Tampereen yliopisto, THL ja Suomen Akatemia ovat mukana uudistamassa eurooppalaisia sote-järjestelmiä

Väestörakenteen muutos, globaalin talouden ja geopolitiikan mullistukset sekä ilmastonmuutoksen moninaiset kerrannaisvaikutukset haastavat kokonaisia yhteiskuntia. Yksi paineita kohtaava sektori on sosiaali- ja terveydenhuolto.
Tulevaisuuden haasteiden kohtaaminen kestävällä tavalla edellyttää uusia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon teknologioissa, organisaatioissa ja politiikoissa. Vaikka sote-järjestelmät kuuluvat kansallisen päätöksenteon piiriin, tarvitaan eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä parhaiden uudistusmahdollisuuksien tunnistamiseksi ja käyttöön ottamiseksi.
– Jotta hoidon ja hoivan järjestelmät voivat uusiutua mielekkäällä tavalla, eri toimijoiden on toimittava ekosysteemimäisesti saadakseen aikaiseksi jotain kestävää. Isotkaan toimijat eivät saa muutoksia aikaan yksin, sanoo johtaja Juha Teperi Tampereen yliopistosta.
Kansainvälinen kumppanuusverkosto eurooppalaisen hoidon ja hoivan kehittämiseen
Jo useita vuosia valmisteltu THCS Partnership käynnistyi virallisesti tammikuun 2023 alussa. Kumppanuusohjelmassa tutkimusorganisaatiot, tutkimusrahoittajat ja hallintoviranomaiset 25 maasta etsivät tulevaisuuden ratkaisuja tutkimuksesta ja innovaatioista.
– Alan tutkimusta ja kehittämistä on tehty paljolti kansallisista ja paikallisista lähtökohdista. Vertaileva eurooppalainen sote-tutkimus ja eri maiden järjestelmien parhaiden käytäntöjen omaksuminen maasta toiseen on alihyödynnetty resurssi, johon uusi kumppanuusohjelma tuo kertaheitolla ison parannuksen. Voimme oppia toisiltamme paljon, toteaa tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki THL:stä.
Kumppanuusohjelmassa THL koordinoi kokonaisuutta, jossa kartoitetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä niihin liittyvän koulutuksen tarpeita ja luodaan menetelmiä parhaiden ratkaisujen välittämiseksi eri maiden järjestelmien välillä.
Tampereen yliopiston tehtävänä on tukea Euroopan tasoisia toimia, joilla edistetään kansallisia, alueellisia ja paikallisia hoitoa ja hoivaa uudistavia ekosysteemejä.
– Valmisteluvaiheessa monet eurooppalaiset maat ovat olleet hyvin kiinnostuneita Suomen sote-uudistuksesta, joka on yksi suurimmista hyvinvointialan muutosprosesseista vuosikymmeniin koko Euroopassa. Nyt syntyvä laaja kansainvälinen kumppanuusverkosto luokin suomalaisille edelläkävijöille, mukaan luettuna aktiivisimmat hyvinvointialueet, linkin eurooppalaisen hoidon ja hoivan kehittämisen kärkeen, toteaa Teperi.
Suomalaisista kumppaneista Suomen Akatemia puolestaan osallistuu kansallisten rahoittajien yhteistyöhön, jonka puitteissa rahoitetaan monikansallisia TKI-yhteistyöhankkeita. Ensimmäinen haku julkistetaan tiistaina 14.3.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johtaja Juha Teperi, Tampereen yliopisto juha.teperi@tuni.fi, 040-5133714
Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL, puh. 029 524 7256, ilmo.keskimaki@thl.fi
Tiedeasiantuntija Marko Uutela, Suomen Akatemia, +358 295 33 5113, marko.uutela@aka.fi
Johtava tiedeasiantuntija Sirpa Nuotio, Suomen Akatemia, +358 295 33 5082, sirpa.nuotio@aka.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


