Talletussuojaa ja kriisinratkaisua kehitetään – sijoittajanvastuuta ei pidä unohtaa
Komissio on 18.4.2023 antanut laajan säädösesityksen pankkien kriisinratkaisusta, jossa käytettäisiin yhtenä rahoituslähteenä kansallisia talletussuojajärjestelmiä. Ehdotuksesta ilmenee, että esitys on välivaihe matkalla kohti EU:n yhteistä talletussuojaa.
Yhteinen talletussuoja on ollut erityisesti monien Etelä-Euroopan valtioiden ja EU-viranomaisten pitkäaikainen tavoite. Pankkien tappioita on heidän mukaansa laitettava muidenkin kuin pankkiin sijoittaneiden maksettavaksi, myös talletussuojajärjestelmien.
”Tämä on EU:n perusperiaatteena toimivan sijoittajanvastuun vastaista. Yhteinen talletussuoja ilman toimivaa kriisinratkaisua voisi tuoda myös pankkien asiakkaat eli kansalaiset maksumiehiksi, jos jokin pankki joutuu ongelmiin. Sitäkö halutaan? ” ihmettelee Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi.
Pankkien kaatumisen varalle toimivaa sääntelyä
Suomalainen finanssiala on jo aiemmin laatinut sijoittajanvastuun mukaisen vaihtoehtoisen tavan järjestää tarvittaessa yhteinen talletussuoja, ja ehdotus on toimitettu myös komissiolle.
”Ei ole EU:n eikä Suomen perusoikeuksien mukaista, että toisen talousyksikön tappioita vyörytetään muiden maksettavaksi – ei suoraan eikä välillisesti”, Salmi muistuttaa.
Toimiva talletussuojajärjestelmä edellyttää toimivaa sääntelyä pankkien kaatumisen varalta. Nyt annettu ehdotus vastaa tähän tarpeeseen vain osittain. Hyvänä puolena voidaan nähdä mahdollisuus käyttää talletussuojaa apuna rakennejärjestelyjen toteuttamisessa, kuten talletusten siirtämisessä toiseen, terveeseen pankkiin. Esitys kuitenkin sisältää runsaasti potentiaalisesti ongelmallisia ehdotuksia, kuten talletussuojan ulottamisen liian laajalle muihin kuin yksityishenkilöiden talletuksiin. Ehdotukset voivat tuoda mukanaan mahdollisuuden tappioiden maksattamiseen kansalaisilla talletussuojarahaston ja pankkien toimiessa välikätenä.
"Nämä ongelmalliset kohdat saattavat johtaa jopa ratkaiseviin valuvikoihin järjestelmässä, ainakin, jos lopulta päädytään yhteiseen talletussuojaan”, Salmi sanoo.
Valtioiden mahdollisuuksia pelastaa pankkeja julkisin varoin ollaan esityksen mukaan kaventamassa. Tämä sinänsä oikeasuuntainen kehityskulku on myös kaksiteräinen miekka. Valtion rahaa voidaan käyttää kriisipankin rakennejärjestelyjen tukemiseen ilman, että tappioita otetaan kannettavaksi. Tällöin valtion rahankäyttö on järkevää. Toisaalta tämän onnistuminen edellyttää viranomaisten oikea-aikaista toimimista.
”Jos talletussuoja kattaisi pankkien tappioita, olisi olemassa riski siitä, että jossain maassa viranomaiset ryhtyvät epätarkoituksenmukaisiin toimiin pankin kriisiytyessä. Tällöin olisi vain luonnollista, että valtio kattaa viranomaistensa aiheuttamat tappiot moraalikadon estämiseksi”, Salmi summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme