Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Talvilinnusto seuraa ilmastonmuutosta nopeammin kuin pesimälinnusto Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Jaa

Tuoreen eurooppalaisen ja pohjoisamerikkalaisen tutkimuksen mukaan sekä talvi- että pesimäaikaiset lintuyhteisöt muuttuvat ilmaston lämmetessä. Talviaikaiset lintuyhteisöt seuraavat kuitenkin huomattavasti nopeammin muuttuvaa ilmastoa kuin pesimäaikaiset yhteisöt.

Talvehtivien vesilintujen, kuten kuvan tukkasotkien, nopea runsastuminen on kotimainen esimerkki talvisista lintuyhteisömuutoksista. Kuva: Aleksi Lehikoinen
Talvehtivien vesilintujen, kuten kuvan tukkasotkien, nopea runsastuminen on kotimainen esimerkki talvisista lintuyhteisömuutoksista. Kuva: Aleksi Lehikoinen

Ilmastonmuutos siirtää lajien levinneisyysalueita kohti napa-alueita ja vuoristojen lakia, mikä johtaa linnustomuutoksiin. Koska huomattava osa linnuista on muuttolintuja, joiden muuttomatkan pituus vaihtelee lajikohtaisesti, voivat linnustomuutokset tapahtua eri nopeudella pesimä- ja talviaikana. Uusi suomalaisvetoinen tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että linnustomuutos on huomattavasti nopeampaa talvella kuin pesimäaikaan.

- Ilmastonmuutos muokkaa linnustoa niin, että eteläiset lajit runsastuvat ja pohjoiset lajit vähenevät, kertoo tutkimusta vetänyt intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteelliseltä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Talvilinnuston nopeampi muuttuminen johtunee siitä, että linnut ovat vähemmän paikkauskollisia talvehtimisalueilleen kuin pesimäalueilleen. Osa lajeista pystyy vaihtamaan maisemaa vielä keskellä talvea, jos sää sattuisi viilenemään. Lämpötilan nousu lisäsikin talvisen linnuston vuosittaista muutosnopeutta. Pesimäaikana yksilöt ovat puolestaan sidottuja tiettyyn ympäristöön useamman kuukauden ajaksi ja ne eivät voi vaihtaa paikkaa kesken pesinnän, vaikka sää muuttuisi.

- Suomessa talvilinnusto on etenkin muuttunut useiden eteläisten nopeasti runsastuneiden lajien kuten tukkasotkan, mustarastaan ja tiklin, myötä. Talvien lämmetessä kesää nopeammin meidän talvilinnusto muuttuu vastaisuudessakin vauhdikkaasti, Lehikoinen selventää.

Tutkimuksessa tarkasteltiin linnustomuutoksia kahdeksassa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa ja Kanadassa 1980-luvulta lähtien. Aineisto kattaa yli 1200 lintulajia ja hyvin erilaisia lintuyhteisöjä. Tästä huolimatta tulokset olivat molemmilla mantereilla varsin samansuuntaiset.

- Yhteensä tutkimus kattoi havaintoja lähes kolmesta miljardista linnusta. Tällaisen aineiston kerääminen ei olisi mahdollista ilman ahkeria vapaaehtoisia harrastajia Lehikoinen kiittelee.

Tutkimus julkaistiin kansainvälisesti arvostetun Journal of Animal Ecologyn verkkosivuilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Aleksi Lehikoinen, intendentti, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, Helsingin yliopisto, 045-1375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Päivi Sirkiä, erikoissuunnittelija, Suomen ympäristökeskus, SYKE, 050-5910466 , paivi.sirkia@syke.fi

Kuvat

Talvehtivien vesilintujen, kuten kuvan tukkasotkien, nopea runsastuminen on kotimainen esimerkki talvisista lintuyhteisömuutoksista. Kuva: Aleksi Lehikoinen
Talvehtivien vesilintujen, kuten kuvan tukkasotkien, nopea runsastuminen on kotimainen esimerkki talvisista lintuyhteisömuutoksista. Kuva: Aleksi Lehikoinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme