Suomen Pankki

Talous kasvaa koronan varjossa – rahapolitiikan tuki yhä tarpeen

Jaa

Talous elpyy edelleen vahvasti sekä euroalueella että Suomessa, joskin nopein kasvu on taittumassa. Keskuspankkien rahapolitiikka on auttanut yritysten ja kotitalouksien selviämistä koronakriisin pahimman vaiheen yli ja tukenut talouden kasvua. Epävarmuus on kuitenkin lisääntynyt erityisesti heikentyneen pandemiatilanteen vuoksi. "Pandemian saaminen aisoihin on yhä keskeistä paitsi ihmisten terveyden myös talouden kannalta", sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Koronakriisin alkuvaiheessa inflaatio hidastui euroalueella tuntuvasti. Vuoden 2021 mittaan inflaatio on nopeutunut, ja marraskuussa inflaatiovauhti oli 4,9 %. Inflaatiota ovat nopeuttaneet energian hintojen nousu, alhainen hintataso vertailuajankohtana sekä tuotannon pullonkaulat.

Vaikka inflaatio pysyy nopeana odotettua pidempään, sitä nopeuttaneiden tekijöiden arvioidaan monelta osin poistuvan ensi vuonna. "Inflaatiokehitykseen liittyy suurta epävarmuutta, ja ymmärrän hyvin, että nopeutunut inflaatio tuntuu yksittäisen ihmisen arkikokemuksessa", sanoo Olli Rehn. "Inflaatiota tänä vuonna nopeuttaneet tekijät eivät sellaisenaan johda inflaation pidempiaikaiseen kiihtymiseen, ellei seurauksena olisi kerrannaisvaikutuksia ja hintojen ja palkkojen kierrettä", jatkaa Rehn.

Euroopan keskuspankin neuvoston joulukuun päätösten mukaan talouden elpyminen ja inflaation palautuminen kohti tavoitettaan mahdollistavat sen, että rahapoliittisia ostoja voidaan asteittain vähentää. "Pandemiaan liittyvät netto-ostot voidaan päättää maaliskuussa 2022, koska talous ja inflaatio ovat palautumassa koronakuopasta. Kokonaisuutena rahapolitiikka pysyy elvyttävänä, jotta inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä", selventää Olli Rehn.

Epävarmuuden vallitessa EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis käyttämään kaikkia rahapolitiikan välineitään joustavasti. Neuvosto päätti, että joustavuus säilyy rahapolitiikan pysyvänä elementtinä, silloin kun rahapolitiikan välittyminen on häiriintynyt ja uhkaa hintavakautta.

Koronakriisi on kasvattanut Suomen julkista velkaa tuntuvasti. Pandemian vaikutusten torjuminen julkisin varoin on ollut perusteltua kriisin akuutissa vaiheessa. Hyvässä suhdannetilanteessa elvyttävä finanssipolitiikka ei enää tue tehokkaasti kasvua eikä työllisyyttä. "Kun taloudessa on nyt saatu kovaa maata jalkojen alle, suuntaa on syytä muuttaa niin, että varaudutaan väestön ikääntymiseen ja vahvistetaan julkisen talouden kestävyyttä", painottaa Olli Rehn.

"Julkisen talouden saamisessa kestävälle pohjalle voisi auttaa kattava, säännöllisesti laadittava ja kutakin menoerää kriittisesti tarkasteleva kartoitus. Menokartoituksella on suurin merkitys silloin, kun sillä on päätöksentekijöiden tuki ja tilaus", lisää Olli Rehn.

Suomen Pankin uuden pitkän aikavälin ennusteen mukaan talouskasvu jää Suomessa seuraavien 20 vuoden aikana keskimäärin 1,2 prosenttiin vuodessa. Suomen väkiluku pienenee, ja työn tuottavuuden kasvu jää hitaaksi. Tuottavuuden näkymiä vaimentaa se, että väestön keskimääräinen koulutustaso alkaa tulevina vuosikymmeninä laskea. "Suomen talouden kasvumahdollisuuksia voidaan lisätä panostamalla koulutukseen ja parantamalla osaajien maahanmuuton edellytyksiä. Myös työllistymisen kannustimien vahvistamisella on suuri merkitys", tähdentää pääjohtaja Olli Rehn.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå

Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote

Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye