Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)

Talouspolitiikan arviointineuvosto: Seuraavan hallituksen on luotava uskottava suunnitelma talouden vakauttamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Jaa
Pandemia ja Ukrainassa puhjennut sota ovat osoittaneet, että talouspolitiikan kyky tukea taloutta on tärkeää. Talouden pysyvän alijäämän johdosta uuden hallituksen tulisi aloittaa sopeutussuunnitelman toteuttaminen heti kautensa alussa. Euroopan tiukentuvilla ilmastotavoitteilla tulee olemaan taloudellisia vaikutuksia myös Suomelle.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut Euroopassa energiakriisin, joka on johtanut inflaation kiihtymiseen. Suomen talouskasvua koskevia ennusteita vuosille 2022 ja 2023 on jouduttu tarkistamaan huomattavasti alaspäin. 

Kriiseihin on vastattava tarkemmin kohdennetuilla toimilla

Lisämenot puolustukseen ja turvallisuuteen ovat todennäköisesti välttämättömiä. Osa tukitoimista, kuten sähkön arvonlisäveron väliaikainen alentaminen, ovat kuitenkin kohdentamattomia eivätkä tehokkaasti tavoita eniten tuen tarpeessa olevia. On mahdotonta korvata kaikille kotitalouksille ja yrityksille kannattavuudessa tai käytettävissä olevissa tuloissa tapahtuneita pysyvämpiä heikennyksiä.

Elvyttävä finanssipolitiikka ja kysynnän kasvattaminen voivat lisätä inflaatiopaineita, sillä Suomi ja Eurooppa kärsivät tarjontapuolen häiriöistä, eli tarjontashokista. Poliittista päätöksentekoa ja kriisitilanteita varten olisi pitänyt pikemminkin suunnitella tukitoimia, jotka ovat kohdennettuja, tuloihin perustuvia ja kertaluonteisia.

Koska julkisessa taloudessa on pysyvä alijäämä, osa uusista menoista olisi pitänyt rahoittaa leikkaamalla muita julkisia menoja tai korottamalla veroja; esimerkiksi lopettamalla joidenkin tuotteiden verottaminen alemmalla arvonlisäverokannalla, rajoittamalla listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksia ja korottamalla kiinteistöverotusta.

Uudelta hallitukselta tarvitaan heti suunnitelma julkisen talouden sopeuttamiseksi

Seuraava hallituskausi on perusteltua aloittaa uskottavalla, läpinäkyvällä ja kunnianhimoisella julkisen talouden sopeuttamissuunnitelmalla. Sopeutus olisi aloitettava vuonna 2024 sen sijaan, että vakauttamista lykättäisiin seuraavan hallituskauden loppuun. Suomen finanssipoliittinen liikkumavara on tärkeä, koska talousnäkymät pysyvät epävarmoina jonkin aikaa.

Alijäämän tämänhetkinen suuruus huomioiden tulee valtiontalouden sopeutussuunnitelman olla asteittainen ja pitkäjänteinen. Jotta velkasuhde saadaan laskemaan, tavoitteena tulisi olla vuositasolla noin 0,4–0,6 prosentin sopeutus suhteessa BKT:hen kahden hallituskauden ajan.

Vaadittava vakauttamisen taso on kunnianhimoinen, siksi leikkausten lisäksi tulee tarkastella myös valtion tuloja. Neuvosto ehdottaa, että hallitus perustaa komitean, jonka tehtävänä on selvittää, miten veropolitiikalla ja valtion menoja priorisoimalla voidaan vakauttaa valtion taloutta kasvun edellytykset huomioiden.

Työllisyystavoitteet saavutettu, mutta hallituksen omien työllisyystoimien vaikutukset vielä näkemättä

Nykyisen hallituksen asettama työllisyystavoite saavutettiin käytännössä vuonna 2022. Työmarkkinat ovat toipuneet nopeasti koronakriisistä myös useimmissa muissa EU-maissa. Talouden suotuisa kehitys onkin keskeinen tekijä työllisyyden paranemisen taustalla.

Vuoden 2017 eläkeuudistus on vaikuttanut merkittävästi viime vuosien työllisyyteen. Vastaavasti nykyisen hallituksen työllisyystoimien vaikutukset nähdään pääosin vasta tulevina vuosina, sillä työllisyystoimien vaikutusten toteutuminen työmarkkinoilla vie yleensä aikaa. Työllisyystavoitteen saavuttaminen ei myöskään automaattisesti takaa toivottujen julkistaloudellisten vaikutusten toteutumista. 

Avoimien työpaikkojen määrä alkoi lisääntyä nopeasti vuonna 2021, ja työnantajat ovat toistuvasti ilmoittaneet vaikeuksista rekrytoida työntekijöitä. Osa rekrytointiongelmista selittyy pandemian aiheuttamilla väliaikaisilla tekijöillä. Syinä voivat myös olla lyhyet työsuhteet tai matala palkka. Osa aloista kärsii kuitenkin pysyvästä työvoiman puutteesta, joka johtuu riittämättömästä koulutuspaikkojen määrästä. Ongelmien ratkaisujen tulee huomioida kohtaanto-ongelmien ja työvoimapulan erilaiset syyt. 

EU:n ilmastotavoitteiden kiristyminen vaikuttaa Suomeen

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mikä on muuta EU:ta kunnianhimoisempi tavoite. Vihreään siirtymään kohdennetut valtion määrärahat ovat viime vuosina olleet huomattavia. Määrärahoilla saavutettavista päästöjen vähennyksistä ei ole kuitenkaan tehty vaikuttavuusarvioita, eikä päätöksiä riittävistä konkreettisista toimenpiteistä tavoitteen saavuttamiseksi ole tehty. Esimerkiksi maatalouden ympäristöpolitiikka ei ole johtanut kasvihuonekaasujen vähenemiseen. Metsätalous ja maankäyttöpolitiikka ovat vaikuttaneet hiilinielujen romahtamiseen. Lisäksi patentointi puhtaaseen teknologiaan on vähentynyt viimeisten 10 vuoden aikana.

Suomi on hiilinielujensa lisäksi nojannut ilmastosuunnitelmissaan vähähiilisen sähköntuotannon kasvuun. EU:n tiukentaessa ilmastopolitiikkaansa ’Fit for 55’ -politiikkapaketilla päästöoikeuden hinnan ja hiilidioksidipäästöistä koituvien kustannusten odotetaan nousevan. Myös huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärän vähentämisellä ja ilmaisjaon lakkauttamisella sekä yritystukien poistamisella tulee olemaan taloudellisia vaikutuksia Suomelle.

Suomi tarvitsee uskottavan suunnitelman ilmastonmuutoksen torjumiseen. Liikenteen verotusta tulisi uudistaa, jotta kannustimet päästöjen vähentämiseen paranisivat ja liikenteen sähköistyminen nopeutuisi. Energia-alalla tarvitaan infrastruktuuri-investointeja. Yksityisiin investointeihin tulisi kannustaa hiilidioksidin hinnoittelun, sääntelyn ja verotuksen avulla. Ilmastopolitiikassa tulisi myös huomioida hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tulonjakovaikutukset. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä riippumattomat tulonsiirrot ovat tehokkain tapa tukea pienituloisia kotitalouksia päästöjen hinnoittelun vaikutuksilta. Ne eivät myöskään vääristä markkinoita.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Lisäksi neuvosto julkaisee taustaraportteja talouspolitiikan eri teemoista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)
Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)



https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Lisäksi neuvosto julkaisee taustaraportteja talouspolitiikan eri teemoista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)

Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Suomen satsaukset vihreisiin innovaatioihin ovat laskussa4.4.2023 07:26:26 EEST | Tiedote

Suomi on ollut asukaslukuun suhteutettuna yksi maailman eniten innovoivia maita. Suomen T&K-panostukset ovat kuitenkin laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tänä aikana innovaatioiden patentointi kokonaisuudessaan ja yllättäen myös ympäristöteknologioiden patentointi on laskenut. Paras tieto teknologisen kehityksen mahdollisuuksista on yrityksillä itsellään. Siksi on ensi sijassa pidettävä huoli siitä, että tutkimukselle ja kehitykselle otolliset yhteiskunnan rakenteet ja rahoitus ovat kunnossa.

Ekonomipolitiskt råd: Nästa regering behöver en trovärdig plan för skattepolitisk anpassning och för att bekämpa klimatförändringarna1.2.2023 10:00:00 EET | Tiedote

Covid-19-pandemin och den aktuella krisen har visat hur viktigt det är att regeringen klarar av att stimulera ekonomin. Med hänsyn till det långvariga underskottet i de offentliga finanserna bör den nya regeringens mandatperiod inledas med en trovärdig plan för skattepolitisk anpassning. Den allt stramare klimatpolitiken runtom i EU kommer även att påverka Finland.

Finnish Economic Policy Council background report: Lump-sum transfers are the most effective way to address unequal fuel tax burdens to low-income households18.1.2023 07:03:00 EET | Press release

According to a background report for the Finnish Economic Policy Council, lump-sum transfers are better at improving the equity of fuel taxation compared to reductions in income or fuel taxes. Tax reductions would disproportionately benefit high-income households. Furthermore, reductions in fuel taxes could create harmful incentives to increase driving.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme