Tämän päivän kansanmuusikko työskentelee monipuolisesti uutta luovana säveltävänä perinnesoittajana
Kansanmuusikko, kantelisti Pauliina Syrjälä on tarkastellut kansanmuusikkouden olemusta oman taiteellisen työskentelynsä kautta. Hänen mukaansa tämän päivän kansanmuusikon on mahdollista olla monipuolinen säveltävä perinnesoittaja, jolla voi olla paljon annettavaa myös säveltämisen opetukseen.
Syrjälän taiteellinen tohtorintutkinto Hytkypolkka ja hyppivä puuhevonen – Kansanmuusikko säveltävänä perinnesoittajana tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 31. lokakuuta 2020.
”Syvällinen perinteen tunteminen antaa tämän päivän akateemisesti koulutetulle kansanmuusikolle pohjan uuden musiikin luomiselle”, Syrjälä toteaa.
Jo vuosien ajan Syrjälän suurin mielenkiinnon kohde on ollut 1800-luvulta peräisin oleva kantelemalli, jonka hän on nimennyt Jooseppi Pohjolan kanteleeksi. Perinteisesti tätä kanteletta soitettiin puutikkua apuna käyttäen. Tämä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kukoistanut soittotapa, niin sanottu tikkusoitto, lähes katosi, mutta elää nyt uutta nousukautta. Syrjälä innostui tikkusoiton rouheasta äänimaailmasta. Hänen tohtorintutkintoonsa kuuluneet viisi konserttia sisälsivät sävellyksiä Jooseppi Pohjolan kanteleelle, kokeellista improvisaatiota ja sukelluksen soittimen perinteeseen.
Kanteletta voi soittaa vaikka maalipensselillä
Vuosien saatossa Syrjälä on löytänyt oman, improvisaatioon perustuvan ja soitinlähtöisen säveltämisen tapansa. Tutkimuksessaan hän reflektoi ja havainnollistaa menetelmää, jonka on nimennyt improsäveltämiseksi soittamalla. Tikkusoiton perinteen tutkimisessa Syrjälän tärkein menetelmä on ollut soittamalla havainnoiminen. Tämä perustuu siihen, että tarkasti kuuntelemalla ja arkistotallenteen mukana soittamalla voidaan selvittää, miten arkistonauhalla musisoiva pelimanni on toteuttanut soittamansa musiikin.
”Soittamalla havainnoinnin avulla tämän päivän kansanmuusikko voi soittaa yhdessä menneisyyden pelimannin kanssa. Koen, että tämä syventää ja lähentää nykysoittajan suhdetta perinteeseen.”
Syrjälä kehittää säveltämisen yhteydessä myös uusia kokeellisia soittotekniikoita. Hän on etsinyt uusia soittovälineitä esimerkiksi rautakaupoista. Mukaan on tarttunut muun muassa erilaisia maalipensseleitä, joiden avulla kanteletta voi soittaa lyömäsoittimen tapaan. Syrjälä tarkastelee tutkinnossaan myös kansanmuusikkouden olemusta yleisellä tasolla, sillä aihepiiristä on kirjoitettu vasta vähän. Kansanmusiikin ominaispiirteiksi hän nostaa tekijöiden persoonallisen kädenjäljen ja luovuuden, joilla on kansanmusiikki-pedagogiikassa vahva itseisarvonsa. Syrjälän mukaan kansanmuusikoilla olisi paljon annettavaa musiikin opetukseen laajemminkin, sillä heiltä löytyy monipuolista osaamista liittyen esimerkiksi säveltämisen opettamiseen ja luovuuteen kannustamiseen.
”Kansanmusiikin piirissä jokainen saa säveltää ja olla luova omalla tavallaan. Yksi kentän vahvuuksista on se, että kukin muusikko saa kehittää oman persoonallisen ilmaisun tapansa. ”
Lisätietoja:
Pauliina Syrjälä
pauliina.syrjala@uniarts.fi
Pauliina Syrjälän tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus
31.10.2020 klo 12, Musiikkitalo, Black Box, Mannerheimintie 16, Helsinki.
Black Box -saliin voidaan ottaa korkeintaan 40 katsojaa.
- Lue Syrjälän tutkielma Helda-tietokannassa
- Seuraa tarkastustilaisuutta suorana Sibelius-Akatemian Youtube-kanavalla
- Katso Syrjälän viides jatkotutkintokonsertti Sibelius-Akatemian Youtube-kanavalla
Taiteellisen tohtorintutkinnon otsikko: Hytkypolkka ja hyppivä puuhevonen - Kansanmuusikko säveltävänä perinnesoittajana
Tutkielman tarkastajat: FT Risto Blomster ja MuT Maari Kallberg
Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: FT Heikki Uimonen (pj), FT Pekka Jalkanen, MuT Sinikka Kontio, FT Heikki Laitinen, MuT Anna-Kaisa Liedes ja FT Hannu Saha.
Tarkastustilaisuuden valvoja: Professori, MuT Kristiina Ilmonen
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin. Lisätietoja musiikin alan tohtorikoulutuksesta Taideyliopistossa.
Lue lisää juhlavuodesta verkkosivuiltamme
Lue lisää musiikin tohtorikoulutuksesta Taideyliopistossa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Karoliina PirkkanenViestinnän suunnittelija
Puh:040 710 4319karoliina.pirkkanen@uniarts.fiTietoja julkaisijasta
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Uusi tiedejulkaisu Satasarvi tarjoaa kaivatun foorumin kansanmusiikin tutkimukselle21.12.2020 14:30:00 EET | Tiedote
Satasarvi – Kansanmusiikin tutkimuksen aikakauskirja tarjoaa foorumin kansanmusiikin tutkimukselle sen laajimmassa merkityksessä. Uuden julkaisun tavoitteena on edistää kansanmusiikin tutkimusta ja siitä käytävää keskustelua Suomessa ja kansainvälisesti sekä erityisesti nostaa esiin tutkivan muusikon näkökulmaa. Satasarven ensimmäinen numero julkaistaan 21. joulukuuta. Jatkossa se ilmestyy vuosittain sekä verkkoversiona että painettuna kirjana. Satasarvea julkaisee Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä.
Neil Heyde vierailevaksi professoriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan10.12.2020 13:25:48 EET | Tiedote
Neil Heyde on nimitetty Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan vierailevaksi professoriksi kaudelle 1.1.2021-31.12.2022. Heyde on lontoolaisen Royal Academy of Musicin jatkokoulutusohjelmien johtaja ja Lontoon yliopiston musiikin professori. Hän on myös sellisti ja soittanut muun muassa Kreutzer-kvartetin jäsenenä 1990-luvulta lähtien. Sibelius-Akatemiassa Heyden tehtävänä on opettamisen lisäksi muun muassa osallistua taiteellisen tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen kehittämiseen.
Musiikin ihmemaa saa uuden suunnan koko musiikkikoulutuskentän yhteistyöllä8.12.2020 13:00:00 EET | Tiedote
Suomi tunnetaan kansainvälisesti musiikkikoulutuksen ihmemaana. Rakennemuutokset ja kasvavat odotukset koulutustarjonnasta kuitenkin haastavat meitä. Suomalaisen musiikin päivänä 8.12. julkistettu kansallinen musiikkikoulutuksen visio 2030 on kentän toimijoiden yhdessä rakentama tulevaisuuskuva. Yhteisen vision avulla halutaan varmistaa, että tavoitteellinen ja korkeatasoinen musiikinopiskelu ja -harrastaminen on mahdollista kaikkialla Suomessa myös tulevaisuudessa.
Väitös: Musiikkikasvatuksen kentällä oikeus tiedon tuottamiseen on myös ihmisoikeuskysymys7.12.2020 07:30:00 EET | Tiedote
Vilma Timonen oli mukana tukemassa Nepalin musiikkikasvatusjärjestelmän kehittämistä
Selvitys: Musiikin tohtoreiden työmarkkina-asema ja tyytyväisyys työtilanteeseen ovat parantuneet29.11.2020 07:30:00 EET | Tiedote
Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa tehdyn selvityksen mukaan merkittävä osa 2010-luvulla valmistuneista musiikin tohtoreista on ollut tyytyväisiä koulutukseensa ja urakehitykseensä. Työllistymisen haasteet ovat lisääntyneet, mutta musiikin tohtorit työllistyvät keskimäärin muiden alojen tohtoreita paremmin.
Kristian Smedsin ohjaamassa teatteriesityksessä tulevaisuuden näyttelijät kohtaavat menneisyyden Suomen26.11.2020 11:40:28 EET | Tiedote
Kotkan Kaupunginteatterissa saa 4.12.2020 kantaesityksensä KARPOLLA ON ASIAA – tosikertomuksia havumetsien maasta, joka perustuu legendaarisen tv-sarjan esittelemiin ihmiskohtaloihin.
Ryhmänäyttely Cooking for the Apocalypse tutkii lajien välisiä suhteita kriisiaikana20.11.2020 10:15:00 EET | Tiedote
Vuoden viimeinen näyttely Exhibition Laboratoryssa, 20.11.2020 yleisölle avautuva Cooking for the Apocalypse, tutkii lajien välisiä suhteita taiteen ja teknologian välityksellä. Taiteilija ja elokuvantekijä Jack Faberin kuratoimassa näyttelyssä on mukana teoksia kuudeltatoista kotimaiselta ja kansainväliseltä taiteilijalta, niiden joukossa videota, installaatioita, valokuvaa ja performanssia. Näyttelyn alaotsikko Interspecies Relations in Time of Crisis johdattaa ajattelemaan, kuinka nykyinen globaalien kriisien ja kiihtyneen kulutuksen aikakausi on vienyt ihmisen ja luonnon yhä etäämmälle toisistaan. Näyttely kysyy, ovatko ahdistus ja apatia ainoat tuntemamme suhtautumistavat, joiden avulla kykenemme reagoimaan etenevään ekokatastrofiin. Voisiko nykytaide tehdä muutakin kuin muistuttaa tragediasta tai surra? Entä mikä on kulttuuriteollisuuden osuus kriisin vahvistamisessa? Sen sijaan että tuijottaisimme nykyisten ja tulevien sukupuuttojen aiheuttamaan tyhjyyteen, näyttelyn teokset tar
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme