ELY-keskukset

Tarjolla tietoa vesikasvien ja rantojen hoidosta sekä vinkkejä niittoihin (Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)

Jaa
Vesikasvit ja rantojen hoito Järvi-Suomessa -webinaarin tallenteet ovat nyt tarjolla. Vesikasvit ovat merkittävä osa järviluontoa, joten ennen mökkirannan niittoa tulee poiston tarpeellisuus punnita. Vesistöstä poistetun kasvimassan hyötykäyttö on kasvussa, ja kasvimassa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanparannusaineena peltoviljelyssä.
Vesikasvit ovat merkittävä osa järviluontoa. Kaislikot tarjoavat suojaa mm. vesilinnuille. Kuva: Ilkka Elo / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Vesikasvit ovat merkittävä osa järviluontoa. Kaislikot tarjoavat suojaa mm. vesilinnuille. Kuva: Ilkka Elo / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Valmistautuminen kuluvan kesän niittokauteen pyöräytettiin käyntiin Vesikasvit ja rantojen hoito Järvi-Suomessa -tilaisuudessa, joka järjestettiin etäyhteyksin 15.6.2021. Tilaisuudessa oli parhaimmillaan lähes 150 osallistujaa, ja yleisökysymyksiä saatiin Iistä Hämeeseen saakka. Tilaisuuden esitysten tallenteet ovat nyt katsottavissa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen YouTube-kanavalla.

Vesikasvien poistot ja niitot ovat tavanomaisia toimenpiteitä sekä mökkirannoilla että osana laajempia vesistöjen kunnostushankkeita. Vesikasvit ovat merkittävä osa järviluontoa ja ennen niiden poistoon ryhtymistä tulee kartoittaa niitoille asetettavat tavoitteet sekä punnita niittojen tarpeellisuus ja vaikuttavuus. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa niittohankkeen suunnitteluun ja toteutukseen sekä tarvittaviin ilmoituksiin, lupiin ja rahoitukseen. Vesistöstä poistetun kasvimassan hyötykäyttö tulee laajenemaan osana biotaloutta, ja kasvimassa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanparannusaineena peltoviljelyssä.

Koneellisesta vesikasvien niitosta tai poistosta tulee aina tehdä 30 vuorokautta ennen toimenpiteiden aloittamista niittoilmoitus paikalliseen ELY-keskukseen sekä ilmoitus vesialueen omistajalle, joka on luultavimmin alueen osakaskunta. Laajaan vesikasvien niittoon saatetaan tarvita aluehallintoviraston lupa.

Tilaisuudessa kuullut puheenvuorot

  1. Tilaisuuden avaus, Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava vesienhoidon asiantuntija Veli-Matti Vallinkoski
  2. Vesikasvit osana järviluontoa, Pohjois-Savon ELY-keskuksen hydrobiologi Antti Kanninen
  3. Niittojen tavoitteet, tarpeellisuus ja vaikuttavuus, Keski-Suomen vesienhoidon asiantuntija Jouni Kivinen
  4. Niiton suunnittelu ja toteutus, Vanajavesikeskuksen hankekoordinaattori Eeva Einola
  5. Ilmoitukset ja luvat, Etelä-Savon vesistöasiantuntija Elina Häikiö
  6. Järviruoko järvestä peltoon, Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgria Itä-Suomen maisema- ja ympäristöasiantuntija Päivi Jokinen
  7. Hankkeiden rahoitus, Kainuun ELY-keskuksen vesistöasiantuntija Kimmo Virtanen

Tilaisuuden esitysten tallenteet ovat katsottavissa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen YouTube-kanavalla. Tilaisuuden tallenteita voi hakea YouTubesta tunnisteella #vesikasviwebinaari.

Vesikasvit ja rantojen hoito Järvi-Suomessa -tilaisuus oli osa Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan liittyvää vesistökunnostusten ja vesienhoidon verkostoitumisen kokonaisuutta. Se järjestettiin etäyhteyksin Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten sekä Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkostojen vahvistamishanke KAIPO:n yhteistyönä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgria Itä-Suomen ympäristöasiantuntija Tuuli Mäkinen.

Katsoaksesi videon lähteestä youtu.be, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Vesikasvit ja rantojen hoito Järvi-SuomessaSiirry videokanavalle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Vesistöasiantuntija Tiina Käki, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 196, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Suunnittelija Rosanna Sjövik, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
puh. 0295 026 027, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Vesikasvit ovat merkittävä osa järviluontoa. Kaislikot tarjoavat suojaa mm. vesilinnuille. Kuva: Ilkka Elo / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Vesikasvit ovat merkittävä osa järviluontoa. Kaislikot tarjoavat suojaa mm. vesilinnuille. Kuva: Ilkka Elo / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen muutos- ja parannushanke käynnistyy Ruokolahdessa ja Lappeenrannassa22.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus teettää maanteillä 14866 (Kutveleentie) ja 14826 (Utrasaarentie) sijaitsevien Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen lauttarantojen muutos- ja parannustöitä. Rakennustöitä tehdään Lamposaaren lauttapaikalla touko-elokuun välisenä aikana ja Kyläniemen lauttapaikalla heinä-joulukuun välisenä aikana. Hankkeessa peruskorjataan Lamposaaren lauttarantojen rakenteet. Kyläniemen lauttapaikalle rakennetaan uusi varalauttapaikka, uusitaan nykyiset huonokuntoiset lauttarannat ja toteutetaan lossiväylän parannus- ja kunnossapitoruoppaus sekä parannetaan lauttapaikkojen liikenneturvallisuutta. Rakennustöillä ei ole vaikutusta Kyläniemen ja Lamposaaren lossien aikataulun mukaiseen liikennöintiin. Töiden aikana Fintraffic Oy:n tieliikennekeskus tiedottaa mahdollisista liikenteen häiriöistä 24 h/vrk.

Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye