Talletussuojaa ja kriisinratkaisua kehitetään – sijoittajanvastuuta ei pidä unohtaa
Komissio on 18.4.2023 antanut laajan säädösesityksen pankkien kriisinratkaisusta, jossa käytettäisiin yhtenä rahoituslähteenä kansallisia talletussuojajärjestelmiä. Ehdotuksesta ilmenee, että esitys on välivaihe matkalla kohti EU:n yhteistä talletussuojaa.
Yhteinen talletussuoja on ollut erityisesti monien Etelä-Euroopan valtioiden ja EU-viranomaisten pitkäaikainen tavoite. Pankkien tappioita on heidän mukaansa laitettava muidenkin kuin pankkiin sijoittaneiden maksettavaksi, myös talletussuojajärjestelmien.
”Tämä on EU:n perusperiaatteena toimivan sijoittajanvastuun vastaista. Yhteinen talletussuoja ilman toimivaa kriisinratkaisua voisi tuoda myös pankkien asiakkaat eli kansalaiset maksumiehiksi, jos jokin pankki joutuu ongelmiin. Sitäkö halutaan? ” ihmettelee Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi.
Pankkien kaatumisen varalle toimivaa sääntelyä
Suomalainen finanssiala on jo aiemmin laatinut sijoittajanvastuun mukaisen vaihtoehtoisen tavan järjestää tarvittaessa yhteinen talletussuoja, ja ehdotus on toimitettu myös komissiolle.
”Ei ole EU:n eikä Suomen perusoikeuksien mukaista, että toisen talousyksikön tappioita vyörytetään muiden maksettavaksi – ei suoraan eikä välillisesti”, Salmi muistuttaa.
Toimiva talletussuojajärjestelmä edellyttää toimivaa sääntelyä pankkien kaatumisen varalta. Nyt annettu ehdotus vastaa tähän tarpeeseen vain osittain. Hyvänä puolena voidaan nähdä mahdollisuus käyttää talletussuojaa apuna rakennejärjestelyjen toteuttamisessa, kuten talletusten siirtämisessä toiseen, terveeseen pankkiin. Esitys kuitenkin sisältää runsaasti potentiaalisesti ongelmallisia ehdotuksia, kuten talletussuojan ulottamisen liian laajalle muihin kuin yksityishenkilöiden talletuksiin. Ehdotukset voivat tuoda mukanaan mahdollisuuden tappioiden maksattamiseen kansalaisilla talletussuojarahaston ja pankkien toimiessa välikätenä.
"Nämä ongelmalliset kohdat saattavat johtaa jopa ratkaiseviin valuvikoihin järjestelmässä, ainakin, jos lopulta päädytään yhteiseen talletussuojaan”, Salmi sanoo.
Valtioiden mahdollisuuksia pelastaa pankkeja julkisin varoin ollaan esityksen mukaan kaventamassa. Tämä sinänsä oikeasuuntainen kehityskulku on myös kaksiteräinen miekka. Valtion rahaa voidaan käyttää kriisipankin rakennejärjestelyjen tukemiseen ilman, että tappioita otetaan kannettavaksi. Tällöin valtion rahankäyttö on järkevää. Toisaalta tämän onnistuminen edellyttää viranomaisten oikea-aikaista toimimista.
”Jos talletussuoja kattaisi pankkien tappioita, olisi olemassa riski siitä, että jossain maassa viranomaiset ryhtyvät epätarkoituksenmukaisiin toimiin pankin kriisiytyessä. Tällöin olisi vain luonnollista, että valtio kattaa viranomaistensa aiheuttamat tappiot moraalikadon estämiseksi”, Salmi summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Fiva: Finanssisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana – stressitestit osoittavat pankkisektorin kestävän koviakin iskuja11.12.2025 12:59:27 EET | Tiedote
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana kolmannella vuosineljänneksellä, uutisoi Finanssivalvonta (Fiva). Korkokatteen lasku heikensi pankkisektorin tulosta mutta ei horjuttanut vakavaraisuutta. Kohentuneet sijoitustuotot auttoivat pitämään työeläke- sekä vakuutussektorit vakavaraisina.
Sijoittajien kiinnostus rahastoihin jatkui vahvana marraskuussa – uusia sijoituksia lähes miljardi euroa9.12.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin marraskuussa yhteensä 973 miljoonaa euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaan vaikutti kielteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa kuitenkin lähes 200 miljardia euroa.
Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi8.12.2025 09:55:22 EET | Tiedote
Vanhushoivan nykytilanne on kestämätön. Suomessa väki vähenee ja harmaantuu. Meillä on yhä vähemmän työikäisiä, jotka rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja toisaalta vanhushoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Samaan aikaan julkisen sektorin kustannukset ovat kasvussa ja jotkut hyvinvointialueet suoranaisen kriisin partaalla. Hoivan piiriin voi olla vaikea päästä, ja hoivapalveluiden määrä ja taso vaihtelevat hyvinvointialueittain. Myös vaatimalla on mahdollista saada enemmän ja parempaa hoivaa kuin naapurinsa. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kolumnissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme