirjasto on digitoinut ruotsinkieliset sanomalehdet 1940-luvun loppuun asti ja lehdet on avattu avoimeen verkkokäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Kolmivuotisen projektin aikana Kansalliskirjasto digitoi kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet. Kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, on liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua saatavilla digitaalisesti. Projektin mahdollistaa kahdeksan suomenruotsalaisen rahaston ja säätiön tuki. Käyttöoikeuksista on sovittu tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme