Tekonivelleikkauksen hoitoketjussa tunnistettiin poikkeamille altistavia uusia riskitekijöitä

Pitkälle edenneen polven ja lonkan nivelrikon ensisijainen hoitomuoto on tekonivelleikkaus. Viimeisten vuosikymmenten aikana polven ja lonkan tekonivelleikkausten hoitoajat ovat lyhentyneet, ja leikkaushoidon tulokset ovat parantuneet. Silti osalle potilaista tulee yksi tai useampi poikkeama hoitoketjussa.

Lääketieteen kandidaatti Sami Saku tutki väitöskirjassaan hoitoketjun poikkeamia ja niiden syitä. Väitöstutkimuksessa selvitettiin syyt ja riskitekijät myöhästyneelle kotiutumiselle ja osastolle uudelleen joutumiselle. Tämän lisäksi tutkimuksessa arvioitiin hätätapauksia hoitavan MET-ryhmän toimintaa tekonivelosastolla. Tutkimuksessa myös arvioitiin tekonivelpotilaiden leikkauksen jälkeistä puhelinneuvontapalvelua ja selvitettiin, mitkä ovat potilaiden yleisimmät huolenaiheet kotiutumisen jälkeen.

Tutkimuksessa tunnistettiin useita uusia riskitekijöitä, jotka altistavat poikkeamille tekonivelleikkauksen hoitoketjussa.

– Tutkimuksen tärkeimmät uudet löydökset olivat, että ennen leikkausta todettu huono kävelykyky vaikutti kotiutumisen viivästymiseen. Lisäksi polven aiempi virheasento ja liikerajoitus ennustivat osastolle uudelleen joutumista, Saku kertoo.

Tulehdus ja kipu veivät takaisin osastolle

Tutkimuksen mukaan yleisimmät syyt kotiutumisen viivästymiseen olivat kipu ja hidas mobilisaatio, jolloin potilaalla on ongelmia liikkeelle lähdössä ja liikkumisessa.

Kotiutumisen viivästymisen riskitekijöitä olivat korkea ikä, muut sairaudet, huono kävelykyky ennen leikkausta kävelymatkalla mitattuna, nukutus leikkauksessa, tavallista pidempi leikkaus tai tavallista pidempi aika heräämössä sekä leikkauksen ajankohta: jos leikkaus sattui viikon loppupuolelle, kotiutuminen viivästyi mediaanipituudesta, joka on kolme päivää leikkauksesta.

Uudelleen osastolle 90 päivän sisällä leikkauksesta joutui yhteensä kahdeksan prosenttia potilaista.

– Yleisimmät syyt olivat leikkausalueen infektio ja polvikipu. Riskitekijöitä olivat psyykkinen sairaus, polven aiempi virheasento sekä koukistusvajaus, Saku sanoo.

Hän kertoo, että sekä hoitojakson pituus että osastolle uudelleen joutumisen riski olivat kansainvälisiin tuloksiin verrattuna samankaltaisia, vaikka terveydenhuoltojärjestelmien välillä on suuria eroja.

Tekonivelosaston hätäryhmä ja puhelinpalvelu ovat tärkeä osa hoitoketjua

Tutkimuksessa selvisi uutta tietoa myös tekonivelosaston hätäryhmän MET-hälytyksistä. Tutkimuksen aikana hälytyksiä oli noin seitsemän yhteensä 1 000:tta potilasta kohden. Yleisimmät hälytyksen laukaisevat syyt olivat tajunnantason lasku, matala verenpaine ja hengitysvaikeudet.

– Puolet potilaista pystyttiin hoitamaan osastolla ryhmän intervention jälkeen, ja puolet potilaista jouduttiin siirtämään tehovalvontaosastolle. Yleisimmät syyt potilaan tilan äkilliselle romahtamiselle olivat lääkkeen sivuvaikutus, keuhkokuume ja keuhkoveritulppa, Saku sanoo.

Kun potilaat olivat kotiutuneet, he hyödynsivät heille tarkoitettua puhelinpalvelua. Yleisimmät syyt ottaa yhteyttä tekonivelpuhelinpalveluun olivat epäselvyydet reseptilääkkeiden käytöstä, haavaongelmat ja liikkumiseen liittyvät ongelmat. Suurimmassa osassa puheluita huolenaihe ratkesi hoitajan antamien ohjeiden avulla.

LK Sami Saku väittelee 25.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Deviations in Fast Track Total Joint Arthroplasty" (Poikkeamat (polven ja lonkan) tekonivelkirurgian hoitoprosessissa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum, LS 2. Vastaväittäjänä on professori Soren Overgaard, University of Southern Denmark/Odense University Hospital, ja kustoksena on professori Teppo Järvinen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Sami Saku
Puh. 044 311 4104
sami.saku@helsinki.fi

***************************************

Ystävällisin terveisin

Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469