Taloudellinen väkivalta on yleistä, mutta jää usein piiloon 

Taloudellista väkivaltaa esiintyy paitsi parisuhteissa myös vanhempien tai isovanhempien ja lasten välillä sekä monissa muissa lähisuhteissa kavereista avustajiin ja omaishoitajiin. Lähisuhdeväkivallan yhteydessä on lähes aina jonkinlaista taloudellista väkivaltaa.

– Hankkeen myötä on alettu ymmärtää, mitä kaikkea taloudellinen väkivalta on ja minkälaisia vaikutuksia sillä on hyvinvointiin ja perheiden arkielämään. Se tuo meillekin tärkeää tietoa, jota voimme jakaa eteenpäin väkivallan kokijoiden ja tekijöiden auttamiseksi, toteaa Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön asiantuntija Riina Karjalainen.

Raha on parisuhteissa yleinen konfliktin aihe, joka helposti kärjistyy ja lisää fyysisen väkivallan riskiä. Yleisin muoto on rahaan liittyvä kontrollointi, joka on osa henkistä väkivaltaa. Tyypillistä on myös perheen sisällä eri elintasossa eläminen: toinen maksaa niin omat kuin yhteiset ja lasten menot, ja toinen käyttää tulojaan vain omaksi hyväkseen. Lisäksi ilmiöön kytkeytyy usein riippuvuusongelmia, joissa hyväksikäyttäjän velkaantuminen saattaa edetä hyvin pitkälle, ennen kuin lähipiiri saa siitä tiedon.

Taloudelliset vaikeudet näyttäytyvät usein perhesurmien taustalla osana pakottavan kontrollin dynamiikkaa. Taloudelliseen väkivaltaan liittyy myös kohonnut itsemurhariski.

Oikeusturvaa tulisi päivittää

Talouteen liittyvät juridiset kysymykset osaltaan vaikuttavat siihen, että kokija ei ehkä pääse irti tilanteesta. Toinen osapuoli saattaa esimerkiksi eron yhteydessä pitkittää omaisuuden jakoa vuosien ajan niin, että ositettava pesä putsataan täysin tyhjäksi.

– Oikeusturvassa on merkittäviä aukkoja. Toisinaan uhri ei pääse käyttämään varojaan taloudellisen väkivallan vuoksi, jolloin hänellä on rahaa käytössään vain nimellisesti. Silloin hän jää monien tukien, kuten ilmaisen oikeusturvan, ulkopuolelle, hankesuunnittelija Hanna Nylén Viola – Väkivallasta vapaaksi ry:stä kertoo.

Väkivallan kokijoilla on usein haurastunut toimijuus, he saattavat tuntea häpeää ja tarvitsevat apua viranomaisverkostossa. Nylén korostaakin, että auttamisessa on pyrittävä moniammatilliseen yhteistyöhön.