Jyväskylän yliopisto

Talouskasvu on tavoittanut lähes kaikki ikäryhmät ja maakunnat

Jaa

Uudenmaan ja muiden maakuntien ero henkilöverokertymissä on kaventunut viime vuosina. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkijat selvittivät Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta yli 15-vuotiaiden verokertymiä 2000-luvulla.

40–59-vuotiaiden keskimääräiset maksetut henkilöverot maakunnittain vuonna 2000 (vas.) ja 2018 (oik.) samalla asteikoilla mitattuna vuoden 2018 rahanarvolla.
40–59-vuotiaiden keskimääräiset maksetut henkilöverot maakunnittain vuonna 2000 (vas.) ja 2018 (oik.) samalla asteikoilla mitattuna vuoden 2018 rahanarvolla.

Suomessa tapahtui taloudessa positiivinen käänne vuoden 2016 jälkeen lähes kaikissa maakunnissa. Talouden käänne näkyy verokertymien lisääntymisessä lähes kaikissa maakunnissa ja kaikissa ikäryhmissä vuonna 2018. Ennakkotietojen mukaan kokonaisverokertymät lisääntyivät edelleen vuonna 2019, joten positiivinen kehitys on jatkunut.

– On ilahduttavaa, että viimeisen kolmen vuoden aikana taloudessa on tapahtunut kehitystä kaikissa maakunnissa, mikä näkyy positiivisesti eri ikäryhmien ansiokehityksessä. Erityisesti maakunnat, joissa yritykset ovat panostaneet maan keskiarvoa merkittävästi enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan, ovat vahvoilla. Suhteellinen kehitys on ollut vahvaa monissa pienemmissä, syrjäisemmissä ja heikomman lähtötason maakunnissa, kuten Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Savossa. Tämä pätee erityisesti nuorempaan ikäryhmään, minkä ansiosta näissä maakunnissa erot ikäryhmien suhteellisten kehityksien välillä eivät olleet yleensä niin suuria, toteaa professori Pekka Neittaanmäki.

Raportissa tarkastellaan vuosina 2000–2018 tapahtuneita muutoksia keskimääräisissä maksetuissa henkilöveroissa Suomen maakunnissa ja sairaanhoitopiireistä muodostuvilla erityisvastuualueilla. Muutokset esitellään 20–39-vuotiaissa ja 40–59-vuotiaissa. Valtakunnallisesti 40–59-vuotiaiden keskimääräisten maksettujen henkilöverojen kehitys on ollut selkeästi nuoremman ikäryhmän kehitystä vahvempaa, erityisesti 2010-luvulla. Nousua on kertynyt 2000-luvulla kaikkiaan noin 20 %. 20–39-vuotiaiden osalta tilanne on paras nyt sitten vuoden 2008.

Euromääräisiä muutoksia tarkastellessa nähdään, että kehitys on jakautunut laajasti eri alueille Suomessa. Tämän seurauksena erityisesti nuoremman ikäryhmän keskimääräisten maksettujen henkilöverojen väliset erot ovat pienentyneet maakunnissa.

Vastaavanlaisia havaintoja saadaan myös sairaanhoidon erityisvastuualueita tarkastellessa. Suhteellinen kehitys on ollut vahvinta Tampereen ja Kuopion yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueilla, joista varsinkin jälkimmäisen hyvän kehityksen seurauksena erot erityisvastuualueiden välillä ovat pienentyneet erityisesti nuoremman ikäryhmän osalta.

– Tulosten perusteella Suomen 2000-luvun taloudellisesta kasvua on alueellisesti edesauttanut laaja taloudellinen kehitys. Vaikka väestön ikääntyminen on paikoin nopeaa ja aiheuttaa merkittäviä haasteita, vaikuttaisi taloudellista potentiaalia löytyvän Suomesta laajalti, kertoo Kimmo Niinimäki.

– Suomen työllisyysasteen nostamisessa ja työurien pidentämisessä toimenpiteet pitäisi suunnata erityisesti työuran alkuvaiheeseen ja ikäryhmiin 20–25 ja 26–30 -vuotiaat, sanoo professori Neittaanmäki.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pekka Neittaanmäki
UNESCO-professori
pekka.neittaanmaki@jyu.fi
puh. 040 550 7005

Kimmo Niinimäki
tutkimusavustaja
kijoniin@jyu.fi
puh. 040 571 9758

Kuvat

40–59-vuotiaiden keskimääräiset maksetut henkilöverot maakunnittain vuonna 2000 (vas.) ja 2018 (oik.) samalla asteikoilla mitattuna vuoden 2018 rahanarvolla.
40–59-vuotiaiden keskimääräiset maksetut henkilöverot maakunnittain vuonna 2000 (vas.) ja 2018 (oik.) samalla asteikoilla mitattuna vuoden 2018 rahanarvolla.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa9.7.2020 13:40:25 EESTTiedote

FM Aija Katriina Ahlberg tutkii väitöksessään luku- ja kirjoitustaidon oppimista kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä. Tulokset osoittavat kirjainmerkkien tärkeän roolin siinä, miten lukija hahmottaa kielen äännerakenteita. Tutkimus toteutettiin Lounais-Etiopiassa konson kieltä puhuvien aikuisten parissa, mutta tutkimuksen tuloksilla on annettavaa myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen Suomessa.

Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)9.7.2020 11:29:20 EESTTiedote

Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Vertailu osoitti: suomalaisten yksinolo lisääntynyt8.7.2020 10:06:30 EESTTiedote

Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme