Talousosaamisen strategian on edettävä tuumasta toimeen
"Strategiaehdotus on valmisteltu hyvin eri talousosaamistoimijoita kuunnellen. On hienoa, että ministeri Henriksson esittää strategian toteuttamiselle rahoitusta kehysriihessä. Toivottavasti strategian toimeenpano saadaan pian käyntiin riittävän rahoituksen turvin", Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoo. Strategiaehdotuksen mukaan muutaman vuoden välein laadittaisiin käytännönläheinen ja monipuolinen toimintasuunnitelma. Ensimmäistä toimintasuunnitelmaa esitetään ehdotuksessa laadittavaksi jo tänä keväänä.
Kun talousosaamisesta puhutaan, saavat päähuomion usein arjen rahankäyttö, ylivelkaantumisen välttäminen ja henkilökohtaisen talouden tasapainon pitäminen sekä säästämisen ja sijoittamisen taidot. Ne ovat erittäin olennaisia taitoja ja löytyvät myös tänään luovutetusta ehdotuksesta.
"Usein katveeseen kuitenkin jää taidot hankkia oman elämän kannalta riittävät vakuutukset ja kokonaisvaltainen ajattelu oman elämän riskienhallintataidoista. Samoin kyky tunnistaa erilaisia petoksia ja huijauksia on hyvin olennainen taito", Kauppi sanoo.
Nyt luovutetussa suunnitelmassa on otettu hyvin huomioon myös riskienhallinnan ja vakuuttamisen taidot. Riskienhallintataitoihin sisältyy esimerkiksi kyky arvioida oman toimeentulon riittävyyttä ikääntyessä tai sairastuessa ja muissa elämän yllättävissä tilanteissa. Ymmärrys työeläkejärjestelmästä ja sen tarjoamasta turvasta ovat olennaisia, kun ihminen arvioi edessä olevaa vanhuusajan toimeentuloaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa on kattavat julkiset vakuutusjärjestelmät, joita täydentävät hyvin vapaaehtoiset vakuutukset – esimerkiksi matkavakuutus ja kotivakuutus. Näiden järjestelmien ymmärtäminen on kaikille tärkeää.
Talousosaamiseen kytkeytyvät voimakkaasti myös yleiset digitaidot erityisesti varttuneemmissa ikäluokissa. Kun talouteen liittyvät palvelut siirtyvät verkkoon ja sovelluksiin, on niiden logiikassa pysyttävä perässä. Tämä ulottuvuus on myös huomioitu ehdotuksessa.
"Digitaitojen ja petosten tunnistamisen taitojen tärkeydestä saa muistutuksia aina, kun uutisoidaan erilaisista pankkitunnuksiin tai maksukortteihin liittyvistä petoksista – oli kyse sitten rakkaushuijauksista tai esimerkiksi valepoliisina esiintymisestä", Kauppi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiJussi KarhunenAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme