Ensimmäinen täysin virtuaalinen Tampere Smart City Week -konferenssi käsitteli useita teemoja liikenteestä terveydenhuoltoon ja turvallisuudesta kestävään kehitykseen. Sujuvan ja avoimen yhteistyön merkitys yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja eri alojen välillä tuli esille kaikissa puheenvuoroissa. Kuten Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls, apulaispormestari Jaakko Stenhäll ja Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Teppo Rantanen korostivat keskustelussaan, ajankohtaiset haasteet kuten ilmastonmuutos ja vihreä talous edellyttävät tiivistä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoilta.  

Lähes neljännesmiljoonan asukkaan Tampere on riittävän pieni, jotta toiminta on joustavaa ja viestintä tehokasta, mutta kuitenkin riittävän suuri tuottamaan tarvittavaa dataa, pilotoimaan sekä skaalaamaan palveluita ja tuotteita sekä laajentamaan hankkeita muiden pohjoismaisten tahojen kanssa, joiden näkemykset älykaupunkikehityksestä vastaavat toisiaan. 

Älykaupunki asukkaiden ehdoilla 

Käytettävissä olevan datan määrä on valtava ja sitä tulee koko ajan lisää. Kuinka muuttaa data hyödylliseksi tiedoksi ja hyödyntää se arjen parantamiseen? Teppo Rantanen puhui siitä, kuinka tapa ajatella älykaupunkeja on siirtynyt teknisestä näkökulmasta kohti inhimillisempää, ihmislähtöisempää ajattelua. Design and Architecture Norwayn vanhempi neuvonantaja Malin K Hansen jatkoi tarkemmin siitä, miten tärkeää ihmiskeskeinen ajattelu on yhteisiin pohjoismaisiin arvoihin perustuvassa älykaupunkikehityksessä.

Luottamus mahdollistaa älykaupunkien kehityksen. Yksi syy toimivaan pohjoismaiseen yhteistyöhön erinomaisen verkoston ja samankaltaisten näkemysten lisäksi on luottamus. Ihmiset luottavat viranomaisiin, yhteiskuntaan ja tietojen eettiseen käyttöön. Pertti Lukander, Nokia Bell Labsin johtaja, nosti esiin ajatuksen älykaupunkien "datahiekkalaatikoista", joissa algoritmeista erotettuja anonyymejä, yksityisiä tietoja voidaan käyttää erilaisiin tutkimustarkoituksiin, analyyseihin ja havaintoihin.

Elävät kaupungit avoimina alustoina 

Tampereen tavoitteena on olla maailman älykkäin kaupunki. Esimerkkinä kestävästä liikenteestä raitiovaunuliikenne on tällä hetkellä vaiheessa, jossa kansalaiset voivat mennä koeajoille. Raitiovaunuun on integroitu laboratorioauto, jonka avulla ihmiset voivat tuoda esiin ideoitaan ja testata niitä. 

Mika Kaartinen ja Hans Kestilä Nordic Healthcare Groupista jakoivat esimerkkejä ennakoivista ja arvoperusteisista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista, joita niin ikään on testattu Tampereella. Yksi heidän esimerkeistään, Kotitori, yhdistää erilaisia arjen palveluja ja auttaa iäkkäitä ihmisiä asumaan kotona pidempään. 

Konferenssissa lanseerattiin ensimmäinen suomalainen järjestelmäpiirisuunnittelun ekosysteemi, SoC Hub. SoC Hub antaa yrityksille mahdollisuuden kehittää nopeasti järjestelmäpiirien tarvitsemaa teknologiaa ja prototyyppejä kustannustehokkaasti. Soc Hubin tavoitteena on koota yhteen sidosryhmät sovelluksista laitteisiin. SoC Hubin kumppaniyritykset eri toimialoilta esittelivät projektinsa ja tuotteensa audioinnovaatioista koneautomaatioratkaisuihin. 

Mainittujen puheenvuorojen lisäksi konferenssissa esiteltiin esimerkiksi Japanin kunnianhimoinen älykaupunkisuunnitelma, pandemian vaikutuksia digitalisaatioon sekä ratkaisuja turvallisen yhteiskunnan rakentamiseksi datan, teollisen internetin ja yksityisen 5G-verkon avulla. 

TSCW-konferenssi keräsi yhteen yli 1700 osallistujaa ja 200 puhujaa 66 maasta. Ensi vuonna konferenssi pidetään upouudella UROS LIVE -areenalla, joka valmistuu joulukuussa 2021. 

TSCW-konferenssin järjestämisestä vastaa Tampereen kaupunki yhdessä Business Tampereen, Tampereen yliopiston, Business Finlandin ja VTT:n kanssa.