Talouden ja yhteiskunnan vaikuttajat: Ei taloutta ilman luontoa

Luontoa ja sen monimuotoisuutta häviää huolestuttavaa tahtia maailmalla ja myös meillä Suomessa. Luontokadolla on kauaskantoisia vaikutuksia talouteemme, terveyteemme ja hyvinvointiimme. Asia käy ilmi talouden ja yhteiskunnan vaikuttajien kirjoituksista, jotka on koottu Sitran julkaisemaan muistioon.

Moni kirjoittaja muistuttaa, että talous on täysin riippuvainen luonnosta. Luonto tarjoaa ihmiselle jatkuvasti valtavan määrän elintärkeitä palveluita, kuten ruokaa, energiaa, veden puhdistusta, lääkekasveja, hiilen sidontaa ja ravintokasvien pölytystä. Luonnon tarjoamia resursseja ja palveluja kutsutaan taloustieteessä luontopääomaksi.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander painottaa kirjoituksessaan, että luontopääoma hupenee, sillä kulutamme luontoa nopeammin kuin se uudistuu.

”Luontokadon eteneminen johtaa talouden ja julkisen taloudenpidon näivettymisen polulle ja vaarantaa tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Keskeinen ongelma on se, että luonnon monimuotoisuudelle ei ole hintaa, mikä näkyy kestämättöminä valintoina taloudessa”, Spolander kirjoittaa.

Hänen mukaansa julkisen vallan tehtävä on ohjata tuotantoa ja kulutusta talouspolitiikan keinoilla niin, että luonnon monimuotoisuus turvataan. Samalla pitää varmistaa, että siirtymä ekologisesti kestävämpään talouteen tapahtuu oikeudenmukaisesti.

Kirjoituskokoelmassa arvioidaan myös luontokadon vaikutuksia rahoitusjärjestelmälle ja sijoittajille. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kirjoittaa, että jos luontokatoa ei torjuta, hinta on valtava. Hänen mukaansa keskuspankkien tulee ottaa huomioon luontokadon riskit rahoitusvakaudelle.

Luontokadosta johtuvat ongelmat vaikuttavat sijoituskohteisiin sekä niiden tuottoihin ja riskeihin eri puolilla maailmaa, toteaa puolestaan eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen. Pitkäaikaisen sijoittajan onkin huomioitava luonnon monimuotoisuus paitsi luonnon myös oman toimintansa ja esimerkiksi suomalaisten eläkerahojen turvaamiseksi.

Taloudesta ratkaisuja luontokatoon

Luontokato voidaan pysäyttää yhteistyöllä. Uutta toivoa saatiin YK:n luontokokouksesta Montrealista, jossa lähes 200 maailman maata hyväksyi joulukuussa tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tilan kääntämiseksi elpymisen tielle.

Kokouksessa elinkeinoelämän ja rahoitusalan edelläkävijät kirittivät valtioita, jotta kunnianhimoiset luontotavoitteet saadaan varmistettua. Myös suomalainen elinkeinoelämä oli mukana rintamassa.

Kansainvälisissä suuryrityksissä toimiva hallitusammattilainen Kaisa Hietala kirjoittaa, että elinkeinoelämän on tunnustettava muutostarpeet ja innostuttava niistä ajoissa ennen kuin muutoksista tulee toimintaa saneleva pakko. Hietalan mukaan muutoskyvystä voi rakentaa myös kilpailuvaltin, jota on vaikea kopioida.

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen kirjoittaa tekstissään, että markkinatalous pitää valjastaa vahvistamaan luontoa. Julkiset varat eivät tule riittämään luontokadon pysäyttämiseen, vaan mukaan tarvitaan myös yritykset ja yksityinen raha.

Luontokadon pysäyttämiseksi on paljon ratkaisuja lainsäädännöstä talouden ohjauskeinoihin. Keskeistä on myös vauhdittaa esimerkiksi materiaaleja fiksummin hyödyntävien ja energiaa säästävien kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa.

Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. Sitran projektijohtaja Outi Haanperä painottaa, että kevään eduskuntavaalien alla on erinomainen tilaisuus käydä keskustelua toimista, joilla luontokatoa torjutaan seuraavalla hallituskaudella.

”Kevään vaalikeskusteluissa on tärkeää muistaa, että luontokadon pysäyttäminen on vastuullista taloudenhoitoa. Ilman luontoa talous ei pyöri. Luonnon arvo on tehtävä näkyväksi ja sen tulee ohjata taloudellista päätöksentekoa”, summaa Haanperä, joka on koulutukseltaan taloustieteen tohtori.

Kirjoituskokoelmassa käsitellään myös luonnon monimuotoisuuden merkitystä ruokaturvalle, terveydelle, metsille ja vesistöille.

Sitran muistiossa on yhdeksän tekstiä, joiden kirjoittajat ovat:

• Johanna Buchert, pääjohtaja, Luonnonvarakeskus
• Hanna Haveri, planetaarisen terveyden lääkäri, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
• Kaisa Hietala, hallitusammattilainen
• Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö
• Jyrki Katainen, yliasiamies, Sitra
• Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
• Olli Rehn, pääjohtaja, Suomen Pankki
• Leif Schulman, pääjohtaja, Suomen ympäristökeskus
• Mikko Spolander, osastopäällikkö, valtiovarainministeriön kansantalousosasto

Tutustu muistioon tarkemmin:

Sitran muistio: Luonto turvaa taloutemme 

Yhteystiedot:

Outi Haanperä, projektijohtaja, Luonto ja talous -projekti, Sitra
outi.haanpera@sitra.fi, p. +358 (294) 618 470

Antti Koistinen, asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra
antti.koistinen@sitra.fi, p. +358 (294) 618 384