Tärkeintä on yhteinen aika: Vanhemmat mukana lapsen ruutuajassa ja leikissä

Jyväskylän yliopiston tutkimus koski lasten viettämää aikaa varhaiskasvatuksen ulkopuolella, jolloin vanhempien vaikutus lastensa ajankäyttöön on suurimmillaan. Lapset viettivät digimedian parissa keskimäärin puolitoista tuntia arkisin ja kaksi tuntia viikonloppuisin. Liikunnallisen ulkoleikin parissa lapset viettivät päiväkotiajan ulkopuolella lähes yhtä paljon.

- Korkea osallistuminen molempiin lapsen aktiviteetteihin voi kuvastaa johdonmukaista vanhemmuuskäytäntöä, joka tukee lapsen hyvinvointia ja tervettä kehitystä. Omalla ajankäytöllään vanhemmat välittävät terveellisiä tottumuksia lapsilleen. Aktiviteetista riippumatta lapselle on tärkeää, että hän saa viettää aikaa vanhemman kanssa, tutkijatohtori Elina Hasanen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kommentoi.

Alle 30-vuotiaat vanhemmat aktiivisempia

Tutkimuksen mukaan vanhemmat osallistuivat sekä digimedian että liikunnallisen leikin parissa vietettyyn aikaan todennäköisemmin niissä perheissä, joissa oli vain yksi lapsi, joissa vanhempi oli alle 30-vuotias, ja joissa lapsi oli poika.

- Alle 30-vuotiaat vanhemmat ovat sukupolvea, joka on itsekin kasvanut digitaalisen median maailmaan, mikä voi lisätä kiinnostusta digimedian käyttöön sekä tietämystä sen mahdollisista hyödyistä ja haitoista. Poikalasten digimedian käytön on aiemmin raportoitu aiheuttavan enemmän huolta vanhemmissa verrattuna tyttöihin, mikä voi osittain selittää suurempaa osallistumista poikien digiaikaan, Hasanen kommentoi.

Tietoisuus lasten digimedian käyttösuosituksista ei yksin riitä

Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka tietoisia vanhemmat ovat pienten lasten digimedian käyttösuosituksesta. Suosituksessa ehdotetaan katsomaan tai pelaamaan sekä keskustelemaan yhdessä lapsen kanssa katsotusta ohjelmasta. Naiset olivat miehiä tietoisempia suosituksesta. Parempi tietoisuus suosituksista ei kuitenkaan näkynyt suurempana lapsen digimedian käyttöön osallistumisena.

- Tämä voi johtua lukuisista eri tekijöistä, jotka saattavat estää vanhempia toimimasta arjessa tietämyksensä mukaisesti. Esimerkiksi naisilla voi usein olla paljon organisointivastuuta perheen arjesta, ja monilapsisissa perheissä ei ole aina mahdollista keskittyä yhden lapsen kanssa digimedian käyttöön, Hasanen pohtii.

Tutkimus tehtiin vuonna 2019 varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhemmilta kerätyllä kyselyllä. Tutkimus on osa kolmevuotista kansainvälistä International iPreschooler Surveillance Study Among Asians and otheRs (IISSAAR) -hanketta, joka toteutetaan Suomessa Syntyjäänkö diginatiivi? -hankkeena. Kyselyyn vastasi 2512 vanhempaa.

Alkuperäisartikkeli:

Hasanen E., Koivukoski H., Kortelainen L., Vehmas H. & Sääkslahti A. 2021. Sociodemographic Correlates of Parental Co-participation in Digital Media Use and Physical Play of Preschool-age Children. International Journal of Environmental Research and Public Health 18(11), 5903. https://doi.org/10.3390/ijerph18115903