Taidelähtöinen toiminta avaa uusia mahdollisuuksia nuorten ja nuorten aikuisten kohtaamiseen seurakunnissa
Taidelähtöisten menetelmien käyttö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä useilla yhteiskunnan osa-alueilla, myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Uusi väitöstutkimus avaa taiteen merkitystä ihmisen auttamisessa ja kohtaamisessa sielunhoidon näkökulmasta.
Johanna Vilja-Mantereen väitöstutkimuksen perusteella taideilmaisu mahdollistaa seurakuntatyössä kokonaisvaltaisia kokemuksia, jotka toimivat pohjana monipuoliselle vuorovaikutukselle teosten äärellä nuoren itsensä ehdoilla.
− Mikä tärkeintä, taide voi mahdollistaa nuorelle nähdyksi tulemisen kokemuksen riippumatta siitä, missä määrin hän kykenee sanallistamaan teoksensa merkityksiä, väittelijä kertoo.
Vilja-Mantereen tutkimuksen mukaan vaikeasti sanoitettavia aiheita ovat nuorille esimerkiksi eksistentiaalisiin kysymyksiin ja spiritualiteettiin liittyvät teemat. Haastavat teokset ovat usein tekijälleen myös kaikkein merkityksellisimpiä.
Taidelähtöisen toiminnan mahdollistamia kohtaamisia seurakunnissa ei ole tutkittu juuri lainkaan teologisesti. Uusi väitöstutkimus tuo taidelähtöisten menetelmien tarkasteluun mukaan sivuun jääneen hengellisen näkökulman.
− Tutkimustulokset painottavat sitä, että taidelähtöinen toiminta voi luoda kokonaisvaltaisen ja dialogisen kohtaamisen potentiaalisen tilan, jossa myös spirituaalinen ulottuvuus voi tulla esiin luontevasti. Tutkimuksen osallistujat saattoivat esimerkiksi käyttää ristiä symbolina teoksissaan, vaikka eivät olisi puhuneet uskoon liittyvistä asioista ääneen, Vilja-Mantere toteaa.
Väittelijä muistuttaa, että taiteen eettinen käyttö kohtaamisissa edellyttää ensisijaisesti taiteen tekijän oman tulkinnan ja tilan kunnioittamista.
− Vain näin toteutuessaan kohtaamisesta voi tulla myös aidosti sielunhoidollinen tapahtuma.
Tutkimus toteutettiin taideperustaisen toimintatutkimuksen keinoin yhteistyössä kolmen nuorisotyönohjaajan ja yhden oppilaitospastorin kanssa. Aineisto kerättiin neljän nuortenillan ja kahden taideryhmän yhteydessä havainnoiden, videoiden, valokuvaten ja haastatellen. Analyysin tuloksia tarkasteltiin sielunhoidon, taideterapian ja taidelähtöisten menetelmien teorioiden valossa.
***
TM Johanna Vilja-Mantere väittelee 13.10.2018 kello 12 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Kuin kuvastimesta - Sielunhoidollisen kohtaamisen mahdollisuuksia taidelähtöisessä ryhmätoiminnassa" (Through the Looking Glass - Potentials for Pastoral Care Encounters in Arts-Based Group Activity). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, sali 5, Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä on dosentti Raili Gothóni, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Auli Vähäkangas Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: Johanna Vilja-Mantere, s-posti: johanna.vilja@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka RautioViestinnän asiantuntija
+358 50 415 5531pekka.rautio@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Euroopan vanhin maakotka on savolainen22.2.2019 09:19:42 | Tiedote
Suomen vanhin maakotka on havaittu tammikuun lopulla Pohjois-Savossa. 34-vuotias kotka on todennäköisesti myös Euroopan vanhin yksilö.
Autismikirjon lapsilla haasteita havaita tunnetiloja puheesta22.2.2019 08:00:00 | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa autismikirjon lapsilla aivotasolla havaitut puheen käsittelyn vaikeudet voivat heijastua vaikeuksina tehdä päätelmiä puhujan tunnetilasta hänen äänensävynsä perusteella.
Uusia suosituksia päättäjille vuosien pohjoismaisen tieteellisen tutkimusyhteistyön pohjalta: Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistäminen pohjoismaisessa koulutuksessa21.2.2019 09:15:52 | Tiedote
Syrjintä, syrjäytyminen ja sosiaalinen eriytyminen ovat yllättävän yleisiä ilmiöitä pohjoismaisissa kouluissa, osoittavat tutkimustulokset 14 yliopistossa kahdeksassa eri maassa. Ryhmä tutkijoita kokosi äskettäin voimansa tarkoituksenaan tuoda esille tutkimukseen pohjautuvaa tietoa ja tällä tavoin auttaa päättäjiä kehittämään pohjoismaisia koulutusjärjestelmiä entistä tasa-arvoisemmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. Tämän työn tuloksena on selkeä kolmen kohdan ohjeistus.
Nanosellu puhdistaa vedestä haitta-aineita – suomalaistutkijoiden keksintö johti patentteihin21.2.2019 09:07:25 | Tiedote
Puunjalostusteollisuuden tuottamaa nanofibrilloitua selluloosaa eli nanosellua voidaan hyödyntää erilaisia aineita sisältävien jätevesien käsittelyssä.
Suomalaistutkijat löysivät uuden perinnöllisen osteoporoosimuodon21.2.2019 07:59:47 | Tiedote
Helsingin yliopiston, HUSin ja Folkhälsanin tutkijat ovat tunnistaneet uuden geenin, jonka variantit aiheuttavat perinnöllistä, lapsuusiässä alkavaa osteoporoosia. Geenivirhe löytyi ensimmäisenä kahdesta suomalaisesta perheestä.
Vesa Vihriälä Helsinki Graduate School of Economicsin työelämäprofessoriksi20.2.2019 13:12:05 | Tiedote
VTT Vesa Vihriälä on nimitetty taloustieteen työelämäprofessoriksi Helsingin yliopistoon. Vihriälä aloittaa tehtävässään 1.7.2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme