Talousguru valitaan jo 25. kerran – juhlavuoden guruksi tarjolla ehdokkaita Kemistä Maarianhaminaan
6.2.2023 13:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Lukiolaisten Talousguru-kilpailun finalistit 2023
- Enna Mikkilä, Seinäjoen lukio
- Ilmari Paavalniemi, Kemin lyseon lukio
- Ilmari Pietikäinen, Etelä-Tapiolan lukio
- Inka Hämäläinen, Etu-Töölön lukio
- Jaakko Lindholm, Jyväskylän normaalikoulun lukio
- Joel Falke, Turun klassinen lukio
- Joona Rantanen, Mäntsälän lukio
- Juho Eemeli Parkkulainen, Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu
- Leevi Tarjanne, Otaniemen lukio
- Markus Räsänen, Arkadian yhteislyseo
- Oiva Savo, Helsingin suomalainen yhteiskoulu
- Ronja Eklund, Ålands lyceum
- Roope Riihijärvi, Kulosaaren yhteiskoulun lukio
- Veeti Salvisto, Parolan lukio
Lukiolaisten Talousguru-kilpailu sai alkunsa 90-luvun laman jälkimainingeista. Pankkikriisi velkaannutti monet ja havahdutti talousosaamisen suureen merkitykseen. Vuonna 1997 ensimmäisen kerran pidetty kilpailu sai alkunsa Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n ja Suomen Pankkiyhdistyksen yhteistyönä. Nyt Talousguru viettää juhlavuottaan, sillä guru valitaan 25. kerran.
Tammikuussa kaikissa lukioissa ylioppilaskirjoitusten tapaan pidetyn alkukilpailun kautta loppukilpailuun valikoitui 14 finalistia. Kustakin osallistuvasta lukiosta opettaja lähetti parhaan vastauksen valtakunnalliselle raadille, joka valitsi joukosta yhdeksän absoluuttisesti parasta ja viisi oman alueensa parasta osanottajaa.
Yksi finaaliin tänä vuonna yltäneistä kilpailijoista oli Ålands Lyceumia Maarianhaminassa käyvä Ronja Eklund. Hänen myötään loppukilpailun suullisessa osuudessa kuullaan myös ruotsia – useampana viime vuonna kaikki loppukilpailijat ovat olleet suomenkielisiä. Loppukilpailussa finalistit ottavat toisistaan mittaa viiden minuutin pariväittelyissä, joissa he puolustavat ennalta arvottuja aiheita toisiaan vastaan riippumatta siitä, mitä mieltä itse ovat.
”Alkukilpailussa olin aika hyvin hajulla kysymyksistä, vaikka koe ei ollut ihan helppo – vaikeinta siitä teki aikapaine. Kahden tunnin kokeessa meinasi tulla kiire”, Eklund kertoo. Alkukilpailussa piti muun muassa laskea inflaatiovauhteja ja analysoida Arttu Wiskarin sanoituksia taloudellisessa mielessä.
”Kuulin kilpailusta opettajalta ja päätin siksi osallistua. Olen kiinnostunut taloudesta ja yhteiskunnasta. Eniten minua kiinnostaa se, miksi yhteiskunta toimii niin kuin se toimii”, Eklund kertoo.
Talousguru-finalistit voivat huokaista helpotuksesta – jokainen on jo saavuttanut opiskelupaikan
Talousgurun vetovoiman salaisuus on ollut jo vuosien ajan kilpailussa palkintona olevat opiskelupaikat. Niitä tarjoaa peräti 8 suomalaista yliopistoa. Yliopistosta riippuen paikkoja on tarjolla joko kaikille finalisteille tai sitten osalle finalisteista menestyksestä riippuen.
Ronja Eklund on pohtinut oikeustieteen opintoja valmistuttuaan, mutta harkitsee myös Talousguru-kilpailun kautta saamaansa opiskelupaikkaa ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulu Hankenissa. Siellä opinnot voisi tehdä ruotsiksi – suomen kielessä Eklundilla on vielä prepattavaa.
”Loppukilpailumatka Helsinkiin on minulle hyvää suomen kielen harjoitusta!” Eklund sanoo.
Yksi suosituimmista Talousguru-kilpailussa opiskelupaikkoja palkinnoksi tarjoavista opinahjoista on Aalto-yliopisto. Se tarjoaa paikan kilpailun viidelle parhaalle.
”Haluamme tarjota opiskelupaikan opiskelijoille, jotka jo lukioaikana pystyvät osoittamaan perehtymistä talousasioihin. Talousgurussa osoitetut taidot linkittyvät erittäin hyvin kauppatieteen opintoihin”, kertoo Aalto-yliopiston opiskelijavalintojen suunnittelija Jenni Hirvensalo. Vuosittain Aallolla aloittaa yhdestä kahteen Talousgurun kautta opiskelupaikan saanutta opiskelijaa.
”Jos sanon, että 20 kertaa olen kilpailua järjestänyt, niin en valehtele!”
Talousguru on saavuttanut kouluissa merkittävän jalansijan pitkäikäisenä kilpailuna. Se on tunnettu korkeasta tasostaan ja ajankohtaisuudestaan. Opettajilta saadun palautteen mukaan kilpailu toimii hyvänä kertauksena yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksia varten.
Yksi kilpailua uskollisesti järjestävistä opettajista on historian ja yhteiskuntaopin lehtorina Kallaveden lukiossa Kuopiossa työskentelevä Jari Ukkonen. ”Jos sanon, että 20 kertaa olen kilpailua järjestänyt, niin en paljon valehtele! Muistelen, että toinen sija kilpailussa on ollut meidän koulun oppilaalle paras sijoitus”, Ukkonen toteaa.
Vaikka Talousguru on saanut vuosien saatossa tasaisesti lisää osallistuvia lukioita, on Ukkonen huomannut pientä suosion laskua osallistuvien oppilaiden määrässä. Nyt Kallaveden lukiossa osaa otti 15 oppilasta. ”Kilpailuja on kouluissa paljon – ja onhan tämä lukiokin yksi iso kilpailu. Voi olla myös pientä väsymystä, eikä kaikkeen jaksa aina osallistua.”
Kilpailu näyttäytyy kuitenkin kiinnostavana palkintona olevien opiskelupaikkojen vuoksi.
”Meillä oli finalistijoukossa kerran yksi poika, jonka bongasin televisiosta hiljan ison firman rahoitusvastaavan roolista. Hän sanoi silloin loppukilpailusta pois tullessaan, etten voittanut, mutta onpahan jatko-opiskelupaikka varmistettu.”
Ketkä Talousgurua järjestävät?
Talousguru-kilpailua järjestävät Finanssiala ry, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry sekä FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta. Kilpailua tukevat Kauppalehti, Talous ja nuoret TAT, Taloustoimittajat ry ja Suomen lukiolaisten liitto.
Talousguru-kilpailu on yhdistänyt koko historiansa ajan erilaisia toimijoita ympäri Suomen; opettajia, lukiolaisia, korkeakouluja ja yliopistoja, toimittajia, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Myös Suomen Pankki oli useita vuosia järjestämässä kilpailua.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiKuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.
Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna huijata 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten lukumäärät hurjassa kasvussa17.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilta yritettiin huijata 60 miljoonan edestä rahaa vuoden 2026 ensimmäisellä puolikkaalla. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa euroa huijattuja maksuja. Rikollisille päätyi siten 28,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Koko vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata rahaa 148 miljoonan euron edestä. Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat alkuvuonna lähes kolmanneksella verrattuna vuoden 2025 vastaavan aikaan.
Rajoittamaton määrä yritystilejä lisää rahanpesun ja veronkierron uhkaa – pankkien velvollisuus tilien avaamiseen on rajattava yhteen per asiakas12.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Asiakkaiden palveleminen myös tiliasioissa on pankkien keskeistä liiketoimintaa. Vapaaehtoisesti tilejä avataan jatkossakin tarpeen mukaan. Pankkien lakiin perustuva velvollisuus avata yritysasiakkaille perusmaksutilejä tulee kuitenkin rajata yhteen tiliin. Ehdoton velvoite avata asiakkaille useampia tilejä edesauttaa pankkijärjestelmän käyttöä rikollisiin tarkoituksiin. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti alkuvuodesta, että oikeus peruspankkipalveluihin laajenisi koskemaan yksityishenkilöiden ohella yrityksiä ja muita yhteisöjä. Työryhmän mietintö on menossa eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina.
Pankinjohtajien odotukset ylittyivät – sekä kotitalouksien että yritysten luotonkysyntä piristyi kesällä selvästi11.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitalouksien luotonkysyntä piristyi kesän aikana selvästi, ilmenee Finanssiala ry:n tuoreesta Pankkibarometrista. Kotitalouksien kysyntä ylitti pankinjohtajien odotukset ja sen odotetaan kasvavan edelleen. Myös yritykset ovat loppukesän aikana kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna. Kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan. Vastaajien mukaan asuntokaupan vauhdittamisessa keskeisessä roolissa olisivat kotitalouksien luottamuksen parantaminen, työllisyyden kasvu ja korkotason aleneminen. FA kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esihenkilöitä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Pohjola, Danske Bank, Aktia Pankki, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki.
Todellisia säästöjä eläkejärjestelmästä olisi saatavissa yrittäjäeläkkeistä työeläkeyhtiöiden yhdistämisen sijaan10.9.2026 13:04:55 EEST | Tiedote
Suomen yksityisiin työeläkeyhtiöihin perustuva eläkejärjestelmä on varteenotettavien tutkimusten perusteella kansainvälisen vertailun kestävä ja tehokkaasti hallinnoitu. Eläkemaksussa ei Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien perusteella ole tulevaisuudessa korotuspainetta – päinvastoin. Koko eläkejärjestelmän tasolla valtion kustannussäästöjä olisi saatavilla helpoiten yrittäjien eläkejärjestelmästä. Tuleva YEL-uudistus lisää yrittäjäeläkejärjestelmän kustannuksia valtiolle. Suomen Yrittäjät on ehdottanut työeläkeyhtiöiden yhdistämistä tuoreen selvityksensä nojalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
