Tarkka pienmolekyyli helpotti reuman oireita hiirillä – atomitason lääkekehityksessä paljon mahdollisuuksia
Helsingin yliopiston tutkijat yhdessä yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa ovat löytäneet uuden pienmolekyylin, joka estää tulehdusta edistävien sytokiiniproteiinien muodostumista soluissa. Mekanismi perustuu siihen, että pienmolekyyli ehkäisee sytokiinien erittymisen kokonaan. Sec61-nimistä kohdeproteiinia estämällä tutkijat onnistuivat hiirikokeissa lievittämään reuman oireita tehokkaasti. Löydöllä saattaa olla merkitystä myös joidenkin syöpien hoidolle.
– Onnistuimme ensimmäistä kertaa kuvaamaan atomien tasolla, miten sairauden kehittymisen kannalta merkittävien proteiinien, kuten sytokiinien, solueritystä ehkäisevä pienmolekyyli sitoutuu kohdeproteiiniinsa. Näin pystyimme luomaan mallin sille, miten eri erittyvien kohdeproteiinien tuotantoa voidaan estää pienmolekyylien avulla, kertoo tutkimusjohtaja Ville Paavilainen Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista.
Paavilaisen mukaan löydös tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa tällaisia lääkkeenkaltaisia pienmolekyylejä voidaan kehittää entistä tarkemmin, niin että ne estäisivät vain tiettyjen, eri sairauksiin liittyvien proteiinien muodostumista.
– Tuottamamme uusi atomitason tieto kohdeproteiinista ja siihen sitoutuneesta pienmolekyylistä mahdollistaa uusien lääkekehitysmolekyylien rationaalisen suunnittelun, Paavilainen sanoo.
Tutkijat käyttivät kemiallisen biologian keinoja selvittääkseen, miten Sec61-proteiinin toimintaa ehkäisevä pienmolekyyli toimii ihmissoluissa ja vaikuttaa Sec61-proteiinikanavan toimintaan. Reuman eläinmallia käyttämällä tutkijat pystyivät osoittamaan, että pienmolekyyli lievensi reuman oireita.
Tutkijat käyttivät myös Nobel-palkittua kryoelektronimikroskopiaa tutkiakseen sitä, miten tämä pienmolekyyli sitoutuu suureen kohdeproteiiniinsa. Tämän kokonaisuuden dynamiikkaa ja vuorovaikutuksia puolestaan tarkasteltiin atomitason tietokonesimulaatioilla, jotka toteutettiin CSC:n Kajaanissa sijaitsevilla supertietokoneilla.
Pienmolekyylit nousevat lääkekehityksessä
Monet soluissa muodostuvat proteiinit liittyvät sairauksien syntyyn. Esimerkiksi reuman taustalta tunnetaan välittäjäaineina toimivia proteiineja, sytokiineja. Paavilaisen ryhmä tutkii, millaisilla mekanismeilla erilaisia sairauksiin vaikuttavia proteiineja soluissa erittyy.
Erilaiset pienmolekyylit ovat olleet lääkekehityksen kohteena jo pitkään. Pääosa käytössä olevista lääkkeistä pyrkii vaikuttamaan jo tuotettujen proteiinien, kuten sytokiinien toimintaan. Paavilaisen ryhmän tutkimuksessa tauteja estävien proteiinien muodostuminen estetään kokonaan.
– Kun tutkimuksissa kertyy lisää tietoa siitä, mitkä proteiinit liittyvät eri tauteihin, tulee mahdolliseksi kehittää kokonaan uudenlaisia lääkkeitä. Lisää tutkimusta toki tarvitaan. Ryhmämme jatkaa työtä kohdennettujen pienmolekyylien parissa, Paavilainen kertoo.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä yhdysvaltalaisen Kezar Life Sciences -lääkeyrityksen kanssa. Yritys selvittää parhaillaan proteiininmuodostumisen estämisen toimivuutta tiettyjen kiinteiden ja herkästi leviävien syöpäkasvainten hoidossa.
Tutkimus julkaistiin Nature Chemical Biology -tiedelehdessä toukokuussa.
Julkaisu:
Rehan, S., Tranter, D., Sharp, P.P. et al. Signal peptide mimicry primes Sec61 for client-selective inhibition. Nat Chem Biol (2023). https://doi.org/10.1038/s41589-023-01326-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville Paavilainen
Tutkimusjohtaja, Biotekniikan Instituutti, Helsinki Institute of Life Science HiLIFE
Helsingin yliopisto
Puh. 0504484600
ville.paavilainen@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä kasvitaudeille2.5.2024 09:33:27 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Arabica-kahvilajin koko perimän. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä vakavalle kahvipensaita tuhoavalle kasvitaudille kahviruosteelle.
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme