Finanssiala ry

Talousguru valitaan jo 25. kerran – juhlavuoden guruksi tarjolla ehdokkaita Kemistä Maarianhaminaan

Jaa
Lukiolaisten Talousguru on vuosittain järjestettävä taloustietokilpailu, jossa palkintona on opiskelupaikkoja peräti 8 suomalaisessa yliopistossa. Alkukilpailu pidettiin ylioppilaskirjoitusten tapaan tammikuun alussa kaikkialla Suomessa samaan aikaan. Kilpailuun osallistui 120 lukiota, joissa osanottajia oli noin 600. Alkukilpailun perusteella Helsingissä käytävään loppukilpailuun on valittu 14 finalistia eri puolilta Suomea. Loppukilpailun suullista osuutta voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta 1.3. klo 14.00 alkaen.

Lukiolaisten Talousguru-kilpailun finalistit 2023

  • Enna Mikkilä, Seinäjoen lukio
  • Ilmari Paavalniemi, Kemin lyseon lukio
  • Ilmari Pietikäinen, Etelä-Tapiolan lukio
  • Inka Hämäläinen, Etu-Töölön lukio
  • Jaakko Lindholm, Jyväskylän normaalikoulun lukio
  • Joel Falke, Turun klassinen lukio
  • Joona Rantanen, Mäntsälän lukio
  • Juho Eemeli Parkkulainen, Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu
  • Leevi Tarjanne, Otaniemen lukio
  • Markus Räsänen, Arkadian yhteislyseo
  • Oiva Savo, Helsingin suomalainen yhteiskoulu
  • Ronja Eklund, Ålands lyceum
  • Roope Riihijärvi, Kulosaaren yhteiskoulun lukio
  • Veeti Salvisto, Parolan lukio 

Lukiolaisten Talousguru-kilpailu sai alkunsa 90-luvun laman jälkimainingeista. Pankkikriisi velkaannutti monet ja havahdutti talousosaamisen suureen merkitykseen. Vuonna 1997 ensimmäisen kerran pidetty kilpailu sai alkunsa Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n ja Suomen Pankkiyhdistyksen yhteistyönä. Nyt Talousguru viettää juhlavuottaan, sillä guru valitaan 25. kerran.

Tammikuussa kaikissa lukioissa ylioppilaskirjoitusten tapaan pidetyn alkukilpailun kautta loppukilpailuun valikoitui 14 finalistia. Kustakin osallistuvasta lukiosta opettaja lähetti parhaan vastauksen valtakunnalliselle raadille, joka valitsi joukosta yhdeksän absoluuttisesti parasta ja viisi oman alueensa parasta osanottajaa.

Yksi finaaliin tänä vuonna yltäneistä kilpailijoista oli Ålands Lyceumia Maarianhaminassa käyvä Ronja Eklund. Hänen myötään loppukilpailun suullisessa osuudessa kuullaan myös ruotsia – useampana viime vuonna kaikki loppukilpailijat ovat olleet suomenkielisiä. Loppukilpailussa finalistit ottavat toisistaan mittaa viiden minuutin pariväittelyissä, joissa he puolustavat ennalta arvottuja aiheita toisiaan vastaan riippumatta siitä, mitä mieltä itse ovat.

”Alkukilpailussa olin aika hyvin hajulla kysymyksistä, vaikka koe ei ollut ihan helppo – vaikeinta siitä teki aikapaine. Kahden tunnin kokeessa meinasi tulla kiire”, Eklund kertoo. Alkukilpailussa piti muun muassa laskea inflaatiovauhteja ja analysoida Arttu Wiskarin sanoituksia taloudellisessa mielessä.

”Kuulin kilpailusta opettajalta ja päätin siksi osallistua. Olen kiinnostunut taloudesta ja yhteiskunnasta. Eniten minua kiinnostaa se, miksi yhteiskunta toimii niin kuin se toimii”, Eklund kertoo.

Talousguru-finalistit voivat huokaista helpotuksesta – jokainen on jo saavuttanut opiskelupaikan

Talousgurun vetovoiman salaisuus on ollut jo vuosien ajan kilpailussa palkintona olevat opiskelupaikat. Niitä tarjoaa peräti 8 suomalaista yliopistoa. Yliopistosta riippuen paikkoja on tarjolla joko kaikille finalisteille tai sitten osalle finalisteista menestyksestä riippuen.

Ronja Eklund on pohtinut oikeustieteen opintoja valmistuttuaan, mutta harkitsee myös Talousguru-kilpailun kautta saamaansa opiskelupaikkaa ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulu Hankenissa. Siellä opinnot voisi tehdä ruotsiksi – suomen kielessä Eklundilla on vielä prepattavaa.

”Loppukilpailumatka Helsinkiin on minulle hyvää suomen kielen harjoitusta!” Eklund sanoo.

Yksi suosituimmista Talousguru-kilpailussa opiskelupaikkoja palkinnoksi tarjoavista opinahjoista on Aalto-yliopisto. Se tarjoaa paikan kilpailun viidelle parhaalle.

”Haluamme tarjota opiskelupaikan opiskelijoille, jotka jo lukioaikana pystyvät osoittamaan perehtymistä talousasioihin. Talousgurussa osoitetut taidot linkittyvät erittäin hyvin kauppatieteen opintoihin”, kertoo Aalto-yliopiston opiskelijavalintojen suunnittelija Jenni Hirvensalo. Vuosittain Aallolla aloittaa yhdestä kahteen Talousgurun kautta opiskelupaikan saanutta opiskelijaa.

”Jos sanon, että 20 kertaa olen kilpailua järjestänyt, niin en valehtele!”

Talousguru on saavuttanut kouluissa merkittävän jalansijan pitkäikäisenä kilpailuna. Se on tunnettu korkeasta tasostaan ja ajankohtaisuudestaan. Opettajilta saadun palautteen mukaan kilpailu toimii hyvänä kertauksena yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksia varten.

Yksi kilpailua uskollisesti järjestävistä opettajista on historian ja yhteiskuntaopin lehtorina Kallaveden lukiossa Kuopiossa työskentelevä Jari Ukkonen. ”Jos sanon, että 20 kertaa olen kilpailua järjestänyt, niin en paljon valehtele! Muistelen, että toinen sija kilpailussa on ollut meidän koulun oppilaalle paras sijoitus”, Ukkonen toteaa.

Vaikka Talousguru on saanut vuosien saatossa tasaisesti lisää osallistuvia lukioita, on Ukkonen huomannut pientä suosion laskua osallistuvien oppilaiden määrässä. Nyt Kallaveden lukiossa osaa otti 15 oppilasta. ”Kilpailuja on kouluissa paljon – ja onhan tämä lukiokin yksi iso kilpailu. Voi olla myös pientä väsymystä, eikä kaikkeen jaksa aina osallistua.”

Kilpailu näyttäytyy kuitenkin kiinnostavana palkintona olevien opiskelupaikkojen vuoksi.

”Meillä oli finalistijoukossa kerran yksi poika, jonka bongasin televisiosta hiljan ison firman rahoitusvastaavan roolista. Hän sanoi silloin loppukilpailusta pois tullessaan, etten voittanut, mutta onpahan jatko-opiskelupaikka varmistettu.”

Ketkä Talousgurua järjestävät?

Talousguru-kilpailua järjestävät Finanssiala ry, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry sekä FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta. Kilpailua tukevat Kauppalehti, Talous ja nuoret TAT, Taloustoimittajat ry ja Suomen lukiolaisten liitto.

Talousguru-kilpailu on yhdistänyt koko historiansa ajan erilaisia toimijoita ympäri Suomen; opettajia, lukiolaisia, korkeakouluja ja yliopistoja, toimittajia, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Myös Suomen Pankki oli useita vuosia järjestämässä kilpailua.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Maariahaminan pohjoispuolella Finströmissä asuva Ronja Eklund on yksi Talousguru-kilpailun 14 finalistista. Vapaa-ajallaan hän pelaa jalkapalloa IFK Mariehamnin riveissä.
Maariahaminan pohjoispuolella Finströmissä asuva Ronja Eklund on yksi Talousguru-kilpailun 14 finalistista. Vapaa-ajallaan hän pelaa jalkapalloa IFK Mariehamnin riveissä.
Lataa
Jari Ukkonen on aktiivinen opettaja – Talousgurun lisäksi hän järjestää Kuopiossa myös yrittäjyystaitoja nuorille opettavaa Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla yrittää -kilpailua, jossa nuoret perustavat vuodeksi omaan liikeideaansa pohjautuvan yrityksen.
Jari Ukkonen on aktiivinen opettaja – Talousgurun lisäksi hän järjestää Kuopiossa myös yrittäjyystaitoja nuorille opettavaa Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla yrittää -kilpailua, jossa nuoret perustavat vuodeksi omaan liikeideaansa pohjautuvan yrityksen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye