Taidelähtöinen toiminta avaa uusia mahdollisuuksia nuorten ja nuorten aikuisten kohtaamiseen seurakunnissa
Taidelähtöisten menetelmien käyttö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä useilla yhteiskunnan osa-alueilla, myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Uusi väitöstutkimus avaa taiteen merkitystä ihmisen auttamisessa ja kohtaamisessa sielunhoidon näkökulmasta.
Johanna Vilja-Mantereen väitöstutkimuksen perusteella taideilmaisu mahdollistaa seurakuntatyössä kokonaisvaltaisia kokemuksia, jotka toimivat pohjana monipuoliselle vuorovaikutukselle teosten äärellä nuoren itsensä ehdoilla.
− Mikä tärkeintä, taide voi mahdollistaa nuorelle nähdyksi tulemisen kokemuksen riippumatta siitä, missä määrin hän kykenee sanallistamaan teoksensa merkityksiä, väittelijä kertoo.
Vilja-Mantereen tutkimuksen mukaan vaikeasti sanoitettavia aiheita ovat nuorille esimerkiksi eksistentiaalisiin kysymyksiin ja spiritualiteettiin liittyvät teemat. Haastavat teokset ovat usein tekijälleen myös kaikkein merkityksellisimpiä.
Taidelähtöisen toiminnan mahdollistamia kohtaamisia seurakunnissa ei ole tutkittu juuri lainkaan teologisesti. Uusi väitöstutkimus tuo taidelähtöisten menetelmien tarkasteluun mukaan sivuun jääneen hengellisen näkökulman.
− Tutkimustulokset painottavat sitä, että taidelähtöinen toiminta voi luoda kokonaisvaltaisen ja dialogisen kohtaamisen potentiaalisen tilan, jossa myös spirituaalinen ulottuvuus voi tulla esiin luontevasti. Tutkimuksen osallistujat saattoivat esimerkiksi käyttää ristiä symbolina teoksissaan, vaikka eivät olisi puhuneet uskoon liittyvistä asioista ääneen, Vilja-Mantere toteaa.
Väittelijä muistuttaa, että taiteen eettinen käyttö kohtaamisissa edellyttää ensisijaisesti taiteen tekijän oman tulkinnan ja tilan kunnioittamista.
− Vain näin toteutuessaan kohtaamisesta voi tulla myös aidosti sielunhoidollinen tapahtuma.
Tutkimus toteutettiin taideperustaisen toimintatutkimuksen keinoin yhteistyössä kolmen nuorisotyönohjaajan ja yhden oppilaitospastorin kanssa. Aineisto kerättiin neljän nuortenillan ja kahden taideryhmän yhteydessä havainnoiden, videoiden, valokuvaten ja haastatellen. Analyysin tuloksia tarkasteltiin sielunhoidon, taideterapian ja taidelähtöisten menetelmien teorioiden valossa.
***
TM Johanna Vilja-Mantere väittelee 13.10.2018 kello 12 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Kuin kuvastimesta - Sielunhoidollisen kohtaamisen mahdollisuuksia taidelähtöisessä ryhmätoiminnassa" (Through the Looking Glass - Potentials for Pastoral Care Encounters in Arts-Based Group Activity). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, sali 5, Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä on dosentti Raili Gothóni, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Auli Vähäkangas Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: Johanna Vilja-Mantere, s-posti: johanna.vilja@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka RautioViestinnän asiantuntija
+358 50 415 5531pekka.rautio@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Diabeteksen peruslääkkeestä voi olla moneksi – tutkijat löysivät kiinnostavan vaikutusmekanismin17.10.2018 11:26 | Tiedote
Tutkijat löysivät yleisessä käytössä olevan diabeteslääkkeen taustalta vaikutusmekanismin, joka voi sekä laajentaa lääkkeen käyttömahdollisuuksia että avata tietä uusien lääkkeiden kehittämiseen.
Luottamuksen ja työn imun organisaatiot pärjäävät muutoksissa17.10.2018 10:04 | Tiedote
Johtoon luottamisen lisäksi työn imun kokemus organisaatiomuutoksissa nousi ratkaisevaksi tekijäksi työntekijöiden keskuudessa. Tämä ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jossa kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistymisestä vuosina 2012-2014.
Aggressiivisen aivosyövän hoitotulokset ovat parantuneet - iäkkäät potilaat hyötyvät hoidosta muita vähemmän17.10.2018 08:53 | Tiedote
Aggressiivista aivosyöpää, glioblastoomaa, sairastavien potilaiden hoitotulokset ovat 2000-luvulla parantuneet ja keskimääräinen elinaika diagnoosin jälkeen pidentynyt. Iäkkäiden potilaiden osalta muutos parempaan on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.
Haamumaisten neutriinojen jakautunut luonne16.10.2018 14:58 | Tiedote
Kevyet neutriinohiukkaset voivat lentomatkansa aikana muuttua toisikseen. Se on ilmiö, joka on askarruttanut hiukkasfysiikasta tohtoriksi Helsingin yliopistossa väittelevää Timo Kärkkäistä.
1918, sovinto ja sovitus − keskustelutilaisuus Tiedekulmassa 1.11.16.10.2018 14:46 | Tiedote
Millainen oli paluu 1918 sisällissodasta sovintoon? Entä miltä saamelaiskysymys tai sukupuoli näyttäytyvät nykypäivän sovinnonteon ja sovituksen teemoissa? Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta lisää Tiedekulmaan!
Sovittelu ei ole oikeuden ulkopuolella15.10.2018 13:39 | Tiedote
Sovittelijan puolueettomuus ja asianosaisten mahdollisuus osallistua tasapuolisesti sovitteluun ovat vähimmäisehtoja sille, että sovittelumenettely voidaan katsoa oikeudenmukaiseksi. Sovittelumenettelyä ohjaavat oikeudelliset periaatteet. Oikeustieteen maisteri Petra Hietanen-Kunwald väittelee aiheesta Helsingin yliopistossa 26. lokakuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme