Taideyliopisto on vakinaistanut viime vuosina 170 akateemista tehtävää – henkilöstöpolitiikan kehittäminen jatkuu

Taideyliopisto on tehnyt merkittäviä toimenpiteitä määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamiseksi. Vuodesta 2020 lähtien yliopisto on vakinaistanut yli 170 akateemista tehtävää, mikä on yliopistosektorilla huomattava määrä. Kun vuonna 2018 Taideyliopistossa oli määräaikaisissa työsuhteissa 73 prosenttia professoreista ja 58 prosenttia lehtoreista, ovat luvut nyt 10 ja 11,5 prosenttia.

Vuonna 2020 Taideyliopisto kutsui 30 professoria ja lehtoria vakinaisiin tehtäviin osana urajärjestelmän käyttöönottoa. Työtuomioistuin antoi joulukuussa 2020 päätöksen kahden Taideyliopiston professorin työsuhteen määräaikaisuuden perusteista. Työtuomioistuin katsoi taidealan opetustehtävän luonteen riittämättömäksi määräaikaisuuden perusteeksi ja piti tarkastelussa olleita työsuhteita toistaiseksi voimassa olevina. Työtuomioistuimen tekemän päätöksen perusteella yliopisto tarkasteli kaikkia akateemisen henkilöstön määräaikaisia työsuhteita. Tarkastelun perusteella se vakinaisti vielä 80 opettajaa ja tutkijaa ja tarjosi lisäksi kahdeksalle henkilölle muuta vakituista tehtävää.

Tärkeä askel kohti pitkäjänteisiä työsuhteita oli myös uusi taideopettajan tehtävä, joka luotiin kesällä 2022 osa-aikaisten tuntiopettajien aseman parantamiseksi. Ainutlaatuisen paikallisen kokeilusopimuksen mahdollisti työntekijöiden ja työnantajan aktiivinen ja rakentava vuoropuhelu.

”Olemme todella tyytyväisiä syntyneeseen sopimukseen ja hyvään neuvotteluyhteyteen. Henkilöstö on tärkein voimavaramme, minkä vuoksi olemme Taideyliopistossa panostaneet voimakkaasti henkilöstön hyvinvointia ja työskentelyolosuhteita parantaviin kehittämistoimiin. Vakituisen henkilöstön osuuden kasvattaminen tuo myös yliopiston toimintaan jatkuvuutta”, toteaa Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén.

Taideopettajan tehtävä tuo osa-aikaisille opettajille vakautta

Uusi opetuspainotteinen taideopettajan akateeminen tehtävä on käytössä ainoastaan Taideyliopistossa. Taideopettajat ovat kokonaistyöajassa ja saavat kuukausipalkkaa kuten professorit ja lehtorit, mutta erotuksena heidän työnsä painottuu opetukseen: työsuunnitelmat sisältävät vähemmän hallinnollista työtä eivätkä lainkaan tutkimusta tai omaehtoista taiteellista toimintaa. Osa-aikaisen taideopettajan tehtävä sopii ammattilaisille, joiden päätyö on yliopiston ulkopuolella esimerkiksi teatterissa tai orkesterissa.

Taideyliopisto on vakinaistanut kokeilusopimuksen ensimmäisessä vaiheessa 61 tuntiopettajaa joko taideopettajan tai lehtorin tehtäviin. Toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta on tarjottu henkilöille, joille on kertynyt opetusta yli 220 tuntia vuodessa viimeisen kolmen vuoden aikana. Tarkoitus on tuoda tuntiopettajien työhön vakautta ja jatkuvuutta.

”Taideopettajan tehtävien perustaminen oli ensimmäinen ratkaisu tuntiopettajien aseman parantamiseksi. Paikalliset neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä. Kun yliopistojen yleiseen työehtosopimukseen saatiin pitkän neuvottelurupeaman jälkeen vain Taideyliopistossa sovellettava poikkeama, jonka myös sopijapuolina olevat liitot hyväksyivät, päästiin käytännön ratkaisuissa etenemään melko nopeasti”, toteaa pääluottamushenkilö Hannu Apajalahti.

Paikallinen kokeilusopimus kehitettiin, koska yliopistojen työehtosopimus ei ota huomioon taideopetuksen erityispiirteitä. Taideaineiden opetukseen sisältyy paljon henkilökohtaista ohjausta ja räätälöityä pienryhmätyöskentelyä. Opetuksen tarve eri aineissa ja koulutusohjelmissa vaihtelee myös huomattavasti esimerkiksi ulkomaanvaihtojen ja pääaineopiskelijoiden määrän mukaan. Tämän takia Taideyliopistossa työskentelee paljon osa-aikaisia tuntiopettajia.

Kokonaistyöajan käyttöön hahmotellaan yhteisiä linjauksia

Paikallinen kokeilusopimus taideopettajan tehtävästä ulottuu kesään 2025 asti. Työntekijät ja työnantaja seuraavat, miten sopimus toimii käytännössä. Kevään 2023 kuluessa tarkastellaan mahdollisuutta laajentaa kokeilua myös pienempiä tuntimääriä opettaviin.
Lisäksi keskusteluja käydään kokonaistyöajan käyttöön liittyvien linjausten yhtenäistämisestä. Taideyliopiston kaikissa kolmessa akatemiassa opetustyön luonne on hieman erilainen, minkä vuoksi jokainen akatemia on tähän asti sopinut työtunneista omalla tavallaan. Nyt tavoitteena on laatia yhteinen laskentamalli, joka tukee hyvinvointia ja mahdollistaa entistä tasapuolisemmin taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen sisällyttämisen kokonaistyöaikaan.

”Tahdomme varmistaa, että professoreilla ja lehtoreilla on yksiköstä riippumatta yhdenvertainen mahdollisuus sisällyttää kokonaistyöaikaansa taiteellista tai tieteellistä työskentelyä tai pedagogista kehitystyötä. Lisäksi tavoitteena on kohdentaa työaikaa siten, että se on realistisessa suhteessa kullekin tehtävälle asetettuihin tavoitteisiin. Jatkamme henkilöstön kanssa keskusteluja kokonaistyöajan käyttöön liittyvistä seikoista parhaan ratkaisun löytämiseksi”, rehtori Kaarlo Hildén kertoo.

”Kokonaistyöajan soveltaminen tarvitsee Taideyliopistossa yhteiset pelisäännöt, koska nykykäytännöt ovat kirjavia ja näkemykset työehtosopimuksen tulkinnasta eroavat. Taideopettajien myötä kokonaistyöajassa olevien opettajien määrä tulee vielä kasvamaan. Työsuunnitelmat vaikuttavat vahvasti jokapäiväiseen työntekoon ja siksi niitä koskevat pelisäännöt ovat kaikille tärkeitä. Keskustelujen tarpeellisuudesta me luottamushenkilöt olemme yhtä mieltä työnantajan edustajien kanssa”, sanoo pääluottamushenkilö Hannu Apajalahti.

Lue lisää: 

Taideyliopisto vakinaisti 80 opettajan ja tutkijan tehtävää

Tuntiopetusta koskevat yt-neuvottelut päätökseen – Taideyliopistossa otetaan käyttöön uusi taideopettajan tehtävä