Palkansaajien tutkimuslaitos

Talousennuste vuosille 2021-2023: Kulutusjuhlaa vielä odotellaan - vahvempi kasvu jakaantuu kahdelle vuodelle

Jaa

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa kuluvalle vuodelle 2,5 prosentin talouskasvua. Ensi vuodelle kasvuennuste on 3,1 prosenttia, joka hidastuu 1,4 prosenttiin vuonna 2023. Yksityinen kulutus on koronapandemian väistyttyä poikkeuksellisen suurta sekä tänä että ensi vuonna. Vienti ja tuonti kasvavat vahvasti, ja kasvua määrittää matkailu- ja palvelualojen toipuminen. Suomen ja sen kauppakumppanimaiden tuleva talouskehitys riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti rokotteita kyetään tuottamaan, kuinka suuri osa väestöstä ottaa rokotteen ja kuinka hyvin nykyiset tai tulevaisuudessa kehiteltävät rokotteet suojaavat koronaviruksen mutatoituneilta muodoilta.

Koronakriisi päättyy Suomessa rokotuskattavuuden parantuessa ensi kesän aikana, ja yksityinen kulutus kasvaa voimakkaasti. Suomeen ei oleteta yhtäkkistä, lyhytkestoista kulutusjuhlaa, vaan poikkeuksellisen suuri kulutuksen taso jakaantuu ennusteessamme kuluvalle ja ensi vuodelle. Toisaalta julkisten menojen kasvu jää tänä ja ensi vuonna maltilliseksi, koska julkiset menot olivat viime vuonna poikkeuksellisen korkealla tasolla massiivisten elvytystoimien johdosta.

Työllisyysasteen paraneminen kriisin jälkeen jää vähäisemmäksi kuin noususuhdanteissa yleensä. Myös ansiokehitys on maltillista: vuosina 2021–2023 ansiotasoindeksin kasvuluvut ovat 2,3, 1,8 ja 2,3 prosenttia.

Suomen kustannuskilpailukyky ei heikentynyt koronakriisissä. Nimellisten yksikkötyökustannusten nousu on kriisin aikana ollut suunnilleen samansuuruista tai vähäisempää kuin maamme tärkeimmissä vientimaissa, joten huoli kilpailukyvyn menetyksestä ei nykyisessä kriisissä näytä aiheelliselta. Maltilliset palkkaratkaisut ovat silti perusteltuja, koska työnantajan eläkemaksua alennettiin vuonna 2020 tilapäisesti. Alennuksen päättyminen saa työvoimakustannukset nousemaan, ja lisäksi alennus aiotaan kompensoida korkeampina maksuina myöhemmin.

Suomen ja muiden maiden nimelliset yksikkötyökustannukset muuttuvat myös Suomen vientimenestyksen kannalta irrelevanttien toimialarakenteen muutosten johdosta. Koronakriisi aiheutti eri toimialojen kokojen huomattavia muutoksia, jotka saattavat jäädä osin pysyviksi. Siksi yksikkötyökustannusten kaltaiset kilpailukykymittarit ovat nykyisessä kriisissä vähemmän hyödyllisiä kuin yleensä.

Julkinen sektori on velkaantunut koronakriisissä voimakkaasti. Elvyttävä politiikka on ollut perusteltua, koska sen vaihtoehtona olisi ollut pitkällä tähtäimellä elinkelpoisten yritysten konkursseja ja pahimmassa mahdollisessa tapauksessa tilapäistyöttömyyden muuttumista pysyväksi samaan tapaan kuin 1990-luvun suuressa lamassa.

Kriisin päätyttyä elvyttäminen ei enää vastaa suhdannetilannetta. Velkasuhteen kasvun pysäyttäminen voi vaatia hankaliakin päätöksiä, kuten esimerkiksi säilyttävien yritystukien karsintaa, ja ensi vuoden noususuhdanne on niille oikea aika.

Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukiväline on vaikutuksiltaan myötäsyklinen eli suhdannevaihteluja voimistava, koska sen myöntämä rahoitus käytetään noususuhdanteessa. Elvyttäminen ei ole enää perusteltua silloin kun EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tukia jaetaan, vaikka välineeseen perustuva digitalisaation ja vihreän siirtymän rahoittaminen saattaakin olla kannatettavaa muista syistä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitos
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Palkansaajien tutkimuslaitos

Reseptiopioidien kasvanut käyttö heikentää työllisyyttä pitkällä aikavälillä 22.9.2021 09:59:38 EEST | Tiedote

Reseptiopioidien kasvanut käyttö johtaa työllisyyden heikkenemiseen pitkällä aikavälillä Suomessa. Vahvojen kipulääkkeiden käyttö pitkällä aikavälillä korostaa niiden haitallisia terveysvaikutuksia ml. addiktion syntymistä, joka murentaa kiinnittäytymistä työmarkkinoille. Lyhyellä aikavälillä reseptiopioidin kasvanut käyttö voi sitä vastoin parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoille osallistumiseen. Vahvat kipulääkkeet helpottavat kroonista kipua, joka voi olla merkittävä este työmarkkinoille osallistumiselle.

Talousennuste vuosille 2021-2023: Kasvu vahvinta ensi vuonna - Suomen talouden dynamiikka mainettaan parempi16.9.2021 00:00:00 EEST | Tiedote

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa kuluvalle vuodelle 3,0 prosentin, ensi vuodelle 3,5 prosentin ja vuodelle 2023 1,8 prosentin talouskasvua. Kuluvana vuonna kasvua voimistaa vahvimmin yksityisen kulutuksen ja ensi vuonna myös viennin kasvu. Hallituksen työllisyystavoite tullaan saavuttamaan ensisijaisesti muista syistä kuin hallituksen työllisyystoimien johdosta. Suomen työmarkkinoiden dynamiikka on mainettaan parempi, ja työmarkkinoiden uudistamisessa on syytä edetä vähitellen ja Suomessa toteutettavia huolellisesti suunniteltuja kokeiluja hyödyntäen.

Peruskoulu-uudistus johti masennusoireiden yleistymiseen korkeakoulutetuista perheistä tulevien naisten keskuudessa16.6.2021 09:58:41 EEST | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan 1970-luvulla toteutettu peruskoulu-uudistus ei keskimäärin vaikuttanut koulujärjestelmästä valmistuvien henkilöiden mielenterveyteen aikuisuudessa. Uudistus johti masennusoireiden yleistymiseen kuitenkin sellaisten naisten osalta, joiden vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja. Masennusoireiden yleistyminen voi johtua siitä, että peruskoulu-uudistuksen jälkeen kilpailu jatko-opiskelupaikoista kiristyi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme