Talousasiantutijat keskustelevat Helsingissä ratkaisuista kehittyvien maiden velkojen kasvuun
24.10.2022 11:30:00 EEST | Suomen Pankki | Uutinen
Koronapandemian seurauksena alhaisen ja keskitulotason mailla on kiireellinen tarve saada talous elpymään. Samanaikaisesti niitä riepottelevat ulkoiset sokit, kuten elintarvikkeiden ja energian hintojen jyrkkä nousu ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka ovat usein kohtalokkaita. Maiden hallitusten on luovittava tilanteessa, jossa sekä julkisen että yksityisen velan määrä on historiallisen suuri ja inflaatio nopeutuu. Luottotappiot kasvavat, mikä lisää velkojen uudelleenjärjestelyjen tarvetta monissa maissa. Mikä olisi tie ulos velkaloukusta?
Johtavat tutkijat ja päätöksentekijät käsittelevät tätä kysymystä konferenssissa Debt and innovative finance in developing countries, joka järjestetään Helsingissä 27.-28.10.2022. Kaksipäiväisen konferenssin koollekutsuvat YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitos (UNU-WIDER) ja Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT). Konferenssin tavoitteena on keskustella pikaisesta tarpeesta auttaa kehittyvien talouksien hallituksia selviytymään kriiseistä, joita ne kohtaavat, alkaen makrovakaudesta ja hallitusten toimien kestävästä rahoituksesta.
Kestävä talouskasvu ja oikeudenmukainen vihreä siirtymä edellyttävät uusia ratkaisuja
Konferenssi kokoaa yhteen asiantuntijoita kansainvälisen talouden, valtionvelan kehityksen ja vihreän rahoituksen alalta.
”Konferenssissa keskustellaan nousevien ja kehittyvien talouksien velasta sen eri muodoissa, velan viimeaikaisesta kehityksestä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Pandemian vuoksi toteutettujen toimien seurauksena monien maiden velka kasvoi suureksi, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut velkatasoja entisestään. Tämän vuoksi juuri nyt on erittäin tärkeää analysoida velan – sekä valtioiden velan että yksityisen velan – eri näkökohtia”, sanoo BOFITin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen.
Teemojen eri näkökohtia valaisevat konferenssin kolme pääpuhujaa. Taloustieteen Nobel-palkinnon saaja Bengt Holmström kertoo, mitä voimme päätellä velkaa koskevista tiedoista. Ugo Panizza ja Sarah Colenbrander käsittelevät ilmaston ja velkakestävyyden vuorovaikutusta sekä ilmastorahoituksen roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Konferenssissa tarkastellaan myös uusia instrumentteja, joilla voidaan rahoittaa kehittyvien maiden vihreää siirtymää.
”YK:n ilmastonmuutoskonferenssi 2022 eli ilmastosopimuksen osapuolten konferenssin 27. istunto (COP 27) lähestyy, minkä vuoksi on välttämätöntä löytää uusia keinoja rahoittaa oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliin talouteen. Konferenssissa keskustellaan tällaisen siirtymän mahdollistavista innovatiivisista rahoitusinstrumenteista”, toteaa UNU-WIDERin johtaja Kunal Sen.
Tapahtuma on kutsuvieraille ja se esitetään yleisölle suorana lähetyksenä.
Ohjelma: www.wider.unu.edu/event/debt-and-innovative-finance-developing-countries
Ilmoittaudu verkkotilaisuuteen tästä. Ilmoittautumalla saat linkit tilaisuuden seuraamista varten sekä ajantasaista tietoa tapahtumasta.
Lisätietoja antaa:
Iikka Korhonen, yksikön päällikkö, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT), iikka.korhonen@bof.fi, +35891832272
Tiedotusvälineiden kyselyt ja haastattelupyynnöt:
Anna Toppari, Communications Associate, UNU-WIDER, toppari@wider.unu.edu, +358404518233
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.7–31.12.202630.6.2026 12:37:38 EEST | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.7–31.12.2026.
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.7.–31.12.202630.6.2026 12:37:38 EEST | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.7.–31.12.2026 on 2,5 %.
Reference rate and penalty interest rates for 1 July – 31 December 202630.6.2026 12:37:38 EEST | Press release
The reference rate under section 12 of the Interest Act (633/1982) for the period 1 July – 31 December 2026 is 2.5 %.
Räntan på utlåningen till hushåll steg i maj 202630.6.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Merparten av de finländska hushållens banklån löper med rörlig ränta. Uppgången i marknadsräntorna har höjt räntorna på nya och gamla lån. Hushållen lyfte i början av året mer bostadslån med fast ränta än tidigare.
Kotitalouslainojen korot nousivat toukokuussa 202630.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Suurin osa suomalaisten kotitalouksien pankkilainoista on vaihtuvakorkoisia. Markkinakorkojen nousu on nostanut sekä uusien että vanhojen lainojen korkoja. Kotitaloudet nostivat alkuvuonna aiempaa enemmän kiinteäkorkoisia asuntolainoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
