Talletussuojaa ja kriisinratkaisua kehitetään – sijoittajanvastuuta ei pidä unohtaa
Komissio on 18.4.2023 antanut laajan säädösesityksen pankkien kriisinratkaisusta, jossa käytettäisiin yhtenä rahoituslähteenä kansallisia talletussuojajärjestelmiä. Ehdotuksesta ilmenee, että esitys on välivaihe matkalla kohti EU:n yhteistä talletussuojaa.
Yhteinen talletussuoja on ollut erityisesti monien Etelä-Euroopan valtioiden ja EU-viranomaisten pitkäaikainen tavoite. Pankkien tappioita on heidän mukaansa laitettava muidenkin kuin pankkiin sijoittaneiden maksettavaksi, myös talletussuojajärjestelmien.
”Tämä on EU:n perusperiaatteena toimivan sijoittajanvastuun vastaista. Yhteinen talletussuoja ilman toimivaa kriisinratkaisua voisi tuoda myös pankkien asiakkaat eli kansalaiset maksumiehiksi, jos jokin pankki joutuu ongelmiin. Sitäkö halutaan? ” ihmettelee Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi.
Pankkien kaatumisen varalle toimivaa sääntelyä
Suomalainen finanssiala on jo aiemmin laatinut sijoittajanvastuun mukaisen vaihtoehtoisen tavan järjestää tarvittaessa yhteinen talletussuoja, ja ehdotus on toimitettu myös komissiolle.
”Ei ole EU:n eikä Suomen perusoikeuksien mukaista, että toisen talousyksikön tappioita vyörytetään muiden maksettavaksi – ei suoraan eikä välillisesti”, Salmi muistuttaa.
Toimiva talletussuojajärjestelmä edellyttää toimivaa sääntelyä pankkien kaatumisen varalta. Nyt annettu ehdotus vastaa tähän tarpeeseen vain osittain. Hyvänä puolena voidaan nähdä mahdollisuus käyttää talletussuojaa apuna rakennejärjestelyjen toteuttamisessa, kuten talletusten siirtämisessä toiseen, terveeseen pankkiin. Esitys kuitenkin sisältää runsaasti potentiaalisesti ongelmallisia ehdotuksia, kuten talletussuojan ulottamisen liian laajalle muihin kuin yksityishenkilöiden talletuksiin. Ehdotukset voivat tuoda mukanaan mahdollisuuden tappioiden maksattamiseen kansalaisilla talletussuojarahaston ja pankkien toimiessa välikätenä.
"Nämä ongelmalliset kohdat saattavat johtaa jopa ratkaiseviin valuvikoihin järjestelmässä, ainakin, jos lopulta päädytään yhteiseen talletussuojaan”, Salmi sanoo.
Valtioiden mahdollisuuksia pelastaa pankkeja julkisin varoin ollaan esityksen mukaan kaventamassa. Tämä sinänsä oikeasuuntainen kehityskulku on myös kaksiteräinen miekka. Valtion rahaa voidaan käyttää kriisipankin rakennejärjestelyjen tukemiseen ilman, että tappioita otetaan kannettavaksi. Tällöin valtion rahankäyttö on järkevää. Toisaalta tämän onnistuminen edellyttää viranomaisten oikea-aikaista toimimista.
”Jos talletussuoja kattaisi pankkien tappioita, olisi olemassa riski siitä, että jossain maassa viranomaiset ryhtyvät epätarkoituksenmukaisiin toimiin pankin kriisiytyessä. Tällöin olisi vain luonnollista, että valtio kattaa viranomaistensa aiheuttamat tappiot moraalikadon estämiseksi”, Salmi summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea18.12.2025 13:05:23 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
Vaikka raportointisääntely kevenee, ei finanssiyhtiöiden tarve kestävyystiedolle ole katoamassa mihinkään17.12.2025 11:28:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää pääosin tervetulleena virtaviivaistusta kestävyysraportointiin ja siihen liittyvään sääntelyyn. EU-parlamentti pääsi 16.12.2025 sopuun Omnibus I:ksi nimetystä paketista, joka väljentää kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Kevennyksestä huolimatta yritysten kannattaa edelleen raportoida kestävyystiedoistaan. Finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen kestävyystietoa vihreiden rahoitustuotteiden tarjoamiseksi sekä oman kestävyysraportointinsa ja riskienhallintansa tueksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa.
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme