Sitra

Talouden ja yhteiskunnan vaikuttajat: Ei taloutta ilman luontoa

Jaa
Jos luontokatoa ei pysäytetä, vakaa julkinen taloudenpito vaarantuu, eläkerahastojen riskit kasvavat ja rahoitusvakaus voi heikentyä, kirjoittavat talouden ja yhteiskunnan vaikuttajat Sitran koostamassa muistiossa.
Kuva: Topias Dean, Sitra
Kuva: Topias Dean, Sitra

Luontoa ja sen monimuotoisuutta häviää huolestuttavaa tahtia maailmalla ja myös meillä Suomessa. Luontokadolla on kauaskantoisia vaikutuksia talouteemme, terveyteemme ja hyvinvointiimme. Asia käy ilmi talouden ja yhteiskunnan vaikuttajien kirjoituksista, jotka on koottu Sitran julkaisemaan muistioon.

Moni kirjoittaja muistuttaa, että talous on täysin riippuvainen luonnosta. Luonto tarjoaa ihmiselle jatkuvasti valtavan määrän elintärkeitä palveluita, kuten ruokaa, energiaa, veden puhdistusta, lääkekasveja, hiilen sidontaa ja ravintokasvien pölytystä. Luonnon tarjoamia resursseja ja palveluja kutsutaan taloustieteessä luontopääomaksi.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander painottaa kirjoituksessaan, että luontopääoma hupenee, sillä kulutamme luontoa nopeammin kuin se uudistuu.

”Luontokadon eteneminen johtaa talouden ja julkisen taloudenpidon näivettymisen polulle ja vaarantaa tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Keskeinen ongelma on se, että luonnon monimuotoisuudelle ei ole hintaa, mikä näkyy kestämättöminä valintoina taloudessa”, Spolander kirjoittaa.

Hänen mukaansa julkisen vallan tehtävä on ohjata tuotantoa ja kulutusta talouspolitiikan keinoilla niin, että luonnon monimuotoisuus turvataan. Samalla pitää varmistaa, että siirtymä ekologisesti kestävämpään talouteen tapahtuu oikeudenmukaisesti.

Kirjoituskokoelmassa arvioidaan myös luontokadon vaikutuksia rahoitusjärjestelmälle ja sijoittajille. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kirjoittaa, että jos luontokatoa ei torjuta, hinta on valtava. Hänen mukaansa keskuspankkien tulee ottaa huomioon luontokadon riskit rahoitusvakaudelle.

Luontokadosta johtuvat ongelmat vaikuttavat sijoituskohteisiin sekä niiden tuottoihin ja riskeihin eri puolilla maailmaa, toteaa puolestaan eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen. Pitkäaikaisen sijoittajan onkin huomioitava luonnon monimuotoisuus paitsi luonnon myös oman toimintansa ja esimerkiksi suomalaisten eläkerahojen turvaamiseksi.

Taloudesta ratkaisuja luontokatoon

Luontokato voidaan pysäyttää yhteistyöllä. Uutta toivoa saatiin YK:n luontokokouksesta Montrealista, jossa lähes 200 maailman maata hyväksyi joulukuussa tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tilan kääntämiseksi elpymisen tielle.

Kokouksessa elinkeinoelämän ja rahoitusalan edelläkävijät kirittivät valtioita, jotta kunnianhimoiset luontotavoitteet saadaan varmistettua. Myös suomalainen elinkeinoelämä oli mukana rintamassa.

Kansainvälisissä suuryrityksissä toimiva hallitusammattilainen Kaisa Hietala kirjoittaa, että elinkeinoelämän on tunnustettava muutostarpeet ja innostuttava niistä ajoissa ennen kuin muutoksista tulee toimintaa saneleva pakko. Hietalan mukaan muutoskyvystä voi rakentaa myös kilpailuvaltin, jota on vaikea kopioida.

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen kirjoittaa tekstissään, että markkinatalous pitää valjastaa vahvistamaan luontoa. Julkiset varat eivät tule riittämään luontokadon pysäyttämiseen, vaan mukaan tarvitaan myös yritykset ja yksityinen raha.

Luontokadon pysäyttämiseksi on paljon ratkaisuja lainsäädännöstä talouden ohjauskeinoihin. Keskeistä on myös vauhdittaa esimerkiksi materiaaleja fiksummin hyödyntävien ja energiaa säästävien kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa.

Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. Sitran projektijohtaja Outi Haanperä painottaa, että kevään eduskuntavaalien alla on erinomainen tilaisuus käydä keskustelua toimista, joilla luontokatoa torjutaan seuraavalla hallituskaudella.

”Kevään vaalikeskusteluissa on tärkeää muistaa, että luontokadon pysäyttäminen on vastuullista taloudenhoitoa. Ilman luontoa talous ei pyöri. Luonnon arvo on tehtävä näkyväksi ja sen tulee ohjata taloudellista päätöksentekoa”, summaa Haanperä, joka on koulutukseltaan taloustieteen tohtori.

Kirjoituskokoelmassa käsitellään myös luonnon monimuotoisuuden merkitystä ruokaturvalle, terveydelle, metsille ja vesistöille.

Sitran muistiossa on yhdeksän tekstiä, joiden kirjoittajat ovat:

  • Johanna Buchert, pääjohtaja, Luonnonvarakeskus
  • Hanna Haveri, planetaarisen terveyden lääkäri, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
  • Kaisa Hietala, hallitusammattilainen
  • Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö
  • Jyrki Katainen, yliasiamies, Sitra
  • Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
  • Olli Rehn, pääjohtaja, Suomen Pankki
  • Leif Schulman, pääjohtaja, Suomen ympäristökeskus
  • Mikko Spolander, osastopäällikkö, valtiovarainministeriön kansantalousosasto

Tutustu muistioon tarkemmin:

Sitran muistio: Luonto turvaa taloutemme 

Yhteystiedot:

Outi Haanperä, projektijohtaja, Luonto ja talous -projekti, Sitra
outi.haanpera@sitra.fi, p. +358 (294) 618 470

Antti Koistinen, asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra
antti.koistinen@sitra.fi, p. +358 (294) 618 384

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Topias Dean, Sitra
Kuva: Topias Dean, Sitra
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Medieanalys: USA:s helomvändning i säkerhetspolitiken överraskade EU som ger ett svagt och splittrat intryck9.5.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

Politikerna efterlyser för närvarande europeiska säkerhetslösningar och en upprustning av Europa. Bara för ett år sedan, 2024, såg situationen helt annorlunda ut, och EU hade ingen större koppling till säkerhetsfrågor i den offentliga säkerhetsdebatten i Finland, Sverige, Tyskland och Italien. Det framgår av Sitras medieanalys där man har undersökt den journalistik som fått mest synlighet i länderna i fråga.

Media-analyysi: USA:n turvallisuuspoliittinen täyskäännös yllätti heikolta ja hajanaiselta näyttävän EU:n9.5.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Tällä hetkellä poliitikkojen puheissa peräänkuulutetaan eurooppalaisia turvallisuusratkaisuja ja Euroopan aseistamista. Näin ei kuitenkaan ollut vielä vuonna 2024, jolloin Suomen, Ruotsin, Saksan ja Italian julkisessa turvallisuuskeskustelussa EU ei juurikaan kytkeytynyt turvallisuusaiheisiin. Tämä käy ilmi Sitran teettämästä media-analyysista, jossa on tarkasteltu kyseisten maiden eniten näkyvyyttä saanutta journalismia.

Tidskrift från 2046: så kan framtiden se ut8.5.2025 07:08:20 EEST | Pressmeddelande

Tänk om våra tankar inte längre är privata? Tänk om mobiltelefoner förbjuds på offentliga platser? Tänk om äldre människor börjar begå brott för att komma in i fängelse för vård och gemenskap? Sitras tidskrift JOS* tar med läsaren in i framtiden där en rad svaga signaler har blivit vår vardag. Tidningens syfte är att skapa diskussioner om framtiden och stärka vår förmåga att leva i en tid av osäkerhet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye