Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Tasapalautus tehokkain tapa hyvittää polttoainekuluja pienituloisille
18.1.2023 07:00:00 EET | Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN) | Tiedote
Polttoaineverotus on Suomen ilmastopolitiikassa keskeinen keino päästä liikenteen päästövähennystavoitteisiin, sillä se luo jatkuvan kannustimen vähentää ajamista. Verotaakka on kuitenkin suhteessa suurempi pienituloisille autoilijoille. Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreessa taustaraportissa tutkitaan eri tapoja hyvittää polttoaineveron tulonjakovaikutuksia. Taustaraportin on kirjoittanut väitöskirjatutkija Selina Clarke ja sen empiiriset laskelmat on tehnyt tutkija Kimmo Palanne.
”Könttäsummakorvaus on oikeudenmukaisempi ja huomioi pienituloiset, muttei lisää ajamisen kannustimia”, summaa Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportissa eri kompensointimalleja tutkinut Clarke.
Pienituloisilla autoilijoilla on suhteessa suurimmat polttoainekulut
Taustaraportin mukaan koko Suomen väestöä katsoessa kaikissa kotitalouksissa polttoainekuluihin menee keskimäärin alle neljä prosenttia kaikista tuloista ja suurin verotaakka on ylemmällä keskiluokalla. Se tarkoittaa kuudetta, seitsemättä ja kahdeksatta tulodesiiliä.
Jos tarkastellaan vain autollisia kotitalouksia Suomessa, niin verotuksen suhteellinen taakka on huomattavasti korkeampi pienituloisilla: alimmalla tuloluokalla menee yli kymmenen prosenttia tuloista polttoaineeseen, kun taas ylimmällä tuloluokalla alle kolme prosenttia.
Tasapalautus tehokkain tapa kompensoida polttoainekuluja
Könttäsummakorvauksena jaettu tasapalautus on tehokkain tasoittamaan kuluja eri tuloluokkien välillä, sillä se sillä se alentaa verotuksen taakkaa suhteessa eniten alimmissa tuloluokissa. Palautuksen suuruus ei riipu polttoainekuluista.
Esimerkiksi tulo- tai päästöverotuksen alentamisesta hyötyisivät enemmän hyvätuloiset, koska he ajavat enemmän ja maksavat enemmän veroa. Polttoaineveron alentaminen puolestaan voisi luoda ympäristölle haitallisen kannustimen ajaa enemmän, sillä se laskisi polttoaineen yleistä hintatasoa.
Raportissa tasapalautusta verrattiin myös muihin hiiliosinkomalleihin, joissa palautuksen määrä riippui kotitalouden koosta. Erot tuloksissa olivat pieniä, mutta osoittivat että tasapalautus hyödyttäisi enemmän pienituloisia, sillä nämä kotitaloudet ovat keskimäärin pienempiä. Tasapalautuksen hallinnolliset kulut olisivat myös todennäköisesti pienemmät.
”Könttäsummakorvaus on käytössä esimerkiksi Kanadassa, missä tietyissä provinsseissa asuvat kotitaloudet saavat valtiolta veronpalautuksen neljä kertaa vuodessa. Palautus maksetaan provinssin asettaman hiilidioksidiveron kertymästä”, kertoo Palanne.
Taustaraportin empiirinen osuus toteutettiin väestötason aineistolla. Traficomin eli liikenne- ja viestintäviraston tietojen avulla saatiin tietoa rekisteröidyistä autoista vuodelta 2016, polttoainekulutus ja polttoaineiden hinnat laskettiin samalta vuodelta ja yhdistettiin Tilastokeskuksen tietoihin kotitalouksista ja heidän tuloistaan. Suomessa kerättiin vuonna 2016 1 295 miljoonaa euroa bensiiniveroa ja 1 362 miljoonaa euroa dieselveroa, mistä hiilipäästöjen hinnan arvioitiin olevan yhteensä noin 809,7 miljoonaa euroa. Tämän hiilipäästösumman palauttamista mallinnettiin eri tavoin.
Talouspolitiikan arviointineuvoston vuoden 2022 vuosiraportti julkaistaan 1.2.2023. Julkaisupäivän seminaarin aiheena on muun muassa vihreä siirtymä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Selina ClarkeVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto / Taloustiede
selina.clarke@helsinki.fiKimmo PalanneTutkijaVATT / Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
Puh:+358 295 519 507kimmo.palanne@vatt.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Lisäksi neuvosto julkaisee taustaraportteja talouspolitiikan eri teemoista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)
Rådet för utvärdering av den ekonomiska politiken: Det krävs en mer konsekvent politik för att bromsa den offentliga skuldsättningen2.2.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
De åtgärder som regeringen hittills har beslutat om stärker som helhet den offentliga ekonomin betydligt. Den offentliga skuldkvoten kommer ändå inte att stabiliseras enligt målet för regeringsprogrammet. Det beror inte enbart på den svaga konjunkturutvecklingen utan även på att regeringens politik inte är helt konsekvent.
Talouspolitiikan arviointineuvosto: Julkisen velkaantumisen taittaminen edellyttää johdonmukaisempaa politiikkaa2.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen tähän mennessä päättämät toimet kokonaisuudessaan vahvistavat julkista taloutta selvästi. Julkinen velkasuhde ei silti ole vakautumassa hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti. Tämä johtuu heikon suhdannekehityksen lisäksi myös siitä, että hallituksen politiikka ei ole täysin johdonmukaista.
Talouspolitiikan arviointineuvostosta finanssipolitiikan valvoja7.1.2026 13:27:47 EET | Tiedote
Eduskunta hyväksyi 19.12.2025 lakiesityksen, jossa säädetään sekä kansallisesta finanssipoliittisesta säännöstä että talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävistä. Laki laajentaa arviointineuvoston roolia talous- ja finanssipolitiikan arvioinnista finanssipolitiikan valvontaan. Muutos liittyy EU:n uudistettujen finanssipoliittisten sääntöjen täytäntöönpanoon Suomessa. Laki on tullut voimaan 1.1.2026.
Talouspolitiikan arviointineuvoston uusin raportti nyt saatavilla suomeksi5.3.2025 13:45:15 EET | Uutinen
Talouspolitiikan arviointineuvoston tammikuussa julkistetun raportin suomenkielinen käännös on nyt julkaistu.
Rådet för utvärdering av den ekonomiska politiken: Välfärdsområdena inledde sin verksamhet under utmanande förhållanden – mer flexibilitet behövs för att täcka underskotten28.1.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Besluten som fattades under vårens ramförhandlingar stöder regeringens ekonomiska mål, men den svaga ekonomiska utvecklingen och de stigande kostnaderna inom välfärdsområdena försvagar utsikterna för de offentliga finanserna. På kort sikt bör ytterligare anpassningar som försämrar den samlade efterfrågan undvikas. Det vore rimligt att ge välfärdsområdena mer tid att genomföra besparingarna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme