Tampereen yliopisto, THL ja Suomen Akatemia ovat mukana uudistamassa eurooppalaisia sote-järjestelmiä

Väestörakenteen muutos, globaalin talouden ja geopolitiikan mullistukset sekä ilmastonmuutoksen moninaiset kerrannaisvaikutukset haastavat kokonaisia yhteiskuntia. Yksi paineita kohtaava sektori on sosiaali- ja terveydenhuolto.
Tulevaisuuden haasteiden kohtaaminen kestävällä tavalla edellyttää uusia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon teknologioissa, organisaatioissa ja politiikoissa. Vaikka sote-järjestelmät kuuluvat kansallisen päätöksenteon piiriin, tarvitaan eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä parhaiden uudistusmahdollisuuksien tunnistamiseksi ja käyttöön ottamiseksi.
– Jotta hoidon ja hoivan järjestelmät voivat uusiutua mielekkäällä tavalla, eri toimijoiden on toimittava ekosysteemimäisesti saadakseen aikaiseksi jotain kestävää. Isotkaan toimijat eivät saa muutoksia aikaan yksin, sanoo johtaja Juha Teperi Tampereen yliopistosta.
Kansainvälinen kumppanuusverkosto eurooppalaisen hoidon ja hoivan kehittämiseen
Jo useita vuosia valmisteltu THCS Partnership käynnistyi virallisesti tammikuun 2023 alussa. Kumppanuusohjelmassa tutkimusorganisaatiot, tutkimusrahoittajat ja hallintoviranomaiset 25 maasta etsivät tulevaisuuden ratkaisuja tutkimuksesta ja innovaatioista.
– Alan tutkimusta ja kehittämistä on tehty paljolti kansallisista ja paikallisista lähtökohdista. Vertaileva eurooppalainen sote-tutkimus ja eri maiden järjestelmien parhaiden käytäntöjen omaksuminen maasta toiseen on alihyödynnetty resurssi, johon uusi kumppanuusohjelma tuo kertaheitolla ison parannuksen. Voimme oppia toisiltamme paljon, toteaa tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki THL:stä.
Kumppanuusohjelmassa THL koordinoi kokonaisuutta, jossa kartoitetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä niihin liittyvän koulutuksen tarpeita ja luodaan menetelmiä parhaiden ratkaisujen välittämiseksi eri maiden järjestelmien välillä.
Tampereen yliopiston tehtävänä on tukea Euroopan tasoisia toimia, joilla edistetään kansallisia, alueellisia ja paikallisia hoitoa ja hoivaa uudistavia ekosysteemejä.
– Valmisteluvaiheessa monet eurooppalaiset maat ovat olleet hyvin kiinnostuneita Suomen sote-uudistuksesta, joka on yksi suurimmista hyvinvointialan muutosprosesseista vuosikymmeniin koko Euroopassa. Nyt syntyvä laaja kansainvälinen kumppanuusverkosto luokin suomalaisille edelläkävijöille, mukaan luettuna aktiivisimmat hyvinvointialueet, linkin eurooppalaisen hoidon ja hoivan kehittämisen kärkeen, toteaa Teperi.
Suomalaisista kumppaneista Suomen Akatemia puolestaan osallistuu kansallisten rahoittajien yhteistyöhön, jonka puitteissa rahoitetaan monikansallisia TKI-yhteistyöhankkeita. Ensimmäinen haku julkistetaan tiistaina 14.3.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johtaja Juha Teperi, Tampereen yliopisto juha.teperi@tuni.fi, 040-5133714
Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL, puh. 029 524 7256, ilmo.keskimaki@thl.fi
Tiedeasiantuntija Marko Uutela, Suomen Akatemia, +358 295 33 5113, marko.uutela@aka.fi
Johtava tiedeasiantuntija Sirpa Nuotio, Suomen Akatemia, +358 295 33 5082, sirpa.nuotio@aka.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Monipuoliset mielenterveyspalvelut auttavat ehkäisemään masennuksesta johtuvaa eläköitymistä26.5.2023 16:11:58 EEST | Tiedote
Mielenterveyden häiriöt vievät ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle Suomessa ja muualla maailmassa. Mielenterveydessä suurin yksittäinen eläkeperuste on masennus, jonka vuoksi arviolta jopa 10 ihmistä siirtyy päivittäin Suomessa varhaiseläkkeelle. Aiempi tutkimus on havainnut masennusperusteisessa eläköitymisessä eroja ammattiryhmien ja alueiden välillä. Uuden tutkimuksen mukaan tapa järjestää julkisia mielenterveyspalveluita on olennaisessa roolissa, kun halutaan ehkäistä masennuseläköitymistä.
Järjestelmäpiirisuunnittelun huippukeskusta suunnitellaan Suomeen26.5.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen piirisuunnitteluosaamisen vahvistamisen ytimessä on akateemisen tutkimuksen ja yritysten yhteistyö. Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto ja Nokia suunnittelevat yhteisen järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvän huippukeskuksen perustamista. Keskus olisi osa vireillä olevaa kansallista Siruja Suomesta –ohjelmaa.
Autonomisista kiskopyöräkaivureista tehoa ja turvaa ratatöihin25.5.2023 15:00:00 EEST | Tiedote
Euroopassa rautateitä ylläpidetään ja uusitaan ihmisten ohjaamilla ratakoneilla. Robottiteknologia voi ratkaista raskaan ja tarkkuutta vaativan työn haasteita työvoimapulastakin kärsivällä rautatiealalla. Esimerkiksi autonominen kiskopyöräkaivuri voi mullistaa rautateiden kunnossapidon parantamalla laadun ja tuottavuuden lisäksi ratatyön turvallisuutta.
Väitös: Elintapatekijöistä tupakointi lisää riskiä sairastua vaikeaan myyräkuumeeseen25.5.2023 09:45:52 EEST | Tiedote
Suomessa tehdään vuosittain 1000–3000 myyräkuumediagnoosia. Sairastuneista osa joutuu sairaalahoitoon, ja heistä noin kolmannekselle kehittyy vaikea-asteinen akuutti munuaisvaurio. LL Laura Tervo selvitti väitöskirjatyössään eri tekijöitä, jotka vaikuttavat myyräkuumeen vaikeuteen. Elintapatekijöistä tupakointi johti vaikeampaan munuaisvaurioon, mutta sen sijaan alkoholin käyttö ei näyttäytynyt vaikea-asteisen taudin riskitekijänä.
Väitös: EKG ennustaa hyvin kuolleisuutta erilaisissa sepelvaltimotautikohtauksissa25.5.2023 09:26:02 EEST | Tiedote
LL Kimmo Koivula selvitti väitöstutkimuksessaan, miten erilaiset EKG-muutokset ennustivat kuolemaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä potilailla, jotka olivat sairastuneet sepelvaltimotautikohtaukseen. Tutkimus osoitti, että tietyt EKG-muutokset ennustavat moninkertaista kuolleisuutta toisiin verrattuna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme