Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Tasapalautus tehokkain tapa hyvittää polttoainekuluja pienituloisille
Polttoaineverotus on Suomen ilmastopolitiikassa keskeinen keino päästä liikenteen päästövähennystavoitteisiin, sillä se luo jatkuvan kannustimen vähentää ajamista. Verotaakka on kuitenkin suhteessa suurempi pienituloisille autoilijoille. Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreessa taustaraportissa tutkitaan eri tapoja hyvittää polttoaineveron tulonjakovaikutuksia. Taustaraportin on kirjoittanut väitöskirjatutkija Selina Clarke ja sen empiiriset laskelmat on tehnyt tutkija Kimmo Palanne.
”Könttäsummakorvaus on oikeudenmukaisempi ja huomioi pienituloiset, muttei lisää ajamisen kannustimia”, summaa Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportissa eri kompensointimalleja tutkinut Clarke.
Pienituloisilla autoilijoilla on suhteessa suurimmat polttoainekulut
Taustaraportin mukaan koko Suomen väestöä katsoessa kaikissa kotitalouksissa polttoainekuluihin menee keskimäärin alle neljä prosenttia kaikista tuloista ja suurin verotaakka on ylemmällä keskiluokalla. Se tarkoittaa kuudetta, seitsemättä ja kahdeksatta tulodesiiliä.
Jos tarkastellaan vain autollisia kotitalouksia Suomessa, niin verotuksen suhteellinen taakka on huomattavasti korkeampi pienituloisilla: alimmalla tuloluokalla menee yli kymmenen prosenttia tuloista polttoaineeseen, kun taas ylimmällä tuloluokalla alle kolme prosenttia.
Tasapalautus tehokkain tapa kompensoida polttoainekuluja
Könttäsummakorvauksena jaettu tasapalautus on tehokkain tasoittamaan kuluja eri tuloluokkien välillä, sillä se sillä se alentaa verotuksen taakkaa suhteessa eniten alimmissa tuloluokissa. Palautuksen suuruus ei riipu polttoainekuluista.
Esimerkiksi tulo- tai päästöverotuksen alentamisesta hyötyisivät enemmän hyvätuloiset, koska he ajavat enemmän ja maksavat enemmän veroa. Polttoaineveron alentaminen puolestaan voisi luoda ympäristölle haitallisen kannustimen ajaa enemmän, sillä se laskisi polttoaineen yleistä hintatasoa.
Raportissa tasapalautusta verrattiin myös muihin hiiliosinkomalleihin, joissa palautuksen määrä riippui kotitalouden koosta. Erot tuloksissa olivat pieniä, mutta osoittivat että tasapalautus hyödyttäisi enemmän pienituloisia, sillä nämä kotitaloudet ovat keskimäärin pienempiä. Tasapalautuksen hallinnolliset kulut olisivat myös todennäköisesti pienemmät.
”Könttäsummakorvaus on käytössä esimerkiksi Kanadassa, missä tietyissä provinsseissa asuvat kotitaloudet saavat valtiolta veronpalautuksen neljä kertaa vuodessa. Palautus maksetaan provinssin asettaman hiilidioksidiveron kertymästä”, kertoo Palanne.
Taustaraportin empiirinen osuus toteutettiin väestötason aineistolla. Traficomin eli liikenne- ja viestintäviraston tietojen avulla saatiin tietoa rekisteröidyistä autoista vuodelta 2016, polttoainekulutus ja polttoaineiden hinnat laskettiin samalta vuodelta ja yhdistettiin Tilastokeskuksen tietoihin kotitalouksista ja heidän tuloistaan. Suomessa kerättiin vuonna 2016 1 295 miljoonaa euroa bensiiniveroa ja 1 362 miljoonaa euroa dieselveroa, mistä hiilipäästöjen hinnan arvioitiin olevan yhteensä noin 809,7 miljoonaa euroa. Tämän hiilipäästösumman palauttamista mallinnettiin eri tavoin.
Talouspolitiikan arviointineuvoston vuoden 2022 vuosiraportti julkaistaan 1.2.2023. Julkaisupäivän seminaarin aiheena on muun muassa vihreä siirtymä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Selina ClarkeVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto / Taloustiede
selina.clarke@helsinki.fiKimmo PalanneTutkijaVATT / Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
Puh:+358 295 519 507kimmo.palanne@vatt.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Lisäksi neuvosto julkaisee taustaraportteja talouspolitiikan eri teemoista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)
Talouspolitiikan arviointineuvoston uusin raportti nyt saatavilla suomeksi22.2.2024 07:00:00 EET | Uutinen
Talouspolitiikan arviointineuvoston tammikuussa julkistetun raportin suomenkielinen käännös on nyt julkaistu.
Rådet för utvärdering av den ekonomiska politiken: Regeringens viktigaste finanspolitiska mål är välgrundade, men åtgärderna måste breddas24.1.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Regeringens centrala finanspolitiska mål är att stabilisera den offentliga skuldkvoten fram till slutet av mandatperioden. Detta är ett bra mål om man antar att den ekonomiska miljön förblir relativt normal. De åtgärder som skrivits in i regeringsprogrammet kommer dock troligtvis inte att vara tillräckliga för att uppnå regeringens finanspolitiska mål.
Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hallituksen finanssipolitiikan päätavoitteet ovat perusteltuja, mutta keinovalikoima ei ole riittävä24.1.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen keskeisenä finanssipoliittisena tavoitteena on vakauttaa julkinen velkasuhde hallituskauden loppuun mennessä. Tämä on hyvä tavoite, jos talousympäristössä ei tapahdu suuria muutoksia. Hallitusohjelman toimenpiteet eivät kuitenkaan todennäköisesti ole riittävän kattavia hallituksen finanssipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Economic Policy Council: Government's key fiscal objectives well-founded, but the range of measures needs to be expanded24.1.2024 10:00:00 EET | Press release
The government's central fiscal objective is to stabilize the public debt ratio by the end of its term. This is a good target assuming that the economic environment remains relatively normal. However, the measures listed in the government program are unlikely to be sufficient to achieve the government's fiscal policy goals.
Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Aiemmat ennusteet tuottavuuden kasvusta Suomessa liian optimistisia21.11.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Tuore talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti osoittaa, että ennusteet Suomen talouden kasvun mahdollisuuksista ovat olleet liian optimistisia, etenkin kriisiaikoina. Keskeisissä kauppakumppanimaissa, Ruotsissa ja Saksassa, ei ole tehty yhtä suuria ennustevirheitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme