Tansaniassa suuri tarve parantaa naisten työllistymismahdollisuuksia

Jotta talouskehitys osallistaisi täysipainoisesti ja tasa-arvoisesti naisia on työllisyyspolitiikan kiinnitettävä erityistä huomiota naisnäkökulmaan yleisten linjausten suunnittelu- ja asettamisvaiheessa. Tämä on keskeinen haaste Tansaniassa, jossa naiset ja naisten johtamat kotitaloudet (noin kolmasosa kaikista kotitalouksista) ovat hyvin eriarvoisessa asemassa suhteessa miehiin ja heidän johtamiinsa kotitalouksiin. Naisilla on yleisesti miehiä matalampi koulutustaso ja sosiaalinen pääoma. He ovat myös yliedustettuina köyhimpien joukossa, haavoittuvaisempia taloudellisille shokeille ja heillä on rajallisemmat vaikutusmahdollisuudet ja omistusoikeudet.
Tuoreessa Milla Nyyssölän (Labore) ja Roosa Lambinin (The Open University, Iso-Britannia, johtava kirjoittaja) tutkimuksessa tarkastellaan Tansanian työllisyyspolitikkaa työikäisten naisten näkökulmasta. Tutkimuksessa perehdytään 2000-luvulla tehtyihin poliittisiin päätöksiin ja linjauksiin, joiden tavoitteena on ollut 1) helpottaa naisten pääsyä työmarkkinoille, 2) kasvattaa naisten yrittäjyyttä sekä yritystoiminnan tuottavuutta ja 3) parantaa naisten tekemän työn laatua (työsuhteiden laadun ja tuottavuuden näkökulmasta). Tutkimuksessa selvitetään myös sitä, missä määrin naisten työllisyys näkyy maan laajemmissa kehitys- ja sosiaalipoliittisissa toimissa.
”Jotta naisten kohtaamien rakenteellisten esteiden kielteisiä vaikutuksia voidaan lievittää, on tarve luoda kokonaisvaltainen sosiaalipoliittinen malli, jossa tasa-arvoa toteuttava työllisyyspolitiikka olisi kiinteä osa sosiaalipolitiikkaa eikä erillinen politiikan saareke.”, toteaa tutkimushankkeessa mukana ollut Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Analyysi osoittaa, että lainsäädäntöuudistuksissa ja politiikan täytäntöönpanossa on tapahtunut merkittävää edistystä useilla aloilla. Tästä huolimatta naisten asema työmarkkinoilla ja oikeus sosiaaliturvaan riippuu merkittävästi sektorista.
Tansanian työlainsäädäntö velvoittaa työantajia tarjoamaan suojaa naisille, jotka ovat työllistyneet viralliselle sektorille. Naisten osuus virallisella sektorilla on pieni ja merkittävä puute tilanteen korjaamisessa on se, että työsuhteisiin pääsyä helpottavia työnhaku- ja tukityömahdollisuuksia on vain vähän tarjolla naisille. Hallitus tukee yrittäjyyttä ja ammatillista koulutusta naisten työllistämiseksi, ja yritysrahoituspalvelujen ja mikrorahoituksen saatavuus on parantunut. Vaikka tämä on vähentänyt äärimmäistä köyhyyttä, naiset jäävät yhä tyypillisesti epävarman pienyrittäjyyden piiriin epävirallisella sektorilla tai saavat elantonsa maataloudessa – naisia merkittävämmin työllistävällä sektorilla. Kuitenkin vallitsevat säännökset järjestäytymisoikeudesta ja ammattiliittoon liittymisestä niin virallisella kuin epävirallisellakin sektorilla luovat toivoa naisten mukaanpääsystä heidän työntekonsa edellytyksiä ja laatua koskeviin päätöksentekoprosesseihin. Esimerkiksi katukaupan laillistamista voidaan pitää tärkeänä siirtymänä pois rankaisevista lähestymistavoista naisten tyypillisesti harjoittamaa työtä kohtaan.
Tutkimusmenetelmä on laadullinen, scoping study -menetelmään perustuva tutkimus, joka hyödyntää laajaa kirjallisuus- ja tietoaineistoa moninaisista lähteistä. Analyysi keskittyy Tansanian hallituksen työvoimapolitiikkaan (aktiiviset työvoimapoliittiset toimet, työlainsäädäntö ja siihen liittyvä työsuhdeturvalainsäädäntö) ja sen tavoitettaisiin. Tutkimuksessa on käyty läpi eri poliittisia linjauksia ja päätöksiä, joiden tavoitteena on ollut lisätä työllisyyttä, osaamista, yrittäjyyttä, pienyritysten tuottavuutta (myös maataloudessa), työsuhteiden laatua sekä työn tuottavuutta työikäisten naisten näkökulmasta.
Tutkimus tehtiin Suomen ulkoministeriön rahoittaman hankkeen alla nimeltään Sustainable development solutions for Tanzania – strengthening research to achieve SDGs, jota YK:n WIDER-instituutti hallinnoi. Tutkimus on julkaistu WIDER Working Papers -työpaperisarjassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Mika Maliranta toi taloustieteen äänen Suomi Areenan keskusteluihin30.6.2025 10:05:40 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta osallistui kesäkuussa 2025 useisiin ajankohtaisiin keskusteluihin Porin SuomiAreenassa. Hän toi tilaisuuksiin taloustieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa asiantuntemusta muun muassa tekoälyn vaikutuksista työelämään, koulutustason nostamisen välttämättömyydestä ja Suomen talouskasvun edellytyksistä.
Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat13.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet viime vuosina murroksessa, joka on johtunut osin hallituksen politiikasta, osin laajemmista ja pitkäkestoisemmista prosesseista. Miten työmarkkinat ovat muuttuneet, miten niitä on muutettu ja mitä kehityksestä seuraa?
Ennustearvio: Heikko kotimainen kysyntä hidastaa kasvua11.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,9 %. Huhtikuussa julkaistuun kevätennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti kauppasodan vuoksi. Ensi vuoden näkymät säilyvät uskottavina, mikäli kotimainen kysyntä vahvistuu loppuvuoden aikana. Ennustearvio perustuu tuoreisiin kansantalouden neljännesvuositietoihin ja on päivitys aiempaan ennusteeseen.
Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.
Uusi konsortio pohtii nuorten turvaverkon tulevaisuutta28.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Millainen turvaverkko tulevaisuuden nuorille tarvitaan? Millainen on nuorten palvelujärjestelmä Suomessa vuonna 2050? Tätä pohtii yksitoista asiantuntijaorganisaatiota uudessa, valtakunnallisessa konsortiossa. Konsortion tavoitteena on tutkia ja kehittää nuoreksi itsensä mieltävien, haavoittuvassa asemassa olevien palvelujärjestelmän tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme