Tärkeintä on yhteinen aika: Vanhemmat mukana lapsen ruutuajassa ja leikissä
Jyväskylän yliopiston tutkimus koski lasten viettämää aikaa varhaiskasvatuksen ulkopuolella, jolloin vanhempien vaikutus lastensa ajankäyttöön on suurimmillaan. Lapset viettivät digimedian parissa keskimäärin puolitoista tuntia arkisin ja kaksi tuntia viikonloppuisin. Liikunnallisen ulkoleikin parissa lapset viettivät päiväkotiajan ulkopuolella lähes yhtä paljon.
- Korkea osallistuminen molempiin lapsen aktiviteetteihin voi kuvastaa johdonmukaista vanhemmuuskäytäntöä, joka tukee lapsen hyvinvointia ja tervettä kehitystä. Omalla ajankäytöllään vanhemmat välittävät terveellisiä tottumuksia lapsilleen. Aktiviteetista riippumatta lapselle on tärkeää, että hän saa viettää aikaa vanhemman kanssa, tutkijatohtori Elina Hasanen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kommentoi.
Alle 30-vuotiaat vanhemmat aktiivisempia
Tutkimuksen mukaan vanhemmat osallistuivat sekä digimedian että liikunnallisen leikin parissa vietettyyn aikaan todennäköisemmin niissä perheissä, joissa oli vain yksi lapsi, joissa vanhempi oli alle 30-vuotias, ja joissa lapsi oli poika.
- Alle 30-vuotiaat vanhemmat ovat sukupolvea, joka on itsekin kasvanut digitaalisen median maailmaan, mikä voi lisätä kiinnostusta digimedian käyttöön sekä tietämystä sen mahdollisista hyödyistä ja haitoista. Poikalasten digimedian käytön on aiemmin raportoitu aiheuttavan enemmän huolta vanhemmissa verrattuna tyttöihin, mikä voi osittain selittää suurempaa osallistumista poikien digiaikaan, Hasanen kommentoi.
Tietoisuus lasten digimedian käyttösuosituksista ei yksin riitä
Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka tietoisia vanhemmat ovat pienten lasten digimedian käyttösuosituksesta. Suosituksessa ehdotetaan katsomaan tai pelaamaan sekä keskustelemaan yhdessä lapsen kanssa katsotusta ohjelmasta. Naiset olivat miehiä tietoisempia suosituksesta. Parempi tietoisuus suosituksista ei kuitenkaan näkynyt suurempana lapsen digimedian käyttöön osallistumisena.
- Tämä voi johtua lukuisista eri tekijöistä, jotka saattavat estää vanhempia toimimasta arjessa tietämyksensä mukaisesti. Esimerkiksi naisilla voi usein olla paljon organisointivastuuta perheen arjesta, ja monilapsisissa perheissä ei ole aina mahdollista keskittyä yhden lapsen kanssa digimedian käyttöön, Hasanen pohtii.
Tutkimus tehtiin vuonna 2019 varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhemmilta kerätyllä kyselyllä. Tutkimus on osa kolmevuotista kansainvälistä International iPreschooler Surveillance Study Among Asians and otheRs (IISSAAR) -hanketta, joka toteutetaan Suomessa Syntyjäänkö diginatiivi? -hankkeena. Kyselyyn vastasi 2512 vanhempaa.
Alkuperäisartikkeli:
Hasanen E., Koivukoski H., Kortelainen L., Vehmas H. & Sääkslahti A. 2021. Sociodemographic Correlates of Parental Co-participation in Digital Media Use and Physical Play of Preschool-age Children. International Journal of Environmental Research and Public Health 18(11), 5903. https://doi.org/10.3390/ijerph18115903
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Hasanen, LitT, tutkijatohtori, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, +358406262184, elina.hasanen@jyu.fi
Henriikka Koivukoski, TtM, projektitutkija, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, +358504684210, henriikka.m.koivukoski@jyu.fi
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme