Koulutuksesta on tullut eduskuntavaalien lähestyessä yksi kiihkeimpiä puheenaiheita. Näkökulmia on yleensä yksi: asiat ovat menossa pieleen. Koulutustaso laskee, oppilaat eivät viihdy, opettajat uupuvat. Ja mikä pahinta: Pisa-tulokset laskevat.

Selitykset kehitykselle löydetään yleensä peruskoulusta. Perussuomalaiset ovat syyttäneet ”huonoa maahanmuuttoa”, vasemmistoliitto yhteiskunnallista eriarvoistumista, kokoomus perusopetuksen sirpaleista hankerahoitusta, joka uuvuttaa opettajat. Esiin on nostettu myös digitalisaatio, älypuhelimet, inkluusio, luokkakoot, avoimet oppimisympäristöt, vähentynyt lukeminen, itseohjautuva oppiminen, koronapandemia ja yleisesti koulun ympärillä muuttuva yhteiskunta. Käsillä on vyyhti, josta keskustellessa syyt ja seuraukset menevät usein pahasti sekaisin.

Oikeasti kukaan ei pysty tutkimustietoon nojaten tyhjentävästi selittämään, mistä suomalaisten koululaisten oppimistulosten lasku johtuu – tai mistä aiempi menestys esimerkiksi Pisa-testeissä johtui. Sama pätee moneen pienempään kysymykseen.

Talous & yhteiskunta -lehti selvitti koulutukseen keskittyvässä teemanumerossa, miksi koulusta on niin vaikea saada luotettavaa tietoa, miten Pisa-tulokset vääristävät suomalaista koulutuskeskustelua ja miksi eri alojen koulutustutkijoiden pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä. 

https://labore.fi/t&y/vaikeasti-tutkittava-koulu/

Numeron tiedeartikkeleissa käsitellään lisäksi seuraavia teemoja:

1) Tohtorit kulkevat usein samanlaisia koulutuspolkuja: korkeakoulutettujen vanhempien perheistä samojen lukioiden kautta tutkijanuralle. Jouni Helinin ja Kristian Koerselmanin (Jyväskylän yliopisto) uusi tutkimus tarkastelee tohtoreiden valikoitumista heidän sisarustensa kautta.

https://labore.fi/t&y/tohtoreiden-siskot-ja-veljet/

2) Lukuisten tutkimusten mukaan uudet sukupolvet ovat edeltäjiään älykkäämpiä ainakin loogisella päättelykyvyllä mitattuna. Muutosta on tavattu selittää parantuneella ravinnolla ja terveydellä, mutta tässä selityksessä on aukkoja. Ruotsalaista kutsunta-aineistoa hyödyntävä Santiago Hermon (Brownin yliopisto), David Seimin (Tukholman yliopisto), Miika Päällysahon (Tukholman yliopisto) ja Jesse Shapiron (Harvardin yliopisto) tutkimus viittaa siihen, että muutokset taloudellisissa kannustimissa voivat selittää ainakin osan älykkyyden kasvusta.

https://labore.fi/t&y/voivatko-taloudelliset-kannustimet-vaikuttaa-alykkyyteen/

3) Pääomasijoittajien valikoimista yrityksistä enemmistö osoittautuu hudeiksi. Tuotoista valtaosan tuovat muutamat todella onnistuneet sijoitukset. Ohjattujen koneoppimismenetelmien avulla ennustetuista kasvuyrityksistä lähes puolet osoittautuu kasvavan nopeasti vielä kolmen vuoden kuluttuakin, kirjoittavat Ari Hyytinen (Hanken), Mika Pajarinen (Etla), Petri Rouvinen (Etla, VTT) ja Joosua Virtanen (Hanken).

https://labore.fi/t&y/osaako-algoritmi-ennakoida-yrityksen-nopean-kasvun/