Talousasiantutijat keskustelevat Helsingissä ratkaisuista kehittyvien maiden velkojen kasvuun
24.10.2022 11:30:00 EEST | Suomen Pankki | Uutinen
Koronapandemian seurauksena alhaisen ja keskitulotason mailla on kiireellinen tarve saada talous elpymään. Samanaikaisesti niitä riepottelevat ulkoiset sokit, kuten elintarvikkeiden ja energian hintojen jyrkkä nousu ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka ovat usein kohtalokkaita. Maiden hallitusten on luovittava tilanteessa, jossa sekä julkisen että yksityisen velan määrä on historiallisen suuri ja inflaatio nopeutuu. Luottotappiot kasvavat, mikä lisää velkojen uudelleenjärjestelyjen tarvetta monissa maissa. Mikä olisi tie ulos velkaloukusta?
Johtavat tutkijat ja päätöksentekijät käsittelevät tätä kysymystä konferenssissa Debt and innovative finance in developing countries, joka järjestetään Helsingissä 27.-28.10.2022. Kaksipäiväisen konferenssin koollekutsuvat YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitos (UNU-WIDER) ja Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT). Konferenssin tavoitteena on keskustella pikaisesta tarpeesta auttaa kehittyvien talouksien hallituksia selviytymään kriiseistä, joita ne kohtaavat, alkaen makrovakaudesta ja hallitusten toimien kestävästä rahoituksesta.
Kestävä talouskasvu ja oikeudenmukainen vihreä siirtymä edellyttävät uusia ratkaisuja
Konferenssi kokoaa yhteen asiantuntijoita kansainvälisen talouden, valtionvelan kehityksen ja vihreän rahoituksen alalta.
”Konferenssissa keskustellaan nousevien ja kehittyvien talouksien velasta sen eri muodoissa, velan viimeaikaisesta kehityksestä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Pandemian vuoksi toteutettujen toimien seurauksena monien maiden velka kasvoi suureksi, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut velkatasoja entisestään. Tämän vuoksi juuri nyt on erittäin tärkeää analysoida velan – sekä valtioiden velan että yksityisen velan – eri näkökohtia”, sanoo BOFITin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen.
Teemojen eri näkökohtia valaisevat konferenssin kolme pääpuhujaa. Taloustieteen Nobel-palkinnon saaja Bengt Holmström kertoo, mitä voimme päätellä velkaa koskevista tiedoista. Ugo Panizza ja Sarah Colenbrander käsittelevät ilmaston ja velkakestävyyden vuorovaikutusta sekä ilmastorahoituksen roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Konferenssissa tarkastellaan myös uusia instrumentteja, joilla voidaan rahoittaa kehittyvien maiden vihreää siirtymää.
”YK:n ilmastonmuutoskonferenssi 2022 eli ilmastosopimuksen osapuolten konferenssin 27. istunto (COP 27) lähestyy, minkä vuoksi on välttämätöntä löytää uusia keinoja rahoittaa oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliin talouteen. Konferenssissa keskustellaan tällaisen siirtymän mahdollistavista innovatiivisista rahoitusinstrumenteista”, toteaa UNU-WIDERin johtaja Kunal Sen.
Tapahtuma on kutsuvieraille ja se esitetään yleisölle suorana lähetyksenä.
Ohjelma: www.wider.unu.edu/event/debt-and-innovative-finance-developing-countries
Ilmoittaudu verkkotilaisuuteen tästä. Ilmoittautumalla saat linkit tilaisuuden seuraamista varten sekä ajantasaista tietoa tapahtumasta.
Lisätietoja antaa:
Iikka Korhonen, yksikön päällikkö, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT), iikka.korhonen@bof.fi, +35891832272
Tiedotusvälineiden kyselyt ja haastattelupyynnöt:
Anna Toppari, Communications Associate, UNU-WIDER, toppari@wider.unu.edu, +358404518233
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
I Finland påträffades 483 förfalskade eurosedlar under 202527.2.2026 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Bland de utelöpande sedlarna i Finland påträffades 483 förfalskade eurosedlar under 2025. Under 2023 påträffades 653 förfalskade eurosedlar i omlopp och 714 stycken under 2024.
Suomessa löytyi viime vuonna kierrosta 483 euroseteliväärennöstä27.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Suomessa setelien kierrosta löydettiin vuoden 2025 aikana 483 euroseteliväärennöstä. Vuonna 2023 kierrosta löytyi 653 euroseteliväärennöstä ja vuonna 2024 niitä löytyi 714.
Total of 483 counterfeit euro banknotes found in circulation in Finland last year27.2.2026 11:00:00 EET | Press release
In 2025, a total of 483 counterfeit euro banknotes were detected among banknotes in circulation in Finland. The number of counterfeit euro banknotes detected in 2023 and 2024 was 653 and 714, respectively.
Genomsnittsräntan på bostadslån har stabiliserats27.2.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
I januari hade 94 % av de nya bostadslånen Euribor som referensränta. Det senaste året har intresset för 12 mån. Euribor som referensränta för nya bostadslån minskat och intresset för kortare Euriborräntor ökat. Av de utestående bostadslånen har 95 % av lånen Euribor som referensränta och endast 5 % av lånen löper med fast ränta eller har bundits till bankernas egna referensräntor.
Asuntolainojen keskikoron kehitys tasaantunut27.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Tammikuussa uusissa asuntolainoissa 94 prosentissa käytettiin viitekorkona euriborkorkoa. Viimeisen vuoden aikana 12 kuukauden euriborkoron suosio uusien asuntolainojen viitekorkona on vähentynyt ja vastaavasti lyhempien euriborkorkojen kasvanut. Asuntolainakannasta 95 prosentissa lainoista on käytetty viitekorkona euriborkorkoja, ja vain 5 % lainoista oli kiinteäkorkoisia tai pankkien omiin viitekorkoihin sidottuja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
