Helsingin yliopisto

Tekonivelleikkauksen hoitoketjussa tunnistettiin poikkeamille altistavia uusia riskitekijöitä

Jaa

Heikentynyt kävelykyky ennen leikkausta ennusti väitöstutkimuksessa kotiutumisen viivästymistä. Polven virheasento ja liikerajoitus taas altistivat sille, että potilas joutui herkemmin uudelleen osastolle. Kahdeksan prosenttia tutkimuksen potilaista oli leikkauksen jälkeen uudelleen hoidettavana osastolla.

Pitkälle edenneen polven ja lonkan nivelrikon ensisijainen hoitomuoto on tekonivelleikkaus. Viimeisten vuosikymmenten aikana polven ja lonkan tekonivelleikkausten hoitoajat ovat lyhentyneet, ja leikkaushoidon tulokset ovat parantuneet. Silti osalle potilaista tulee yksi tai useampi poikkeama hoitoketjussa.

Lääketieteen kandidaatti Sami Saku tutki väitöskirjassaan hoitoketjun poikkeamia ja niiden syitä. Väitöstutkimuksessa selvitettiin syyt ja riskitekijät myöhästyneelle kotiutumiselle ja osastolle uudelleen joutumiselle. Tämän lisäksi tutkimuksessa arvioitiin hätätapauksia hoitavan MET-ryhmän toimintaa tekonivelosastolla. Tutkimuksessa myös arvioitiin tekonivelpotilaiden leikkauksen jälkeistä puhelinneuvontapalvelua ja selvitettiin, mitkä ovat potilaiden yleisimmät huolenaiheet kotiutumisen jälkeen.

Tutkimuksessa tunnistettiin useita uusia riskitekijöitä, jotka altistavat poikkeamille tekonivelleikkauksen hoitoketjussa.

– Tutkimuksen tärkeimmät uudet löydökset olivat, että ennen leikkausta todettu huono kävelykyky vaikutti kotiutumisen viivästymiseen. Lisäksi polven aiempi virheasento ja liikerajoitus ennustivat osastolle uudelleen joutumista, Saku kertoo.

Tulehdus ja kipu veivät takaisin osastolle

Tutkimuksen mukaan yleisimmät syyt kotiutumisen viivästymiseen olivat kipu ja hidas mobilisaatio, jolloin potilaalla on ongelmia liikkeelle lähdössä ja liikkumisessa.

Kotiutumisen viivästymisen riskitekijöitä olivat korkea ikä, muut sairaudet, huono kävelykyky ennen leikkausta kävelymatkalla mitattuna, nukutus leikkauksessa, tavallista pidempi leikkaus tai tavallista pidempi aika heräämössä sekä leikkauksen ajankohta: jos leikkaus sattui viikon loppupuolelle, kotiutuminen viivästyi mediaanipituudesta, joka on kolme päivää leikkauksesta.

Uudelleen osastolle 90 päivän sisällä leikkauksesta joutui yhteensä kahdeksan prosenttia potilaista.

– Yleisimmät syyt olivat leikkausalueen infektio ja polvikipu. Riskitekijöitä olivat psyykkinen sairaus, polven aiempi virheasento sekä koukistusvajaus, Saku sanoo.

Hän kertoo, että sekä hoitojakson pituus että osastolle uudelleen joutumisen riski olivat kansainvälisiin tuloksiin verrattuna samankaltaisia, vaikka terveydenhuoltojärjestelmien välillä on suuria eroja.

Tekonivelosaston hätäryhmä ja puhelinpalvelu ovat tärkeä osa hoitoketjua

Tutkimuksessa selvisi uutta tietoa myös tekonivelosaston hätäryhmän MET-hälytyksistä. Tutkimuksen aikana hälytyksiä oli noin seitsemän yhteensä 1 000:tta potilasta kohden. Yleisimmät hälytyksen laukaisevat syyt olivat tajunnantason lasku, matala verenpaine ja hengitysvaikeudet.

– Puolet potilaista pystyttiin hoitamaan osastolla ryhmän intervention jälkeen, ja puolet potilaista jouduttiin siirtämään tehovalvontaosastolle. Yleisimmät syyt potilaan tilan äkilliselle romahtamiselle olivat lääkkeen sivuvaikutus, keuhkokuume ja keuhkoveritulppa, Saku sanoo.

Kun potilaat olivat kotiutuneet, he hyödynsivät heille tarkoitettua puhelinpalvelua. Yleisimmät syyt ottaa yhteyttä tekonivelpuhelinpalveluun olivat epäselvyydet reseptilääkkeiden käytöstä, haavaongelmat ja liikkumiseen liittyvät ongelmat. Suurimmassa osassa puheluita huolenaihe ratkesi hoitajan antamien ohjeiden avulla.

LK Sami Saku väittelee 25.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Deviations in Fast Track Total Joint Arthroplasty" (Poikkeamat (polven ja lonkan) tekonivelkirurgian hoitoprosessissa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum, LS 2. Vastaväittäjänä on professori Soren Overgaard, University of Southern Denmark/Odense University Hospital, ja kustoksena on professori Teppo Järvinen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Sami Saku
Puh. 044 311 4104
sami.saku@helsinki.fi

***************************************

Ystävällisin terveisin

Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469

 

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Maailmankuulu koulutusilmiö Elements of AI saa jatko-osan: Helsingin yliopisto ja Reaktor kannustavat ratkomaan tekoälyn avulla tosielämän ongelmia21.10.2020 08:00:00 EESTTiedote

Helsingin yliopisto ja teknologiayhtiö Reaktor julkaisevat tänään keskiviikkona jatko-osan Elements of AI -tekoälykurssille, jolla on jo yli puoli miljoonaa osallistujaa ympäri maailman. Kaikille avoin ja ilmainen kurssi tarjoaa opiskelijoilleen väylän tekoäly-yhteisöön ja auttaa ratkomaan arjen, työelämän ja yhteiskunnan haasteita tekoälyn avulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme