Tekoälyllä ja sensoriteknologialla asumisen laatu paremmaksi ja kustannukset alemmaksi

Suomessa rakennetaan vuosittain n. 20 miljardilla eurolla ja korjausrakentamiseen käytetään yli kuusi miljardia euroa. Tulevaisuudessa Suomella on edessään jopa kymmenen miljardin euron julkisten tilojen jälleenrakennus- ja korjausurakka. Rakennusala on tähän mennessä hyödyntänyt sensoriteknologiaa sekä digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia erittäin vähän.
– Jos rakennusala panostaisi 1 % rakennusten koko elinkaaren ajan sensoriteknologian ja tekoälyn hyödyntämiseen, asumisen laatu kasvaisi ja rakennusten käyttökustannukset laskisivat, kertoo professori Pekka Neittaanmäki.
Kiinteistöala ei ole hyödyntänyt tähän mennessä uusinta tekniikkaa
Digitalisaatio- ja sensoriteknologiat yhdistettynä tekoälytuettuihin datan ja signaalinkäsittelyn menetelmiin tuottavat tuloksia myös kiinteistöalalla. Tavoitteena on huoneistojen ja kiinteistöjen reaaliaikainen kunnonvalvonta ja tilojen automaattinen säätäminen käyttäjän ja kustannusten kannalta optimaalisiksi.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkijat analysoivat Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK) ja Lehto Asunnot Oy:n toimittamaa anturi- ja automaatiodataa sekä toteuttivat tekoäly- ja teknologiakartoituksen Lehto Asunnot Oy:lle. Yhteistyötä tehtiin tekoälyn hyödyntämisen kartoittamiseksi kiinteistöistä kerättävän sensoridatan analysoinnissa ja ennustemallien kehittämisessä.
– SYK:n liiketunnistusdataa hyödyntäen pystyimme simuloimaan hiilidioksidin kertymää erikokoisissa huoneissa. Tämän perusteella ideoimme neljä tekoälyratkaisua ja testasimme lupaavinta vaihtoehtoa, tutkija Petri Vähäkainu kertoo.
– Lehto Asunnot Oy:n sisäilman mittaustulosten, hyödynnettävyyden ja tekoälypohjaisten kokeilujen tuloksena havaitsimme, että Lehto Asunnot Oy:n asunnot ovat hyvälaatuisia, listaa tutkija Antti Kariluoto.
Kerätyn tiedon pohjalta voidaan toteuttaa älykkäitä palveluita, jotka eivät ole aiemmin olleet mahdollisia. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi tekoälyavusteiset älykkäät lumiauraus- ja lumenpudotuspalvelut, asunnon sisäilmaa tarkkailevat tekoälyavusteiset palvelut, älykäs jätehuolto ja asuntokohtainen assistentti. Älykäs järjestelmä olisi mahdollista asettaa esimerkiksi lämpötilaa seuraamalla ja muutoksia havaitsemalla säätämään asunnon lämpötila normaaliksi jo ennen kuin asukas on sen itse havainnut.
Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -hanke, KIRA-digi, toteutti julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. Vuoden 2018 loppuun kestäneessä KIRA-digi -hankkeessa oli yli 130 kokeilu- ja pilottihanketta, jotka vauhdittivat kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Neittaanmäki
Professori
Jyväskylän yliopisto
Informaatioteknologian tiedekunta
pekka.neittaanmaki@jyu.fi
puh. 040 550 7005
Petri Vähäkainu
Projektitutkija
Jyväskylän yliopisto
Informaatioteknologian tiedekunta
petri.vahakainu@jyu.fi
Kati ValpeTiedottaja
Puh:0400 247 458viestinta@jyu.fiKuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme