Kiinteistö Oy Kaapelitalo

Tanssin talon arkkitehtuurissa yhdistyvät yksinkertaisuus, yllätyksellisyys ja leikillisyys

Jaa

EMBARGO: Julkaisuvapaa 17.8.2017 klo 16. Vuonna 2020 ovensa Helsingin Kaapelitehtaalla avaavan Tanssin talon arkkitehtoninen ilme ”Leija” on julkistettu. Tanssin talon pääsuunnittelijana toimii palkitun arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehtien Teemu Kurkela ja vastaavana rakennussuunnittelijana Kaapelitehtaan suojeluun vaikuttanut arkkitehti Pia Ilonen Tallista.

Painovoimaa uhmaava leija. Teollisen ronski, maahan juurtunut kone. Taianomainen laatikko, joka on valmis vasta, kun tanssi astuu sisään.

Näin Tanssin talon ilmettä kuvailee sen suunnittelusta vastaava arkkitehti Teemu Kurkela arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdeistä. JKMM on ollut mukana hankkeessa alusta alkaen, ja toimisto tunnetaan muun muassa OP:n Vallilassa sijaitsevan pääkonttorin, Hämeenlinnan Verkatehtaan sekä valmistumaisillaan olevan Amos Andersonin uuden taidemuseon suunnittelusta.

Arkkitehti Pia Ilonen on puolestaan ollut mukana toteuttamassa lukuisia Kaapelitehtaan uudistuksia vuosien varrella - siitä lähtien, kun hän oli pelastamassa Kaapelitehdasta kulttuurin käyttöön 1990-luvun alussa.

Kurkelan ja Ilosen mukaan Tanssin talon arkkitehtonisen ilmeen suunnittelussa ei ole lähdetty tekemään koreaa kuorrutusta, vaan yhdistämään vanhaa ja uutta toiminnallisuuden lähtökohdista. Materiaaleina on käytetty kiillotettua alumiinia, ruostunutta terästä ja messingin väristä alumiinipunosverkkoa.

Rakennus on arkkitehtien mukaan äärimmäisen pelkistetty ja jopa yllättävän yksinkertainen.

- Se ei yritä olla liian valmis ennen kuin tanssi on tullut sisään, Kurkela kuvailee.

Yksinkertaisuutta on kuitenkin maustettu yksityiskohdilla, jotka avautuvat eri tavoin, mitä lähemmäs ja mitä pidemmälle talon uumeniin astuu. Osa ulkoseinistä on peilaavia luoden taloon oman taiallisuuden kokemuksen ja sulauttaen rakennuksen ympäristöönsä.

- Päälähestymissuuntaan tulee näkymä, jossa esiintyy niin Kaapelitehtaan vanha pääty kuin uusi laajennuskin ja näiden välissä rakennukselle tunnusomainen sisäänkäyntiväylä; sisäpiha, nyt katettuna. Näkymässä uusi ja vanha lyövät iloisesti kättä ja kutsuvat sisään, Ilonen sanoo.

- Tavoitteena oli luoda Tanssin talosta ”Magic Box”. Se on kuin valtava rantaan ajautunut merikontti, jonka tanssi löytää ja valloittaa itselleen. Kun taloa lähestyy, se näyttää uhmaavan painovoimaa ja olevan lähes aineeton. Rakennus on kuin suuri leija, joka näyttää leijuvan ilmassa, Kurkela kertoo.

- Kun kävelee lähemmäksi ja koskettaa taloa, vaikutelma muuttuu. Se onkin kuin suuri ”kone” - teollisen ronski, painava ja maahan juurtunut. Ja kun astuu Tanssin talon sisään, Magic Boxin sisältä paljastuu varsinainen elämys ja yllätys. Valtava sisätila on täysin erilainen ja jatkuvasti muuntuva.

Talolle on luotu oma, selkeä ilme, joka yhdistyy luontevasti Kaapelitehtaan teolliseen arkkitehtuuriin.

- Tanssin talolla on oma, ainutlaatuinen identiteetti ja arkkitehtuuri. Vastaavia hankkeita ei löydy maailmasta kuin kourallinen. Kaapelitehdas ja Tanssin talo ovat toisistaan täysin erilaisia rakennuksia, mutta yhdessä ne muodostavat jännitteen, joka pitää mielenkiintoa yllä, Kurkela sanoo.

Lähtökohtana toiminnallisuus

Tanssin talon suunnittelutyössä on kuultu useaan otteeseen niin tanssin kuin Kaapelitehtaan toimijoita.

- Prosessi on ollut hieno ja toimiva. Olemme yhdessä ratkoneet tanssin ja Kaapelitehtaan toimijoiden sekä naapuruston näkökulmasta talon toiminnallisuutta, ja se näkyy myös arkkitehtien suunnittelussa. Työ ei kuitenkaan lopu tähän, vaan jatkuu edelleen, Tanssin talon toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki sanoo.

- Nyt valittu ilme kestää aikaa ja sopii hienosti Kaapelitehtaan yhteyteen ollen kuitenkin samalla itsenäinen, oma Tanssin talonsa.

Kaapelitehtaan toimitusjohtajan Kai Huotarin mukaan Leija kunnioittaa vanhaa Kaapelitehdasta tuoden siihen samalla uusia tasoja esimerkiksi heijastavien pintojen kautta.

- Materiaalivalinnat sopivat hyvin teolliseen miljööseen. Ilme on leikillinen. Heijastava pinta toistaa omalla tavallaan sen päädyn, jonka eteen Tanssin talo tulee, Huotari sanoo.

Pia Ilonen kertoo, että hankesuunnitteluprosessissa tutkittiin useita vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Tanssin talolle.

- Suunnittelu on käsittänyt myös itse Kaapelitehtaan toiminnallisen ratkaisun uudistamista ja synergiamahdollisuuksien hakemista. Kaapelitehdas on ennen kaikkea taiteellisen työn tekemisen keskus; sen henki syntyy siitä! Suunnittelussa varmistetaan, että tehtaan logistiikka pelaa jatkossakin, Ilonen kertoo.

Tanssin talon myötä Kaapelitehdas uudistuu monin tavoin. Muun muassa sisäpiha katetaan, ja osasta katettua pihaa muodostuu Kaapelitehtaan uusi sydän - kaikille toimijoille yhteinen aula, jota on kauan kaivattu.

- Vuokralaisemme ovat vuosia toivoneet, että sisäpiha saataisiin paremmin kulttuurin käyttöön. Yhteisen aulan myötä Kaapelitehtaasta tulee myös helpommin lähestyttävä paikka. Asiakkaat voivat ostaa lippunsa yhdestä pisteestä ja pystymme palvelemaan ja neuvomaan Kaapelitehtaan kävijöitä huomattavasti paremmin kuin nykyisessä infopisteessämme, joka on sisäpihan pohjukassa. Katettu piha tuotuhatkunta neliötä lisää kulttuurille tarjolla olevaa tilaa, Huotari sanoo.

Tanssin talon rakennus alkaa kesällä 2018 ja talon on määrä avata ovensa vuonna 2020. Tanssin talon budjetti on 34,8 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 15 miljoonaa euroa tulee Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, 6 miljoonaa euroa Helsingin kaupungilta, 6 miljoonaa euroa valtiolta ja loput 7,8 miljoonaa euroa Kiinteistö Oy Kaapelitalolta. Tanssin talon tilat rakennuttaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo ja toiminnasta vastaa Tanssin talo ry.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Kai Huotari Kiinteistö Oy Kaapelitalo, kai.huotari@kaapelitehdas.fi, puh. 050 384 1557
Hanna-Mari Peltomäki, Tanssin talo ry, hanna-mari.peltomaki@tanssintalo.fi, puh. 044 513 1069

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kiinteistö Oy Kaapelitalo
Kiinteistö Oy Kaapelitalo
Tallberginkatu 1 C 15
00180 HELSINKI

info@kaapelitehdas.fi, 09 4763 8330http://www.kaapelitehdas.fi

Kaapelitehtaan ja Suvilahden kulttuurikeskuksia hallinnoi Helsingin kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kaapelitalo, joka peruskorjaa ja vuokraa vanhoja teollisuusrakennuksia taiteen, kulttuurin ja käsityön tarpeisiin. Se tarjoaa yrityksille, järjestöille, taiteilijoille ja tapahtumatuottajille tiloja Kaapelitehtaalla ja Suvilahdessa.

Kaapelitehdas on Suomen suurin kulttuurikeskus, jossa toimii mm. 3 museota, 12 galleriaa, ravintola, kirjakauppa, tanssiteattereita, taidekouluja sekä taiteilijoita, bändejä ja luovien alojen yrityksiä.

Suvilahden entisen sähkövoimalan ja kaasulaitoksen alueeseen kuuluu 9 rakennusta, 2 kaasukelloa sekä 2,5 hehtaaria piha-aluetta. Suvilahden ovat ottaneet omakseen monenlaiset kulttuuritoimijat kirjailijoista esittäviin taiteisiin ja uudesta sirkuksesta graffitigalleriaan.

www.kaapelitehdas.fi

www.suvilahti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kiinteistö Oy Kaapelitalo

Ensimmäinen kansainvälinen taiteen ja luovien alojen ammattilaistapahtuma SULA järjestetään Kaapelitehtaalla 11.-12.10.20179.10.2017 12:52Tiedote

Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävä SULA – Sustainability and Love for Arts 11.-12.10.2017 nostaa esiin taiteen ja luovien alojen keskeisiä osaajia, selviytymistarinoita ja uusien kestävien toimintamallien luomisen. Tapahtuma on suunnattu luovien alojen toimijoille, yrittäjille, startupeille, taiteilijoille sekä luovien alojen liiketoiminnan kehittäjille.

KAAPELI 25 - muistikuvia ja muistelmia julkaistaan 14.9.201713.9.2017 10:36Tiedote

Kaapelitehdas viettää 25-vuotisjuhliaan syksyllä 2017. Entinen kaapeleita valmistanut tehdas, joka oli vuosikymmeniä Suomen suurin rakennus, ja joka symbolisoi Suomen siirtymistä agraariyhteiskunnasta teollistuneeksi maaksi, on toiminut suomalaisille taide- ja kulttuuritoimijoille omistautuneena keskuksena 1990-luvun alusta lähtien. Näiden vuosien aikana sen suojissa on toiminut Suomen eturivin kuvataiteilijoita, valokuvaajia, kirjailijoita, muusikkoja, tanssitaiteilijoita ja elokuvantekijöitä.

KAAPELI 25 - minnesbilder och hågkomster av Kabelfabriken ges ut 14.9.201713.9.2017 10:36Tiedote

Kabelfabriken firar sitt 25-årsjubileum hösten 2017. Den före detta kabeltillverkande fabriken, som i årtionden var Finlands största byggnad och en symbol för Finlands omvandling från ett agrarsamhälle till ett industrisamhälle, har sedan början av 1990-talet varit ett center för finländska konst- och kulturaktörer. Under de gångna åren har många av landets främsta bildkonstnärer, fotografer, författare, musiker, danskonstnärer och filmmakare verkat i huset.

KAAPELI 25 - reminiscences and recollections of the Cable Factory is published 14.9.201713.9.2017 10:36Tiedote

Kaapelitehdas, Cable Factory, will celebrate its 25th anniversary in the fall of 2017. The former cable factory, which was for decades the largest building in Finland and a symbol for Finland's transition from an agrarian society to an industrialized country, has been a center for Finnish art and culture since the early 1990s. Over the years, it has housed numerous high-profile Finnish artists, photographers, writers, musicians, dance artists and filmmakers.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme