Taidekasvatus tukee oppimista ja hyvinvointia
Kasvatustieteen lisensiaatti Saila Nevanen tutkii väitöksessään taidekasvatuksen yhteyksiä oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen sekä taidekasvatusta opettajan ja taiteilijan moniammatillisena yhteistyönä. Taidekasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 11.9.
Saila Nevanen tutki taidekasvatushanketta, johon osallistui alle kouluikäisiä ja alkuopetusikäisiä lapsia. Projektikokonaisuus muodostui kuva- ja ympäristötaide-, kirjallisuus ja draama-, arkkitehtuuri-, sirkus- ja tanssiosahankkeista. Tutkimusaineistona oli opettajien, taiteilijoiden ja päiväkodin johtajien haastattelut, projektin loppuraportin kertomukset ja projektin seurantamateriaali. Menetelmänä on käytetty monitahoarviointia.
Nevanen analysoi opettajien ja taiteilijoiden moniammatillista yhteistyötä taideprojektissa ja taidekasvatuksen mahdollisuuksia kouluvalmiuksien ja oppimistaitojen kehittäjänä sekä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Väitöskirjassaan hän pohtii myös taidekasvatuksen laadullista arviointia monitahoarvioinnin avulla ja projektin pitkäaikaisia vaikutuksia.
Tulokset osoittavat, että hyvin toteutetulla, pitkäkestoisella taidekasvatuksella voidaan tukea lasten oppimistaitoja ja hyvinvointia. Lasten on helppo motivoitua ja sitoutua toimintaan, jossa päämääräsuuntautunut oppiminen ja leikkiminen yhdistyvät. Taidekasvatusta voidaan myös hyödyntää varhaiskasvatuksen, koulun ja lähiympäristön yhteisöllisyyden lujittajana. Opettajien ja taiteilijoiden moniammattillisessa yhteistyössä yhdistyi molempien osaaminen ja ammattitaito, mutta onnistunut yhteistyö vaati kykyä käsitellä erilaisia intressejä ja jännitteitä.
Projektityön pitkäaikaisia vaikutuksia arvioitaessa kymmenestä päiväkodista viidessä tehty kehittämistyö jatkuu edelleen. Projektityötä pidettiin myös erinomaisena täydennyskoulutuksen muotona.
Saila Nevanen väittelee 11.9. klo 12 aiheesta "Focusing on arts education from the perspectives of learning, wellbeing, environment and multiprofessional collaboration.Evaluation research of an arts education project in early childhood education centres and schools". Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XIV (Unioninkatu 34). Väitöskirja on luettavissa sähköisesti osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1124-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja: Saila Nevanen, s- posti saila.nevanen@helsinki.fi, puh. 050 353 1063
---
Anna Maria Peltonen
tiedottaja
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
PL 33, 00014 Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Janssen ja Maze Therapeutics liittyivät FinnGeniin25.2.2020 10:00:00 EET | Tiedote
Laajassa suomalaisessa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisessä FinnGen-geenitutkimushankkeessa on nyt mukana jo 11 kansainvälistä lääkeyritystä Janssen Pharmaceutical Companies of Johnson & Johnson –konsernin ja Maze Therapeuticsin liityttyä mukaan.
Puhelimista on tullut yritysten suora väylä suomalaiseen koulumaailmaan24.2.2020 07:00:00 EET | Tiedote
Suomessa yksityisten toimijoiden pääsyä koulumaailmaan on valvottu tiukasti, mutta tilanne on muuttunut puhelinten ja muiden älylaitteiden myötä. Väitöskirjatutkija Antti Paakkari peräänkuuluttaa keskustelua teknologian ja koulun suhteesta: koulu on yrityksille keskeinen datan keräämisen kohde, ja tämän vaikutuksia pitäisi arvioida kriittisesti.
Bibliotekens och museernas popularitet syns också på nätet – böcker och bilder bland de mest sökta materialen i tjänsten Finna.fi år 201924.2.2020 06:46:00 EET | Tiedote
Besökarmängderna i den riksomfattande tjänsten Finna.fi satte åter rekord år 2019, då sammanlagt 2,5 miljoner besök gjordes i tjänsten. Populärast var Museiverkets, Nationalbibliotekets och Helsingfors stadsmuseums material.
Kirjastojen ja museoiden suosio näkyy myös verkossa – kirjat ja kuvat haetuinta aineistoa Finna.fi-palvelussa vuonna 201924.2.2020 06:46:00 EET | Tiedote
Valtakunnallisen Finna.fi-hakupalvelun kävijämäärät kasvoivat jälleen ennätyslukemiin vuonna 2019, jolloin palvelussa vierailtiin yhteensä 2,5 miljoonaa kertaa. Museoviraston, Kansalliskirjaston ja Helsingin kaupunginmuseon aineistot olivat suosituimpia.
Seisminen tutkimus Otaniemen geotermisen voimalahankkeen stimulointivaiheen vaikutuksista Espoossa ja Helsingissä20.2.2020 09:19:45 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston Seismologian instituutin johtama tutkimusryhmä on analysoinut Espoon Otaniemen St1 Deep Heat Oy:n geotermisen voimalan vuoden 2018 stimuloinnista kerättyä seismistä dataa ja yleisön palautetta. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Seismological Research Letters –lehdessä 5. helmikuuta 2020.
Venäjä ja Eurooppa uudella vuosikymmenellä20.2.2020 09:12:15 EET | Kutsu
Venäjän hallituksen eroaminen tammikuussa 2020, tuntemattomuudesta noussut uusi pääministeri ja presidentti Putinin nopea toiminta perustuslain muuttamiseksi jättivät monen itänaapurin tapahtumia seuraavan ymmälleen. Venäjä onnistuu yllättämään. Tutkimus tarjoaa selityksiä näennäisen nopeille käänteille. Markku Kangaspuron juhlaseminaarissa vastauksia etsitään historian kautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme