Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia

Tekoäly voi tehostaa suuradiologien työtä lähitulevaisuudessa

Jaa

Tekoäly pystyy tunnistamaan kuvista normaalia anatomiaa ja löytää erilaisia poikkeavuuksia hampaiden, leukojen ja kasvojen alueella. Tekoälysovellukset ovat nopeita ja luotettavia rajatuissa tehtävissä, mutta menetelmien laajaan kliiniseen käyttöön on vielä matkaa. Tekoälystä on kuitenkin tulossa uusi työkalu hammaslääkäreille.

Radiologiassa keinotekoiset hermoverkot opetetaan tunnistamaan ja luokittelemaan kuvista tiettyjä piirteitä, kuten esimerkiksi anatomiaa ja poikkeavia löydöksiä. Nopea ja luotettava tiedonkäsittely ja muodontunnistus voi tehostaa hammaslääkärin toimintaa, vähentää inhimillisiä virheitä ja pienentää kustannuksia.

Tekoälyalgoritmit ovat osoittautuneet tehokkaiksi kapea-alaisissa tehtävissä. Hammasradiologiassa Suomessa on tehty merkittävää tekoälytutkimusta mm. pään ja leukojen alueen anatomian tunnistamisessa ja kallon mittasuhteista kertovien pisteiden paikannuksessa. Tekoälyä on esimerkiksi opetettu tunnistamaan alaleuan hermokanavan tarkka sijainti, mikä auttaa implanttien asentamisessa. Kallon mittasuhteiden tunnistus auttaa puolestaan oikomishoidossa.Lääketieteessä tekoälysovelluksia on testattu esimerkiksi rintasyöpäseulonnassa, kalloleikekuvien analysoinnissa, keuhkokuumeen tunnistamisessa ja myös COVID-19-keuhkokuumeen erottamisessa muista löydöksistä.

Rajatuissa tehtävissä tekoälyalgoritmit saavuttavat ihmisen tasoisen suorituskyvyn. Algoritmit eivät kuitenkaan pysty ihmisen kaltaiseen toiminnanohjaukseen ja päättelyyn, jossa asetetaan tavoitteita sekä suunnitellaan ja korjataan suunnitelmia.

– Tekoälyalgoritmit tulevat nopeuttamaan ja tehostamaan radiologin toimintaa, mutta eivät kokonaan korvaa radiologin asiantuntijatyötä, muistuttaa dosentti, radiologian erikoislääkäri Jussi Hirvonen.

Tutkimukset antavat kuitenkin jo nyt viitteitä siitä, että tekoäly voi nähdä asioita, joita ihmissilmä ei pysty tunnistamaan. Tämä voi auttaa lääkäreitä ja hammaslääkäreitä diagnostiikassa ja potilaan hoidossa tulevaisuudessa.

Radiologian alalla tekoälymenetelmien tutkimus on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi, ja tutkimusnäyttöä sovelluksista kertyy jatkuvasti. Sovellusten validointi kliiniseen käyttöön edellyttää menetelmien vakautta, tarkkuutta, toistettavuutta ja yleistettävyyttä. Muutamia lääketieteen tekoälysovelluksia on jo saatu kliiniseen käyttöön Suomessakin, ja tutkittavana on useita.

– Tällä hetkellä ongelmana on, että tekoälysovellukset on tehty yleensä rajatuille kuvatyypeille, jolloin niitä ei välttämättä voida soveltaa yleisesti eri laitteilla otettuihin kuviin. Sovellukset ovat usein tarkkoja, mutta virheherkkyyttä ja yleistettävyyttä pitää tutkia laajoilla materiaaleilla, tarkentaa radiologian erikoishammaslääkäri Jorma Järnstedt.

– Suomessa on tärkeää panostaa tekoälykoulutukseen ja -tutkimukseen siten, että pysymme kehityksen aallonharjalla, sanoo Hirvonen.

Lisätietoja:

Dos., osastonylilääkäri Jussi Hirvonen, Tyks Radiologia, jussi.hirvonen@tyks.fi, 02 313 7908

EHL, apulaisylihammaslääkäri Jorma Järnstedt, Tays, jorma.jarnstedt@pshp.fi, 03 3116 4848

Aihe on esillä Apollonia Symposiumissa 19.–20.3.2021 (webinaari). Tutustu tapahtuman ohjelmaan.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Bulevardi 30 B 5
00120 HELSINKI

p. 09 6803 120, toimisto@apollonia.fihttps://www.apollonia.fi

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia on 1892 perustettu tieteellinen yhdistys. Apollonia järjestää riippumattomaan tietoon perustuvaa täydennyskoulutusta, tukee hammaslääketieteellistä tutkimusta ja välittää tutkimustietoa suunterveydestä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia

Lääkärijärjestöt: Ilmastokriisi on terveyskriisi, joka koskee myös suomalaisia7.1.2021 09:57:26 EET | Tiedote

Suomalaiset lääkärijärjestöt vetoavat päättäjiin ilmasto- ja kestävyystoimien vauhdittamiseksi. Ilmastonmuutos on 2000-luvun vakavin uhka ihmisten terveydelle, ja ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset näkyvät jo Suomessakin. Vektorivälitteiset taudit, helleaaltojen terveyshaitat ja liukastumiset ovat lisääntyneet. Luonnon ja ihmisen välisen suhteen vaurioitumisen uskotaan lisäävän myös pandemioiden riskiä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme