Talouskasvu on tavoittanut lähes kaikki ikäryhmät ja maakunnat

Suomessa tapahtui taloudessa positiivinen käänne vuoden 2016 jälkeen lähes kaikissa maakunnissa. Talouden käänne näkyy verokertymien lisääntymisessä lähes kaikissa maakunnissa ja kaikissa ikäryhmissä vuonna 2018. Ennakkotietojen mukaan kokonaisverokertymät lisääntyivät edelleen vuonna 2019, joten positiivinen kehitys on jatkunut.

– On ilahduttavaa, että viimeisen kolmen vuoden aikana taloudessa on tapahtunut kehitystä kaikissa maakunnissa, mikä näkyy positiivisesti eri ikäryhmien ansiokehityksessä. Erityisesti maakunnat, joissa yritykset ovat panostaneet maan keskiarvoa merkittävästi enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan, ovat vahvoilla. Suhteellinen kehitys on ollut vahvaa monissa pienemmissä, syrjäisemmissä ja heikomman lähtötason maakunnissa, kuten Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Savossa. Tämä pätee erityisesti nuorempaan ikäryhmään, minkä ansiosta näissä maakunnissa erot ikäryhmien suhteellisten kehityksien välillä eivät olleet yleensä niin suuria, toteaa professori Pekka Neittaanmäki.

Raportissa tarkastellaan vuosina 2000–2018 tapahtuneita muutoksia keskimääräisissä maksetuissa henkilöveroissa Suomen maakunnissa ja sairaanhoitopiireistä muodostuvilla erityisvastuualueilla. Muutokset esitellään 20–39-vuotiaissa ja 40–59-vuotiaissa. Valtakunnallisesti 40–59-vuotiaiden keskimääräisten maksettujen henkilöverojen kehitys on ollut selkeästi nuoremman ikäryhmän kehitystä vahvempaa, erityisesti 2010-luvulla. Nousua on kertynyt 2000-luvulla kaikkiaan noin 20 %. 20–39-vuotiaiden osalta tilanne on paras nyt sitten vuoden 2008.

Euromääräisiä muutoksia tarkastellessa nähdään, että kehitys on jakautunut laajasti eri alueille Suomessa. Tämän seurauksena erityisesti nuoremman ikäryhmän keskimääräisten maksettujen henkilöverojen väliset erot ovat pienentyneet maakunnissa.

Vastaavanlaisia havaintoja saadaan myös sairaanhoidon erityisvastuualueita tarkastellessa. Suhteellinen kehitys on ollut vahvinta Tampereen ja Kuopion yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueilla, joista varsinkin jälkimmäisen hyvän kehityksen seurauksena erot erityisvastuualueiden välillä ovat pienentyneet erityisesti nuoremman ikäryhmän osalta.

– Tulosten perusteella Suomen 2000-luvun taloudellisesta kasvua on alueellisesti edesauttanut laaja taloudellinen kehitys. Vaikka väestön ikääntyminen on paikoin nopeaa ja aiheuttaa merkittäviä haasteita, vaikuttaisi taloudellista potentiaalia löytyvän Suomesta laajalti, kertoo Kimmo Niinimäki.

– Suomen työllisyysasteen nostamisessa ja työurien pidentämisessä toimenpiteet pitäisi suunnata erityisesti työuran alkuvaiheeseen ja ikäryhmiin 20–25 ja 26–30 -vuotiaat, sanoo professori Neittaanmäki.