Jyväskylän yliopisto

Tanssityylisi on kuin sormenjälki, ja tietokone tunnistaa sinut sen perusteella

Jaa

Lähes kaikki liikkuvat musiikin tahdissa, vaikkapa jalkaa polkemalla tai koko kehoa heiluttamalla. Aivan uusi löytö on se, että tanssityylimme on lähes sama musiikinlajista riippumatta, ja tietokone pystyy erottamaan tanssijan hyvin tarkasti.

Jyväskylän yliopiston Monitieteisen musiikintutkimuksen keskuksen tutkijat käyttivät liikekaappausteknologiaa - samanlaista, jota käytetään esimerkiksi Hollywoodin elokuvatuotannossa – selvittääkseen miten ja miksi musiikki vaikuttaa meihin siten kuin se vaikuttaa. He ovat huomanneet, että tanssityyli kertoo tanssijasta paljon, muun muassa sen, kuinka ekstrovertti tai neuroottinen hän on, missä mielentilassa hän on, tai jopa kuinka empaattinen hän on.

Hiljattain he havaitsivat yllättävän tuloksen. "Emme itse asiassa odottaneet tätä tulosta, koska tutkimuksen kohde oli toisenlainen," kertoo FT Emily Carlson. "Alkuperäinen ideamme oli selvittää, voidaanko koneoppimisen avulla tunnistaa, mitä musiikkityyliä koehenkilöt tanssivat."

Tutkimuksen 73 koehenkilön liike mitattiin kun he tanssivat kahdeksaa eri genreä edustavien kappaleiden tahdissa: Blues, Country, Dance/Electronica, Jazz, Metal, Pop, Reggae ja Rap. Ainoa ohje, joka heille annettiin, oli liikkua musiikin tahdissa siten kuin heistä tuntuu luonnolliselta. "Käytämme tutkimuksissamme usein tällaista luonnollista menetelmää, koska mielestämme on tärkeää tutkia ilmiöitä siten kuin ne esiintyvät reaalimaailmassa," toteaa professori Petri Toiviainen.

Tutkijat analysoivat koehenkilöiden tanssiliikkeitä koneoppimisen avulla yrittäen tunnistaa eri musiikkigenret. Tietokonealgoritmi pystyi tunnistamaan oikean genren vain 30 prosentin tarkkuudella. Yllätyksekseen he kuitenkin huomasivat, että tietokone pystyi tunnistamaan tanssijan oikein 94 prosentissa tapauksista – satunnaisesti arvaten tunnistustarkkuus olisi alle 2 %. "Tanssityyli näyttäisi olevan eräänlainen sormenjälki," sanoo FT Pasi Saari, tutkimuksen koneoppimisosuudesta vastannut tekijä. "Kullakin meistä on omaleimaiset liikekuviot, jotka säilyvät jokseenkin samoina riippumatta siitä, minkälainen musiikki soi."

Joillakin genreillä oli kuitenkin suurempi vaikutus tanssijoiden liikkeeseen kuin muilla. Tietokonemalli pystyi esimerkiksi tunnistamaan tanssijan huonommin kun tämä tanssi metallimusiikin tahdissa. "Metallimusiikkiin liitetään usein tietynlaisia liikekuvioita, kuten esimerkiksi moshaus (headbanging)," sanoo Emily Carlson. "Metallimusiikki todennäköisesti synnytti tanssijoissa samankaltaista liikehdintää, minkä takia heitä oli vaikeampi erottaa toisistaan."

Tarkoittaako tämä sitä, että kasvontunnistusta tullaan piakkoin täydentämään tanssintunnistusteknologialla? "Olemme vähemmän kiinnostuneita valvontasovelluksista kuin siitä, mitä nämä tulokset kertovat ihmisen musikaalisuudesta," Carlson selittää. "Meillä on monia uusia kysymyksiä, kuten se, säilyvätkö tanssikuviomme samanlaisina elämänkaaren ajan, minkälaisia ovat kulttuurien väliset erot, ja pystyvätkö ihmiset tunnistamaan henkilöitä tanssityylin perusteella yhtä hyvin kuin tietokone. Suurin osa tutkimuksesta itse asiassa herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia," hän toteaa, "ja tämä tutkimus ei ole poikkeus."

Yhteystiedot:

Emily Carlson, emily.j.carlson@jyu.fi, puh. 040 805 4323, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto

Petri Toiviainen, petri.toiviainen@jyu.fi, puh. 050 354 1753, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto

Julkaisutieto:

Carlson, E., Saari, P., Burger, B., Toiviainen, P. (2019) Dance to your own drum: Identification of musical genre and individual dancer from motion capture using machine learning. Journal of New Music Research, 48, https://doi.org/10.1080/09298215.2020.1711778

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kansainvälinen tutkijaryhmä: Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla21.2.2020 09:45:11 EETTutkimus

Luontohaitat eli elinympäristöjen heikennykset ovat yksi suurimmista maailmanlaajuisista ihmiskunnan kohtaamista haasteista. Ihmisen itsensä aiheuttamat luontohaitat johtavat monenlaisiin ongelmiin: ne heikentävät luonnon monimuotoisuutta, kaventavat ruoantuotannon mahdollisuuksia, voimistavat ilmastomuutosta ja lisäävät konfliktien sekä luonnonkatastrofien riskejä. Jyväskylän yliopisto oli mukana kansainvälisessä, monitieteisessä tutkijaryhmässä, joka esittää keinoja luontohaittojen hillitsemiseksi. Ryhmän mukaan luontohaittojen hyvittäminen olisi velvoitettava lailla ja käyttöön olisi otettava maankäytön kansallinen kirjanpito esittelemään luonnovarojen käytön haitat ja hyödyt. Strategia julkaistiin Nature Sustainability –tiedejulkaisussa 10. helmikuuta 2020.

Jokereiden kotiyleisölle yhteispohjoismainen jääkiekkosarja houkuttelevampi vaihtoehto kuin jatkaminen KHL:ssä tai paluu Suomen Liigaan19.2.2020 07:30:00 EETTiedote

Jääkiekkojoukkue Jokereiden siirto Suomen Liigasta KHL:ään sekä joukkueen taival KHL:ssä omistuskytköksineen ja taloudellisine tappioineen on saanut vuosittain runsaasti julkisuutta. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat selvittäneet muun muassa sen, mitä mieltä Jokereiden kotiyleisö on joukkueen KHL-tulevaisuudesta ja pääsylippujen hinnoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme