Tärkeintä on yhteinen aika: Vanhemmat mukana lapsen ruutuajassa ja leikissä
Jyväskylän yliopiston tutkimus koski lasten viettämää aikaa varhaiskasvatuksen ulkopuolella, jolloin vanhempien vaikutus lastensa ajankäyttöön on suurimmillaan. Lapset viettivät digimedian parissa keskimäärin puolitoista tuntia arkisin ja kaksi tuntia viikonloppuisin. Liikunnallisen ulkoleikin parissa lapset viettivät päiväkotiajan ulkopuolella lähes yhtä paljon.
- Korkea osallistuminen molempiin lapsen aktiviteetteihin voi kuvastaa johdonmukaista vanhemmuuskäytäntöä, joka tukee lapsen hyvinvointia ja tervettä kehitystä. Omalla ajankäytöllään vanhemmat välittävät terveellisiä tottumuksia lapsilleen. Aktiviteetista riippumatta lapselle on tärkeää, että hän saa viettää aikaa vanhemman kanssa, tutkijatohtori Elina Hasanen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kommentoi.
Alle 30-vuotiaat vanhemmat aktiivisempia
Tutkimuksen mukaan vanhemmat osallistuivat sekä digimedian että liikunnallisen leikin parissa vietettyyn aikaan todennäköisemmin niissä perheissä, joissa oli vain yksi lapsi, joissa vanhempi oli alle 30-vuotias, ja joissa lapsi oli poika.
- Alle 30-vuotiaat vanhemmat ovat sukupolvea, joka on itsekin kasvanut digitaalisen median maailmaan, mikä voi lisätä kiinnostusta digimedian käyttöön sekä tietämystä sen mahdollisista hyödyistä ja haitoista. Poikalasten digimedian käytön on aiemmin raportoitu aiheuttavan enemmän huolta vanhemmissa verrattuna tyttöihin, mikä voi osittain selittää suurempaa osallistumista poikien digiaikaan, Hasanen kommentoi.
Tietoisuus lasten digimedian käyttösuosituksista ei yksin riitä
Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka tietoisia vanhemmat ovat pienten lasten digimedian käyttösuosituksesta. Suosituksessa ehdotetaan katsomaan tai pelaamaan sekä keskustelemaan yhdessä lapsen kanssa katsotusta ohjelmasta. Naiset olivat miehiä tietoisempia suosituksesta. Parempi tietoisuus suosituksista ei kuitenkaan näkynyt suurempana lapsen digimedian käyttöön osallistumisena.
- Tämä voi johtua lukuisista eri tekijöistä, jotka saattavat estää vanhempia toimimasta arjessa tietämyksensä mukaisesti. Esimerkiksi naisilla voi usein olla paljon organisointivastuuta perheen arjesta, ja monilapsisissa perheissä ei ole aina mahdollista keskittyä yhden lapsen kanssa digimedian käyttöön, Hasanen pohtii.
Tutkimus tehtiin vuonna 2019 varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhemmilta kerätyllä kyselyllä. Tutkimus on osa kolmevuotista kansainvälistä International iPreschooler Surveillance Study Among Asians and otheRs (IISSAAR) -hanketta, joka toteutetaan Suomessa Syntyjäänkö diginatiivi? -hankkeena. Kyselyyn vastasi 2512 vanhempaa.
Alkuperäisartikkeli:
Hasanen E., Koivukoski H., Kortelainen L., Vehmas H. & Sääkslahti A. 2021. Sociodemographic Correlates of Parental Co-participation in Digital Media Use and Physical Play of Preschool-age Children. International Journal of Environmental Research and Public Health 18(11), 5903. https://doi.org/10.3390/ijerph18115903
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Hasanen, LitT, tutkijatohtori, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, +358406262184, elina.hasanen@jyu.fi
Henriikka Koivukoski, TtM, projektitutkija, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, +358504684210, henriikka.m.koivukoski@jyu.fi
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai 500 000 euroa teollisuuden energiajärjestelmien kustannustehokkuuden ja päästöjen optimoinnin tutkimukseen12.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia myönsi informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettisen monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 500 000 euron rahoituksen Teollisuuden energiajärjestelmät osana kestävää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa -hankkeeseen. Hanke tutkii prosessiteollisuuden energiajärjestelmiä. Tarkoituksena on järjestelmien energia- ja kustannustehokkuuden sekä päästöjen optimointi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.
Väitös: Piipinnan päälle valmistetut DNA-origami hilat avaavat mahdollisuuksia ison mittakaavan nanovalmistukselle (Parikka)12.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin DNA-origameista kaksiulotteisia verkkomaisia rakenteita piipinnoille ja selvitettiin, miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden muodostumiseen. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia DNA-avusteisen litografian käytössä ja sitä kautta uudenlaisten materiaalien valmistuksessa, esimerkiksi optiikan sovelluksiin.
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme