Talousasiantutijat keskustelevat Helsingissä ratkaisuista kehittyvien maiden velkojen kasvuun
Koronapandemian seurauksena alhaisen ja keskitulotason mailla on kiireellinen tarve saada talous elpymään. Samanaikaisesti niitä riepottelevat ulkoiset sokit, kuten elintarvikkeiden ja energian hintojen jyrkkä nousu ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka ovat usein kohtalokkaita. Maiden hallitusten on luovittava tilanteessa, jossa sekä julkisen että yksityisen velan määrä on historiallisen suuri ja inflaatio nopeutuu. Luottotappiot kasvavat, mikä lisää velkojen uudelleenjärjestelyjen tarvetta monissa maissa. Mikä olisi tie ulos velkaloukusta?
Johtavat tutkijat ja päätöksentekijät käsittelevät tätä kysymystä konferenssissa Debt and innovative finance in developing countries, joka järjestetään Helsingissä 27.-28.10.2022. Kaksipäiväisen konferenssin koollekutsuvat YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitos (UNU-WIDER) ja Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT). Konferenssin tavoitteena on keskustella pikaisesta tarpeesta auttaa kehittyvien talouksien hallituksia selviytymään kriiseistä, joita ne kohtaavat, alkaen makrovakaudesta ja hallitusten toimien kestävästä rahoituksesta.
Kestävä talouskasvu ja oikeudenmukainen vihreä siirtymä edellyttävät uusia ratkaisuja
Konferenssi kokoaa yhteen asiantuntijoita kansainvälisen talouden, valtionvelan kehityksen ja vihreän rahoituksen alalta.
”Konferenssissa keskustellaan nousevien ja kehittyvien talouksien velasta sen eri muodoissa, velan viimeaikaisesta kehityksestä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Pandemian vuoksi toteutettujen toimien seurauksena monien maiden velka kasvoi suureksi, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut velkatasoja entisestään. Tämän vuoksi juuri nyt on erittäin tärkeää analysoida velan – sekä valtioiden velan että yksityisen velan – eri näkökohtia”, sanoo BOFITin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen.
Teemojen eri näkökohtia valaisevat konferenssin kolme pääpuhujaa. Taloustieteen Nobel-palkinnon saaja Bengt Holmström kertoo, mitä voimme päätellä velkaa koskevista tiedoista. Ugo Panizza ja Sarah Colenbrander käsittelevät ilmaston ja velkakestävyyden vuorovaikutusta sekä ilmastorahoituksen roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Konferenssissa tarkastellaan myös uusia instrumentteja, joilla voidaan rahoittaa kehittyvien maiden vihreää siirtymää.
”YK:n ilmastonmuutoskonferenssi 2022 eli ilmastosopimuksen osapuolten konferenssin 27. istunto (COP 27) lähestyy, minkä vuoksi on välttämätöntä löytää uusia keinoja rahoittaa oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliin talouteen. Konferenssissa keskustellaan tällaisen siirtymän mahdollistavista innovatiivisista rahoitusinstrumenteista”, toteaa UNU-WIDERin johtaja Kunal Sen.
Tapahtuma on kutsuvieraille ja se esitetään yleisölle suorana lähetyksenä.
Ohjelma: www.wider.unu.edu/event/debt-and-innovative-finance-developing-countries
Ilmoittaudu verkkotilaisuuteen tästä. Ilmoittautumalla saat linkit tilaisuuden seuraamista varten sekä ajantasaista tietoa tapahtumasta.
Lisätietoja antaa:
Iikka Korhonen, yksikön päällikkö, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT), iikka.korhonen@bof.fi, +35891832272
Tiedotusvälineiden kyselyt ja haastattelupyynnöt:
Anna Toppari, Communications Associate, UNU-WIDER, toppari@wider.unu.edu, +358404518233
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme