Nuoret arvottavat lukion todennäköisemmäksi vaihtoehdoksi toisen asteen opinnoille kuin ammatillisen oppilaitoksen. Tulokset selviävät tuoreesta TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimuksesta. Ammatillisen oppilaitoksen mielikuva on monella yläkouluikäisellä stereotyyppinen ja vain kolmannes vastaajista aikoi hakea ensisijaisesti ammatilliseksi opiskelijaksi.

”Nuori valitsee todennäköisesti lukion, jos hänellä ei ole vielä käsitystä työelämän mahdollisuuksista ja kuva tulevaisuudesta on sen vuoksi epäselvä. Lukio antaa lisää miettimisaikaa omille valinnoille. Ammatillinen koulutuspolku on taas selkeämpi hahmottaa, jos tietää jo tarkemmin, mikä ala kiinnostaa”, Talous ja nuoret TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen toteaa.

Vanhemmat ovat nuoren tärkeimpiä tietolähteitä, kun he miettivät tulevaisuuden valintojaan. Perheen sosioekonominen tausta korreloi jatko-opintosuunnitelmien kanssa: työssäkäyvien ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapset hakeutuvat helpommin lukioon, kun taas matalammin koulutettujen ja työttömien lapset hakeutuvat useammin ammatilliseen oppilaitokseen.

Työelämä kiinnostaa, alavalinnat yhä sukupuolittuneita

Nuoret ovat työelämästä kiinnostuneita ja kaipaavat lisää työelämäsisältöjä kouluun. Selkeä enemmistö yläkoululaisista haluaisi, että koulussa kerrottaisiin enemmän työelämästä. Yläkoululaisista kaksi kolmesta haluaa tehdä merkityksellisiä asioita työelämässä ja lähes 80 prosenttia pitää menestymistä työelämässä tärkeänä.

Kiinnostavat työtehtävät ja hyvä palkkaus koetaan tärkeimmiksi kriteereiksi tulevan alan valinnassa, mutta sukupuolten väliset painotukset eroavat suuresti. Miehistä lähes 70 prosenttia pitää hyvää palkkausta tärkeänä, kun naisista vastaava luku on vain hieman yli puolet. Naiset taas arvottavat mahdollisuutta tehdä tärkeäksi koettuja asioita merkittävästi tärkeämmäksi kuin miehet.

Erot näkyvät myös mieluisimmissa alavalinnoissa. Naiset kokevat terveydenhuollon, matkailu- ja ravintola-alan sekä sosiaalipalvelut kiinnostavimpina, kun taas miehet ilmoittivat mieluisimmiksi aloikseen teknologiateollisuuden, maanpuolustuksen ja tietoliikenne- ja telekommunikaatioyritykset.

”Tuloksista herää sellainen kysymys, että tietävätkö nuoret, miten merkityksellisiä ja kiinnostavia työtehtäviä eri aloilla on tarjolla? TET-jakson ohjaukseen pitäisi laittaa lisää paukkuja, sillä TET-jakso toimii monelle nuorelle kannusteena lähteä tietylle opintopolulle. Mitä monipuolisemmin erilaisia työtehtäviä pääsee kokeilemaan ja näkemään, sitä varmemmin nuori löytää niistä myös itseä kiinnostavia ja voi saada kimmokkeen alavalinnasta”, Tenhunen-Ruotsalainen kertoo.

Koronaviruksen vuoksi peruuntuneet TET-jaksot ja kesätyöt ohentavat nuorten työkokemusta huomattavasti.

”Olen huolissani niistä tuhansista nuorista, joiden työelämäkosketukset jäävät varsin puutteellisiksi. Toivottavasti kouluilla on mahdollisuuksia panostaa ohjaukseen ja keinoja luoda uudenlaisia työelämäyhteyksiä”, Tenhunen-Ruotsalainen sanoo.

TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin helmi-maaliskuussa 2020 suomalaisissa yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tiedonkeruun viimeinen viikko (vko 12) ajoittui koronaviruksen aiheuttamaan etäopiskeluaikaan. Tutkimukseen vastasi yhteensä 8 978 nuorta, joista 5 905 oli yläkoululaisia. Tutkimuksen toteutti Talous ja nuoret TATin toimeksiannosta T-Media Oy.

Tutkimuksen julkaisun yhteydessä TAT julkistaa myös Mitä seuraavaksi? -julkaisun, jossa esitellään tutkimuksen tuloksia ja jossa on sosiaalipsykologi Antti Seitamaan kirjoittama artikkeli Lukioväylää vai ammatillista kiihdytyskaistaa kohti omaa elämää?