Tekoäly voi löytää kohonneen dementiariskin jo viikossa – nopea diagnoosi mullistaisi sairauden ennaltaehkäisyn

Maailmassa on yli 50 miljoonaa dementiaa sairastavaa ihmistä, ja vuoteen 2030 mennessä määrän ennustetaan kasvavan 82 miljoonaan.
Aalto-yliopisto ja HUS ovat mukana maaliskuussa 2021 käynnistyvässä EU-hankkeessa, jonka päämäärä on löytää uusien menetelmien avulla ajoissa ne potilaat, joiden dementian puhkeamista voidaan viivyttää tai jopa ehkäistä.
”Olen toiminut useita vuosia neurologina ja havainnut muistisairauksien kasvavan hoitotaakan sekä yksilö- että yhteiskunnan tasolla”, sanoo Aalto-yliopiston ja HUSin yhteisprofessori Hanna Renvall.
”Tässä hankkeessa kehitämme nykyisen kliinisen potilasdiagnostiikan tueksi menetelmää, jolla voimme yksinkertaisia aivosähkökäyrämittauksia ja tekoälymenetelmiä yhdistämällä löytää nopeammin ja helpommin ne potilaat, jotka vaativat tehostettua seurantaa ja tukea taudin etenemiseen vaikuttavien riskitekijöiden hallitsemiseksi.”
AI-Mind on viisivuotinen Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettu tutkimus- ja innovointihanke, jonka budjetti on 14 miljoonaa euroa. Hankkeen tavoitteena on muuttaa kliinisiä käytäntöjä niin, että lievästä kognitiivisesta heikentymisestä kärsivien joukosta löydettäisiin jo varhaisessa vaiheessa ne, joilla on merkittävästi kohonnut riski edetä merkittävään muistisairauteen seuraavien vuosien aikana.
Lievästä kognitiivisesta heikentymisestä kärsivien henkilöiden kohdalla dementiariski on lähes 30 prosenttia suurempi kuin normaalin kognitiivisen toimintatason henkilöillä.
Nykyiset potilastutkimukset ovat kuitenkin tehottomia dementiariskin arvioimisessa, ja diagnoosin saaminen voi kestää jopa useita vuosia. Monet potilaat saavatkin diagnoosinsa vasta, kun muistisairaus on jo edennyt, ja siksi nykyiset hoitovaihtoehdot keskittyvät myöhäisen vaiheen oireiden hallintaan ennaltaehkäisevien toimenpiteiden sijasta. Muistisairauden etenemistä voidaan kuitenkin merkittävästi hidastaa muun muassa ruokavaliolla, liikunnalla, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tehokkaalla hoidolla ja kognitiivisella kuntoutuksella – jos se havaitaan riittävän ajoissa.
AI-Mind-hankkeessa on mukana yhteensä 15 hankekumppania kahdeksasta Euroopan maasta.
AI-Mind-hankkeen tavoitteena on kehittää kaksi uutta tekoälyyn perustuvaa digitaalista työkalua. AI-Mind Connector -työkalulla tunnistetaan aivojen hermoverkkojen toimintahäiriöt, ja AI-Mind Predictor-työkalulla puolestaan arvioidaan dementiariskiä yhdistämällä Connector-työkalulla saatua tietoa muuhun potilastietoon kuten kognitiivisiin testeihin ja geneettisiin biomarkkereihin. Näin potilaan riskiarvio voitaisiin saada jopa vain viikossa, mikä antaisi lääkäreille ja potilaille mahdollisuuden ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja kuntoutukseen jo sairauden varhaisessa vaiheessa.
Hanna Renvallin lisäksi hankkeessa ovat Suomesta mukana Aalto-yliopiston professorit Samuel Kaski ja Riitta Salmelin. Kolmikko on jo ryhmineen luonut helppokäyttöisen työkalun, joka tekoälyä hyödyntäen pystyy tunnistamaan yksilön vain joitakin sekunteja kestävistä aivomagneettikäyristä (magnetoenkefalografia, MEG). Aivojen sormenjäljeksi nimettyä työkalua on tarkoitus käyttää sekä käynnistyvässä hankkeessa että muissa tutkimuksissa.
”Yhteistyömme neurotieteessä sekä tekoäly- ja potilastutkimuksessa toimii jo erinomaisesti. Aivojen sormenjälkeä voi mahdollisesti hyödyntää aivojen hermoverkkoyhteyksien tutkimiseen myös muissa neurologisissa sairauksissa. Tutkimmekin parhaillaan sen käytettävyyttä myös lievän aivovamman saaneiden potilaiden diagnostiikassa”, sanoo Salmelin.
AI-MInd-hankkeessa on mukana yliopistoja, lääketieteellisiä tutkimuskeskuksia, PK-yrityksiä ja potilasjärjestöjä. Hankekumppanit ovat Tallinn University Virosta, Aalto-yliopisto ja HUS Suomesta, Oslo University Hospital, BrainSymph AS, DNV-GL ja Oslo Metropolitan University Norjasta, Scientific Institute for Research, Hospitalization and Healthcare, San Raffaele Pisana, Neuroconnect Srl, Università Cattolica del Sacro Cuore Italiasta, Radboud University Medical Center Alankomaista, Alzheimer Europe Luxemburgista, Complutense University of Madrid and Lurtis Rules Espanjasta sekä accelopment Schweiz AG Sveitsistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Renvall
Professori
Aalto-yliopisto ja HUS
hanna.renvall@aalto.fi
puh. 050 501 0326
Riitta Salmelin
Professori
Aalto-yliopisto
riitta.salmelin@aalto.fi
puh. 050 344 2745
Samuel Kaski
Professori
Aalto-yliopisto
samuel.kaski@aalto.fi
puh. 050 305 8694
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Alusta-paviljongin luoneet arkkitehdit palkittiin kansainvälisellä kestävän muotoilun Seoul Design Award -palkinnolla3.11.2025 11:20:43 EET | Tiedote
Suomi/Koivisto arkkitehtien, Elina Koiviston ja Maiju Suomen, suunnittelema Alusta-paviljonki monilajisille kohtaamisille palkittiin kestävään muotoiluun keskittyvällä Seoul Design Award Best of the Best -palkinnolla perjantaina 24. lokakuuta Soulissa, Etelä-Koreassa. Palkinnon sai kaikkiaan yhdeksän projektia 941 ehdotuksen joukosta.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä30.10.2025 07:54:41 EET | Tiedote
Uutta menetelmää testataan pian potilailla. Se voi tutkijoiden mukaan olla yleisessä käytössä nopeimmillaan noin kolmen vuoden kuluttua.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman29.10.2025 12:02:20 EET | Tiedote
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa23.10.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa. Pulma on kiehtonut mieliä jo vuosisatoja, ja viimeisimmätkin parannukset sivuamislukujen alarajoille alle 16-ulotteisissa avaruuksissa ovat yli 20 vuoden takaa.
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa16.10.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
