Tapahtumien turvallisuutta valvotaan ilmasta käsin

Droneja eli miehittämättömiä ilma-aluksia hyödynnetään Suomessakin jo aktiivisesti eri tehtävissä. Dronet ovat yhä tärkeämpi työkalu etenkin turvallisuusalalla. Poliisi ja Rajavartiolaitos käyttävät droneja päivittäisessä työssään: Poliisi esimerkiksi väkijoukon valvontaan, ja Rajavartiolaitos tarkkailee mahdollista luvatonta liikettä rajalla. Puolustusvoimat on hyödyntänyt droneja yli 20 vuoden ajan tiedustelutoiminnassa. Ukrainan sotaankin on pyydetty lahjoituksina siiviilidroneja tiedonhankintaa varten.

Dronet seuraavat ääniä ja ihmismääriä

EU-rahoitteinen SURE-hanke (Smart Urban Security and Event Resilience) sujuvoittaa sekä Tampereen asukkaiden että vierailijoiden arkea ja tekee kaupungin tapahtumista entistä turvallisempia älykkäiden ratkaisujen avulla. TAMK kehittää hankkeessa dronejen käyttöä osana turvallisuuden tilannekuvajärjestelmää.

– Dronejen kameroilla ja kiinteillä mikrofoneilla seurataan ihmisten liikkeitä tapahtuma-alueella. Jos alueelta kuuluu esimerkiksi ampumisen tai räjähdyksen ääniä, antureiden avulla tarkan paikan määrittäminen onnistuu. Tai jos ihmiset menevät jonnekin luvattomasti, droneen integroitu järjestelmä havaitsee sen ja välittää tilannetiedon viranomaisille. Valvontajärjestelmää on tarkoitus käyttää tulevan kesän tapahtumissa, yliopettaja ja TAMKin droneasiantuntija Antti Perttula kertoo.

Kesällä aiotaan kokeilla käytännössä myös IBA-alustaa (Insta Blue Aware).

– Laitamme dronen lentämään tiettyä reittiä edestakaisin. Drone ottaa kuvaa, ja tekoäly vertaa tilanteita. Tällöin nähdään, onko esimerkiksi väkimäärä alueella kasvanut tai onko auto ilmestynyt paikalle. Kuvan tieto etenee IBA-alustalle viranomaisten nähtäville, Perttula kuvailee.

Hiukkasmittauksista tavaroiden kuljetukseen

Dronejen kehitystyötä tehdään ahkerasti niin hankkeissa kuin opinnäytetöissä. Tampereen ammattikorkeakoulu oli mukana savukaasuja koskevassa mittauksessa, joka tehtiin metsän kulotuksen yhteydessä Haapajärvellä.

– Kiinnitimme droneen pienhiukkasmittarin mittaamaan kulotuksessa syntyvien kaasujen leviämistä. Erityisasetusten ansiosta drone ei häirinnyt mittausta, vaan saimme todella tarkkoja tuloksia.

Droneihin liittyviä opinnäytetöitä tehdään runsaasti. Perttulan arvioin mukaan niitä on noin 30. Kehitystyö pitää sisällään muun muassa kameran kiinnitystä ja integrointia, kuorman tasapainottamista sekä mittausteknisiä asioita.

– Yksi tärkeä osa-alue on pystysuoraan nousevat ja laskeutuvat VTOL-dronet. Lentola Logistics -yritys kehittää TAMKin tiloissa tämän tyyppistä teknologiaa.

Perttulan mukaan droneilla on niin Suomessa kuin maailmalla jo useita käyttömahdollisuuksia. Yksi merkittävä käyttötapa on tavaroiden kuljettaminen, sillä ilmakuljetukset ovat ympäristöystävällisiä eivätkä häiriinny ruuhkista. Esimerkiksi Amazon-verkkokauppa toimittaa tuotteitaan droneilla.

Drone toimii hyvin myös sammutusveden tarpeen arvioinnissa sekä itse sammutustyössä jopa sisätiloissa. Droneja hyödynnetään maalaamisessa, metsän istuttamisessa, radiomastojen ja siltojen kuntotarkastuksissa, laivojen päästöjen seurannassa sekä kasvinsuojeluaineiden levittämisessä pelloille. Se voi kerätä tietoa metsäalueen kuolleista puista tai toimittaa sydäniskurin syrjäseudun asukkaalle kohtauksen sattuessa.

Dronet voivat kohota aina avaruuden porteille asti.

– Maapallon ympärillä lentävien satelliittien keräämä ilmainen tieto ei aina ole kovin korkealaatuista. Dronet voisivat parantaa saatavan tiedon tarkkuutta.

Dronejen nopealla kehityksellä on Perttulan mielestä kaksi puolta.

– Lennättäminen on entistä helpompaa ja laitteista tulee edullisempia. Toisaalta lainsäädäntö tiukentuu ja ennen käyttöä on suoritettava koe, minkä takia käyttäjien määrä ei välttämättä tule kasvamaan kovin paljon.

Harrastajat löytävät tietoa dronejen turvallisesta käytöstä Traficomin ja Droneinfon verkkosivuilta.

Lisätietoa

Antti Perttula, yliopettaja, Systems Engineering, Teollisuusteknologia, Tampereen ammattikorkeakoulu, p. 050 464 4550,  antti.perttula@tuni.fi

SURE toteutetaan osana EU:n UIA-ohjelmaa yhtenä sen kolmesta kaupunkien turvallisuuteen keskittyvistä hankkeesta. Hanke käynnistyi syksyllä 2019 ja sen kesto on kolme vuotta (vuoteen 2022 asti).