Jyväskylän yliopisto

Tekoälyllä ja sensoriteknologialla asumisen laatu paremmaksi ja kustannukset alemmaksi

Jaa

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan pilottihankkeessa tutkittiin, kuinka tekoälypohjaisilla ennustemenetelmillä voidaan saada lisätietoa rakennusten ennakoivasta käyttäytymisestä. Tuloksena oli, että tekoälyllä ja sensoriteknologialla on mahdollista parantaa asumisen laatua ja laskea rakennusten käyttökustannuksia.

Kuvassa Jyväskylän yliopiston professori Pekka Neittaanmäki (vas.), Lehto Asuntojen hankintapäällikkö Seija Jokela, projektitutkija Petri Vähäkainu ja tutkimusavustaja Antti Kariluoto. Kuvaaja: Petteri Kivimäki.
Kuvassa Jyväskylän yliopiston professori Pekka Neittaanmäki (vas.), Lehto Asuntojen hankintapäällikkö Seija Jokela, projektitutkija Petri Vähäkainu ja tutkimusavustaja Antti Kariluoto. Kuvaaja: Petteri Kivimäki.

Suomessa rakennetaan vuosittain n. 20 miljardilla eurolla ja korjausrakentamiseen käytetään yli kuusi miljardia euroa. Tulevaisuudessa Suomella on edessään jopa kymmenen miljardin euron julkisten tilojen jälleenrakennus- ja korjausurakka. Rakennusala on tähän mennessä hyödyntänyt sensoriteknologiaa sekä digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia erittäin vähän.

– Jos rakennusala panostaisi 1 % rakennusten koko elinkaaren ajan sensoriteknologian ja tekoälyn hyödyntämiseen, asumisen laatu kasvaisi ja rakennusten käyttökustannukset laskisivat, kertoo professori Pekka Neittaanmäki.

Kiinteistöala ei ole hyödyntänyt tähän mennessä uusinta tekniikkaa

Digitalisaatio- ja sensoriteknologiat yhdistettynä tekoälytuettuihin datan ja signaalinkäsittelyn menetelmiin tuottavat tuloksia myös kiinteistöalalla. Tavoitteena on huoneistojen ja kiinteistöjen reaaliaikainen kunnonvalvonta ja tilojen automaattinen säätäminen käyttäjän ja kustannusten kannalta optimaalisiksi.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkijat analysoivat Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK) ja Lehto Asunnot Oy:n toimittamaa anturi- ja automaatiodataa sekä toteuttivat tekoäly- ja teknologiakartoituksen Lehto Asunnot Oy:lle. Yhteistyötä tehtiin tekoälyn hyödyntämisen kartoittamiseksi kiinteistöistä kerättävän sensoridatan analysoinnissa ja ennustemallien kehittämisessä.

– SYK:n liiketunnistusdataa hyödyntäen pystyimme simuloimaan hiilidioksidin kertymää erikokoisissa huoneissa. Tämän perusteella ideoimme neljä tekoälyratkaisua ja testasimme lupaavinta vaihtoehtoa, tutkija Petri Vähäkainu kertoo.

– Lehto Asunnot Oy:n sisäilman mittaustulosten, hyödynnettävyyden ja tekoälypohjaisten kokeilujen tuloksena havaitsimme, että Lehto Asunnot Oy:n asunnot ovat hyvälaatuisia, listaa tutkija Antti Kariluoto.

Kerätyn tiedon pohjalta voidaan toteuttaa älykkäitä palveluita, jotka eivät ole aiemmin olleet mahdollisia. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi tekoälyavusteiset älykkäät lumiauraus- ja lumenpudotuspalvelut, asunnon sisäilmaa tarkkailevat tekoälyavusteiset palvelut, älykäs jätehuolto ja asuntokohtainen assistentti. Älykäs järjestelmä olisi mahdollista asettaa esimerkiksi lämpötilaa seuraamalla ja muutoksia havaitsemalla säätämään asunnon lämpötila normaaliksi jo ennen kuin asukas on sen itse havainnut.

Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -hanke, KIRA-digi, toteutti julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. Vuoden 2018 loppuun kestäneessä KIRA-digi -hankkeessa oli yli 130 kokeilu- ja pilottihanketta, jotka vauhdittivat kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pekka Neittaanmäki
Professori
Jyväskylän yliopisto
Informaatioteknologian tiedekunta
pekka.neittaanmaki@jyu.fi
puh. 040 550 7005

Petri Vähäkainu
Projektitutkija
Jyväskylän yliopisto
Informaatioteknologian tiedekunta
petri.vahakainu@jyu.fi

Kuvat

Kuvassa Jyväskylän yliopiston professori Pekka Neittaanmäki (vas.), Lehto Asuntojen hankintapäällikkö Seija Jokela, projektitutkija Petri Vähäkainu ja tutkimusavustaja Antti Kariluoto. Kuvaaja: Petteri Kivimäki.
Kuvassa Jyväskylän yliopiston professori Pekka Neittaanmäki (vas.), Lehto Asuntojen hankintapäällikkö Seija Jokela, projektitutkija Petri Vähäkainu ja tutkimusavustaja Antti Kariluoto. Kuvaaja: Petteri Kivimäki.
Lataa
KIRA-digi vauhdittaa kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota. Hallituksen kärkihankkeessa ovat mukana ministeriöt, kunnat ja KIRA-foorumi.
KIRA-digi vauhdittaa kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota. Hallituksen kärkihankkeessa ovat mukana ministeriöt, kunnat ja KIRA-foorumi.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Opettajat ovat edelleen tyytyväisiä työhönsä, vaikka oppituntien työrauhassa olisi toivomisen varaa19.6.2019 12:09:58 EESTTiedote

TALIS 2018 – suuri opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus. Suomen kouluissa kuluu oppitunneilla aikaa järjestyksen ylläpitoon, ja meillä esiintyy oppilaiden kesken uhkailua, solvaamista ja henkistä kiusaamista kansainvälisesti katsottuna hyvin runsaasti. Suomessa opettajat ovat kuitenkin tyytyväisempiä ammattiinsa kuin kollegansa muissa maissa.

Hiilidioksidia vapautuu järvistä yhä enemmän ilmastonmuutoksen edetessä17.6.2019 09:57:14 EESTTutkimus

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvillä on merkittävä rooli hiilen kiertokulussa maapallolla. Pohjoisilla alueilla on paljon pieniä ja matalia järviä, joiden biologinen toiminta on vilkasta niihin valuma-alueilta tulevan orgaanisen aineen kuormituksen takia. Kun mikrobit hajottavat järvien veteen ja pohjasedimenttiin kertyvää orgaanista ainetta, monissa järvissä syntyy enemmän hiilidioksidia kuin veteen voi liueta, ja osa hiilidioksidista vapautuu ilmakehään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme