Talouden tilan kuvailu ei enää riitä pankkien lisäpääomavaatimusten perusteluiksi
Finanssivalvonnalla on mahdollisuus tarvittaessa asettaa kaksi lisäpääomavaatimusta, joilla hallita rahoituslaitosten järjestelmäriskiä: rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella pankeille asetettava lisäpääomavaatimus (järjestelmäriskipuskurivaatimus) sekä rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävälle pankille määrättävä lisäpääomavaatimus.
Huhtikuussa 2021 uudistettujen säännösten perusteella molemmat vaatimukset voidaan asettaa yhtä aikaa, mutta päätökset on perusteltava aiempaa huolellisemmin.
Kun lisäpääomavaatimukset ovat yhtä aikaa sovellettavia, on tarpeellista erottaa vaatimusten taustalla olevat riskit tarkasti toisistaan. Säännökset yksiselitteisesti kieltävät pääomavaatimuksen laskemisen kahteen tai useampaan kertaan samasta riskistä.
Finanssivalvonnalle on lainsäädännössä annettu toimivalta tunnistaa erilaisia riskejä, mitata niitä ja asettaa järjestelmäriskipuskurivaatimus niiden perusteella. Tällaisen toimivallan olemassaolo heikentää luonnollisesti viranomaisten päätösten ennakoitavuutta. Säännökset eivät kuitenkaan salli täysin vapaata harkintavaltaa. Ennakoitavuuden turvaamiseksi viranomaisen tulee avata vaatimuksen laskenta eli se, miten vaatimukseen päädyttiin. Tätä kuvastaa lain tulkintaa ohjaava talousvaliokunnan mietinnön kirjaus:
” [--] …talousvaliokunta pitää näiden säännösten soveltamisessa välttämättömänä, että järjestelmäriskipuskurin asettamispäätöksessä avataan kattavasti ne riskit, joiden perusteella järjestelmäriskipuskuri asetetaan, tunnistetun riskin suuruus arvioidaan määrällisesti ja pääomavaade johdetaan siitä läpinäkyvästi niin, että järjestelmäriskipuskurin asettamispäätöksen perusteet ovat toistettavissa… [--]”
Asuntoluottoriskien on kerrottu olleen olennaisessa roolissa, kun järjestelmäriskipuskurivaatimus edellisen kerran asetettiin. Muutaman viime vuoden aikana pankeissa on näitä riskejä kattamaan kuitenkin varattu lisää omia varoja ilman, että riskeissä on tapahtunut välttämättä kasvua. Lisääntyneet pääomat on otettava huomioon, kun puskurivaatimuksesta päätetään. Muutoin seurauksena voisi olla omien varojen vaateen laskeminen uudelleen samoista riskeistä, joille varoja on jo nyt laskennassa varattu. Tästäkin syystä on tärkeää, että viranomainen avaa tarkasti laskelmansa.
Jää nähtäväksi, päätyykö Finanssivalvonta asettamaan järjestelmäriskipuskurivaatimusta tulevassa päätöksessään. Se saattaa nimittäin myös katsoa, että jo olemassa olevat vaatimukset, pankkien nousseet vakavaraisuusvaateet ja muut varautumistoimet riittävät järjestelmäriskien kattamiseen.
Jos järjestelmäriskipuskurivaatimus päätetään kuitenkin asettaa, erityisen mielenkiintoisia ovat vaatimuksen perustelut. Uuden lainsäädännön myötä pankeilla on oikeus saada seikkaperäisempiä perusteluja päätökselle. Viime kädessä jää pankkien harkintaan, pitävätkö ne asettamispäätöstä perusteltuna ja perusteluja riittävinä vai onko päätökseen syytä hakea valitusmenettelyn kautta tarkennusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää28.3.2024 10:52:25 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Asuntolainojen lainakatto eli enimmäisluototussuhde pidetään lakisääteisellä perustasollaan 90 prosentissa muille kuin ensiasunnon ostajille. Ensiasunnon ostajien lainakatto on 95 prosenttia. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy 0 prosentissa. FA:n pettymykseksi Fiva ei myöhentänyt kansallisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantuloa. Vaatimus tulee voimaan 1.4.2024.
Pyörävarkauksien määrä jatkoi laskuaan, korvausmäärät kääntyivät nousuun – erityisesti kalliit sähköpyörät houkuttelevat rosvoja20.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Varastettujen polkupyörien korvausmäärät kääntyivät nousuun vuonna 2023. Vakuutusyhtiöt korvasivat varastettuja pyöriä 11 miljoonan euron edestä. Sekä poliisin että vakuutusyhtiöiden tietoon tulleet polkupyörävarkauksien lukumäärät jatkoivat laskuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat 13 900 varastettua polkupyörää. Poliisin tietoon pyörävarkauksia tuli 16 800 kappaletta.
FA vahvistaa EU-vaikuttamistaan Brysselissä – Miikkael Azaize uudeksi EU-lobbariksi13.3.2024 11:10:34 EET | Tiedote
Valtaosa finanssialan sääntelystä syntyy EU:ssa, ja Finanssiala ry (FA) vahvistaa edunvalvontaosaamistaan Brysselissä. Finanssiala ry:n EU-asiantuntijana aloittaa huhtikuussa Miikkael Azaize. Azaize työskentelee Brysselissä pohjoismaisten finanssiyhdistysten toimistossa. Ennen FA:ta Azaize on työskennellyt muun muassa Keskustan puoluetoimistossa kansainvälisten asioiden asiantuntijana.
FA: Suomalaiset eivät saa joutua löysän taloudenpidon maksajiksi EU:ssa – kansalaiskyselyn mukaan yhteisvastuuta pitää rajata ja talletussuojavarat suojattava12.3.2024 11:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n tavoitteena on, että Suomi edistää vahvaa ja yhtenäistä EU:ta, mutta huolehtii samalla Suomen ja suomalaisten edusta. FA on julkaissut tavoitteensa tulevalle EU-kaudelle. Finanssialalla on paljon annettavaa Euroopan vakauden ja taloudellisen turvallisuuden edistäjänä sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittajana. Kansalaiskyselyssä suomalaiset antoivat selvän tukensa FA:n tavoitteille Suomen kansallisten etujen paremmasta huomioimisesta ja taloudellisen yhteisvastuun rajaamisesta. Kansa suhtautui myös epäilevästi suunnitelmaan pankkiunionin yhteisestä talletussuojasta ja EKP:n kaavaileman digieuron tarpeellisuuteen.
Rahastoihin lähes miljardi euroa uutta pääomaa – myös korkeampien riskiluokkien sijoitukset kiinnostivat helmikuussa8.3.2024 16:18:57 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 982 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 155 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme