Syrjälän taiteellinen tohtorintutkinto Hytkypolkka ja hyppivä puuhevonen – Kansanmuusikko säveltävänä perinnesoittajana tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 31. lokakuuta 2020. 

”Syvällinen perinteen tunteminen antaa tämän päivän akateemisesti koulutetulle kansanmuusikolle pohjan uuden musiikin luomiselle”, Syrjälä toteaa.  

 Jo vuosien ajan Syrjälän suurin mielenkiinnon kohde on ollut 1800-luvulta peräisin oleva kantelemalli, jonka hän on nimennyt Jooseppi Pohjolan kanteleeksi. Perinteisesti tätä kanteletta soitettiin puutikkua apuna käyttäen. Tämä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kukoistanut soittotapa, niin sanottu tikkusoitto, lähes katosi, mutta elää nyt uutta nousukautta. Syrjälä innostui tikkusoiton rouheasta äänimaailmasta. Hänen tohtorintutkintoonsa kuuluneet viisi konserttia sisälsivät sävellyksiä Jooseppi Pohjolan kanteleelle, kokeellista improvisaatiota ja sukelluksen soittimen perinteeseen.   

Kanteletta voi soittaa vaikka maalipensselillä 

Vuosien saatossa Syrjälä on löytänyt oman, improvisaatioon perustuvan ja soitinlähtöisen säveltämisen tapansa. Tutkimuksessaan hän reflektoi ja havainnollistaa menetelmää, jonka on nimennyt improsäveltämiseksi soittamalla. Tikkusoiton perinteen tutkimisessa Syrjälän tärkein menetelmä on ollut soittamalla havainnoiminen. Tämä perustuu siihen, että tarkasti kuuntelemalla ja arkistotallenteen mukana soittamalla voidaan selvittää, miten arkistonauhalla musisoiva pelimanni on toteuttanut soittamansa musiikin. 

”Soittamalla havainnoinnin avulla tämän päivän kansanmuusikko voi soittaa yhdessä menneisyyden pelimannin kanssa. Koen, että tämä syventää ja lähentää nykysoittajan suhdetta perinteeseen.” 

Syrjälä kehittää säveltämisen yhteydessä myös uusia kokeellisia soittotekniikoita. Hän on etsinyt uusia soittovälineitä esimerkiksi rautakaupoista. Mukaan on tarttunut muun muassa erilaisia maalipensseleitä, joiden avulla kanteletta voi soittaa lyömäsoittimen tapaan. Syrjälä tarkastelee tutkinnossaan myös kansanmuusikkouden olemusta yleisellä tasolla, sillä aihepiiristä on kirjoitettu vasta vähän. Kansanmusiikin ominaispiirteiksi hän nostaa tekijöiden persoonallisen kädenjäljen ja luovuuden, joilla on kansanmusiikki-pedagogiikassa vahva itseisarvonsa. Syrjälän mukaan kansanmuusikoilla olisi paljon annettavaa musiikin opetukseen laajemminkin, sillä heiltä löytyy monipuolista osaamista liittyen esimerkiksi säveltämisen opettamiseen ja luovuuteen kannustamiseen. 

”Kansanmusiikin piirissä jokainen saa säveltää ja olla luova omalla tavallaan. Yksi kentän vahvuuksista on se, että kukin muusikko saa kehittää oman persoonallisen ilmaisun tapansa. ” 

Lisätietoja:
Pauliina Syrjälä
pauliina.syrjala@uniarts.fi 

Pauliina Syrjälän tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus 

31.10.2020 klo 12, Musiikkitalo, Black Box, Mannerheimintie 16, Helsinki.
Black Box -saliin voidaan ottaa korkeintaan 40 katsojaa. 

• Lue Syrjälän tutkielma Helda-tietokannassa
• Seuraa tarkastustilaisuutta suorana Sibelius-Akatemian Youtube-kanavalla
• Katso Syrjälän viides jatkotutkintokonsertti Sibelius-Akatemian Youtube-kanavalla

Taiteellisen tohtorintutkinnon otsikko: Hytkypolkka ja hyppivä puuhevonen - Kansanmuusikko säveltävänä perinnesoittajana 

Tutkielman tarkastajat: FT Risto Blomster ja MuT Maari Kallberg

Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: FT Heikki Uimonen (pj), FT Pekka Jalkanen, MuT Sinikka Kontio, FT Heikki Laitinen, MuT Anna-Kaisa Liedes ja FT Hannu Saha. 

Tarkastustilaisuuden valvoja: Professori, MuT Kristiina Ilmonen 

Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin. Lisätietoja musiikin alan tohtorikoulutuksesta Taideyliopistossa. 

Lue lisää juhlavuodesta verkkosivuiltamme
Lue lisää musiikin tohtorikoulutuksesta Taideyliopistossa