Tärkeintä on yhteinen aika: Vanhemmat mukana lapsen ruutuajassa ja leikissä
Jyväskylän yliopiston tutkimus koski lasten viettämää aikaa varhaiskasvatuksen ulkopuolella, jolloin vanhempien vaikutus lastensa ajankäyttöön on suurimmillaan. Lapset viettivät digimedian parissa keskimäärin puolitoista tuntia arkisin ja kaksi tuntia viikonloppuisin. Liikunnallisen ulkoleikin parissa lapset viettivät päiväkotiajan ulkopuolella lähes yhtä paljon.
- Korkea osallistuminen molempiin lapsen aktiviteetteihin voi kuvastaa johdonmukaista vanhemmuuskäytäntöä, joka tukee lapsen hyvinvointia ja tervettä kehitystä. Omalla ajankäytöllään vanhemmat välittävät terveellisiä tottumuksia lapsilleen. Aktiviteetista riippumatta lapselle on tärkeää, että hän saa viettää aikaa vanhemman kanssa, tutkijatohtori Elina Hasanen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kommentoi.
Alle 30-vuotiaat vanhemmat aktiivisempia
Tutkimuksen mukaan vanhemmat osallistuivat sekä digimedian että liikunnallisen leikin parissa vietettyyn aikaan todennäköisemmin niissä perheissä, joissa oli vain yksi lapsi, joissa vanhempi oli alle 30-vuotias, ja joissa lapsi oli poika.
- Alle 30-vuotiaat vanhemmat ovat sukupolvea, joka on itsekin kasvanut digitaalisen median maailmaan, mikä voi lisätä kiinnostusta digimedian käyttöön sekä tietämystä sen mahdollisista hyödyistä ja haitoista. Poikalasten digimedian käytön on aiemmin raportoitu aiheuttavan enemmän huolta vanhemmissa verrattuna tyttöihin, mikä voi osittain selittää suurempaa osallistumista poikien digiaikaan, Hasanen kommentoi.
Tietoisuus lasten digimedian käyttösuosituksista ei yksin riitä
Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka tietoisia vanhemmat ovat pienten lasten digimedian käyttösuosituksesta. Suosituksessa ehdotetaan katsomaan tai pelaamaan sekä keskustelemaan yhdessä lapsen kanssa katsotusta ohjelmasta. Naiset olivat miehiä tietoisempia suosituksesta. Parempi tietoisuus suosituksista ei kuitenkaan näkynyt suurempana lapsen digimedian käyttöön osallistumisena.
- Tämä voi johtua lukuisista eri tekijöistä, jotka saattavat estää vanhempia toimimasta arjessa tietämyksensä mukaisesti. Esimerkiksi naisilla voi usein olla paljon organisointivastuuta perheen arjesta, ja monilapsisissa perheissä ei ole aina mahdollista keskittyä yhden lapsen kanssa digimedian käyttöön, Hasanen pohtii.
Tutkimus tehtiin vuonna 2019 varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhemmilta kerätyllä kyselyllä. Tutkimus on osa kolmevuotista kansainvälistä International iPreschooler Surveillance Study Among Asians and otheRs (IISSAAR) -hanketta, joka toteutetaan Suomessa Syntyjäänkö diginatiivi? -hankkeena. Kyselyyn vastasi 2512 vanhempaa.
Alkuperäisartikkeli:
Hasanen E., Koivukoski H., Kortelainen L., Vehmas H. & Sääkslahti A. 2021. Sociodemographic Correlates of Parental Co-participation in Digital Media Use and Physical Play of Preschool-age Children. International Journal of Environmental Research and Public Health 18(11), 5903. https://doi.org/10.3390/ijerph18115903
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Hasanen, LitT, tutkijatohtori, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, +358406262184, elina.hasanen@jyu.fi
Henriikka Koivukoski, TtM, projektitutkija, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, +358504684210, henriikka.m.koivukoski@jyu.fi
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Ranskalaisfilosofi Rancièren ajattelu haastaa suomalaisen demokratiakasvatuksen: tavoitteena tasa-arvo ja osallisuus (Hietamäki)21.11.2025 13:00:26 EET | Tiedote
YTM Sari Hietamäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren ajattelun merkitystä demokratiakasvatukselle. Tutkimukseen kuului filosofian lisäksi etnografista tutkimusta opettajankoulutuksessa ja lukiossa. Tutkimus osoittaa, että demokratiakasvatus hyötyy erilaisista ajattelutavoista myös käytännön opetustyössä ja sen tutkimisessa.
Väitös: Tietotekniikan opetuksen tueksi kehitetty menetelmä auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa21.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
FM Denis Zhidkikh kehitti väitötutkimuksessaan menetelmän, joka yhdistää toisiinsa digitaalisten oppimisympäristöjen keräämän datan ja opiskelijoiden omat kokemukset oppimisestaan. Menetelmä auttaa opetushenkilökuntaa muodostamaan tarkemman kuvan opiskelijan henkilökohtaisista oppimiseen liittyvistä haasteista ja tunnistamaan tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.
Syksyn hakujen 2025 tulokset valmistuivat: Onnittelut kaikille valituille!20.11.2025 12:36:04 EET | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin opiskelupaikkoihin pyrki 679 hakijaa. Hakijamäärä nousi vuoden takaisesta 16 prosenttia.
Professori Tuuli Lähdesmäen tutkimuksessa taidehistoria kohtaa sosiologian20.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Taidehistorian professori Tuuli Lähdesmäki tutkii millainen rooli taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön tutkimuksella on kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Hänen työnsä yhdistää taidehistoriaa ja sosiologian näkökulmia.
Perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan ennustaa parempaa toimintakykyä ja suojaa sairauksilta ikääntyessä20.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lihasvoima on keskeinen osa ihmisen fyysistä toimintakykyä ja terveyttä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin uuden genomityökalun avulla, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa parempaa toimintakykyä, pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin sekä pidempää elinikää. Lisäksi havaittiin, että vapaa-ajan liikunnan merkitys lihasvoiman ylläpitämisessä on erityisen tärkeää heille, joilla on perinnöllinen alttius heikkoon lihasvoimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme