Talletussuojaa ja kriisinratkaisua kehitetään – sijoittajanvastuuta ei pidä unohtaa
22.4.2023 05:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Komissio on 18.4.2023 antanut laajan säädösesityksen pankkien kriisinratkaisusta, jossa käytettäisiin yhtenä rahoituslähteenä kansallisia talletussuojajärjestelmiä. Ehdotuksesta ilmenee, että esitys on välivaihe matkalla kohti EU:n yhteistä talletussuojaa.
Yhteinen talletussuoja on ollut erityisesti monien Etelä-Euroopan valtioiden ja EU-viranomaisten pitkäaikainen tavoite. Pankkien tappioita on heidän mukaansa laitettava muidenkin kuin pankkiin sijoittaneiden maksettavaksi, myös talletussuojajärjestelmien.
”Tämä on EU:n perusperiaatteena toimivan sijoittajanvastuun vastaista. Yhteinen talletussuoja ilman toimivaa kriisinratkaisua voisi tuoda myös pankkien asiakkaat eli kansalaiset maksumiehiksi, jos jokin pankki joutuu ongelmiin. Sitäkö halutaan? ” ihmettelee Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi.
Pankkien kaatumisen varalle toimivaa sääntelyä
Suomalainen finanssiala on jo aiemmin laatinut sijoittajanvastuun mukaisen vaihtoehtoisen tavan järjestää tarvittaessa yhteinen talletussuoja, ja ehdotus on toimitettu myös komissiolle.
”Ei ole EU:n eikä Suomen perusoikeuksien mukaista, että toisen talousyksikön tappioita vyörytetään muiden maksettavaksi – ei suoraan eikä välillisesti”, Salmi muistuttaa.
Toimiva talletussuojajärjestelmä edellyttää toimivaa sääntelyä pankkien kaatumisen varalta. Nyt annettu ehdotus vastaa tähän tarpeeseen vain osittain. Hyvänä puolena voidaan nähdä mahdollisuus käyttää talletussuojaa apuna rakennejärjestelyjen toteuttamisessa, kuten talletusten siirtämisessä toiseen, terveeseen pankkiin. Esitys kuitenkin sisältää runsaasti potentiaalisesti ongelmallisia ehdotuksia, kuten talletussuojan ulottamisen liian laajalle muihin kuin yksityishenkilöiden talletuksiin. Ehdotukset voivat tuoda mukanaan mahdollisuuden tappioiden maksattamiseen kansalaisilla talletussuojarahaston ja pankkien toimiessa välikätenä.
"Nämä ongelmalliset kohdat saattavat johtaa jopa ratkaiseviin valuvikoihin järjestelmässä, ainakin, jos lopulta päädytään yhteiseen talletussuojaan”, Salmi sanoo.
Valtioiden mahdollisuuksia pelastaa pankkeja julkisin varoin ollaan esityksen mukaan kaventamassa. Tämä sinänsä oikeasuuntainen kehityskulku on myös kaksiteräinen miekka. Valtion rahaa voidaan käyttää kriisipankin rakennejärjestelyjen tukemiseen ilman, että tappioita otetaan kannettavaksi. Tällöin valtion rahankäyttö on järkevää. Toisaalta tämän onnistuminen edellyttää viranomaisten oikea-aikaista toimimista.
”Jos talletussuoja kattaisi pankkien tappioita, olisi olemassa riski siitä, että jossain maassa viranomaiset ryhtyvät epätarkoituksenmukaisiin toimiin pankin kriisiytyessä. Tällöin olisi vain luonnollista, että valtio kattaa viranomaistensa aiheuttamat tappiot moraalikadon estämiseksi”, Salmi summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finvoice-laskujen katselu selaimessa muuttuu 17.11.2026 - muutos voi vaatia yritykseltäsi toimenpiteitä13.11.2026 12:55:34 EET | Tiedote
Finvoice-verkkolaskujen katseluun selaimella on tulossa merkittävä muutos. Muutoksen myötä vastaanotettu Finvoice-lasku ei välttämättä enää näy verkkoselaimessa helposti luettavassa muodossa. Laskun sisältö tai välitys ei kuitenkaan muutu. Muutos voi vaatia Finvoicen sivuilta ohjelman käyttöä. Jos yritys käyttää laskujen käsittelyyn taloushallinto- tai muuta valmisohjelmistoa, kannattaa muutoksen vaikutukset varmistaa ohjelmiston toimittajalta. Uudistus koskee yrityksiä, jotka katselevat vastaanottamiaan Finvoice-laskuja verkkoselaimessa. Kuluttajilta tai laskuja lähettäviltä yrityksiltä uudistus ei vaadi toimenpiteitä. FA:n Finvoice-sivulta saa ladattua ohjelman, jonka avulla Finvoice-laskut voidaan näyttää luettavassa muodossa muutoksen jälkeen. Muutos tulee voimaan 17.11.2026. Finvoice on Suomessa yleisesti käytetty verkkolaskuformaatti, jonka avulla laskun tiedot siirtyvät sähköisesti järjestelmästä toiseen. Se tekee laskujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta sujuvampaa ja vähen
FA:n Ahosniemi ja Telan Sirén eduskunnalle: Korjatkaa rahastojen verolakiesitys – muuten eläkeuudistuksen sijoitusuudistuksen hyödyt uhkaavat vesittyä13.11.2026 08:00:10 EET | Tiedote
Finanssiala ry ja Työeläkevakuuttajat Tela vaativat korjausta kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen verotusta uudistavaan lakiesitykseen. Esityksen nykyinen muoto vaikeuttaisi työeläkevakuuttajien sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja voisi siten heikentää työeläkevarojen sijoitustuottoja.
OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote
Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.
Sijoittajat jäivät lokakuussa odottavalle kannalle – osakerahastoista maailmarahastot kiinnostivat10.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Rahastojen nettomerkinnät tyrehtyivät lokakuussa ja jäivät 45 miljoonaan euroon. Rahastopääomat kasvoivat noin 225 miljardiin euroon markkinoiden positiivisen kehityksen tukemana. Osakerahastoissa sijoittajien kiinnostus kohdistui erityisesti maailmanlaajuisesti sijoittaviin rahastoihin. Amerikka-rahastoista vedettiin rahaa pois.
Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme