Tela: Koronaviruspandemia laski työeläkevaroja 22 miljardia – lopulliset vaikutukset nähdään vasta myöhemmin
22.5.2020 09:47:36 EEST | Työeläkevakuuttajat Tela | Tiedote

Alkaneen sijoitusvuoden positiivinen tunnelma synkkeni nopeasti. Koronavirusepidemia levisi maailmanlaajuiseksi juuri ensimmäisellä neljänneksellä. Työeläkevarojen määrää laski osakesijoitusten poikkeuksellisen heikko kehitys. Samaan aikaan myös korkosijoitusten tuotto oli negatiivinen. Sijoitusvarojen reaalinen kokonaistuotto (eli tuotto, josta on vähennetty inflaation vaikutus) oli alkuvuoden aikana -9,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.
– Työeläkevakuuttajien sijoitusvarallisuudesta hävisi alkuvuoden aikana 22 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2019 hyvät tuotot (21,6 miljardia) pyyhkiytyivät lähes kokonaan pois, toteaa Koivurinne.
Edellisen kerran yhtä rajua pudotusta työeläkevaroissa nähtiin vuoden 2008 finanssikriisin aikana. Vuoden 2008 reaalituotto oli -19 prosenttia.
Huomio pitkän aikavälin kehitykseen
Koivurinne muistuttaa, että työeläkevarojen lasku ei tarkoita sitä, että eläkkeet olisivat uhattuina.
– Työeläkkeiden rahoitus ei ole akuutissa hädässä. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus oli vahvalla tasolla koronakriisin alkaessa. Vahvat puskurit ovat auttaneet iskujen vastaanottamisessa, Koivurinne kertoo.
Työeläkevarojen laskua analysoitaessa on muistettava, että viime kädessä merkitystä on pitkän aikavälin kehityksellä. Lisäksi varat ja niiden tuotot ovat vain osa työeläkkeiden rahoitusta. Merkittävämpi rahoituksen lähde ovat työeläkemaksut, joita työnantajat, työntekijät ja yrittäjät maksavat. Pitkällä aikajänteellä kolme neljäsosaa työeläkkeistä kustannetaan eläkemaksuilla ja neljännes varoista.
– Pitkittyessään koronakriisi merkitsee haastetta työeläkkeiden rahoitukselle. Matalat tuotot ja erityisesti lomautusten ja kasvavan työttömyyden aiheuttama maksutulon pieneneminen voivat aiheuttaa vaikeuksia eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksessa, Koivurinne toteaa.
Voimakkaita reaktioita
Koivurinteen mukaan tapahtumat rahoitusmarkkinoilla etenivät nopeasti helmikuun puolenvälin jälkeen.
– Osake- ja luottoriskin äkillinen uudelleen hinnoittelu yhdistettynä öljyn hinnan romahdukseen oli myrkyllinen kokonaisuus markkinoille. Vuosineljänneksen lopulla koronavirus iski reaalitalouteen, mikä lisää edelleen epävarmuutta myös rahoitusmarkkinoilla.
Vaikka alkuvuoden pudotus oli raju, osakemarkkinat ovat Koivurinteen mukaan osoittaneet huhti-toukokuussa jo toipumisen merkkejä.
– Tulevaisuus on kuitenkin vielä epävarma. Koronakriisin vaikutusten lopullista mittaluokkaa ja aikajännettä on mahdotonta vielä arvioida. Tämän vuoden vaikutus työeläkkeiden rahoitukseen riippuu siitä, miten sijoitustuotot kehittyvät loppuvuoden aikana, Koivurinne sanoo.
Sijoitusjakaumassa pientä muutosta
Työeläkesijoitusten omaisuuslajikohtainen jakautuminen muuttui alkuvuoden aikana vain vähän. Korkosijoitusten suhteellinen osuus (34 %) pysyi muuttumattomana. Pitkälti osakkeiden arvostustasojen laskun takia osake- ja osaketyyppisten sijoituksien osuus (47 %) laski noin kaksi prosenttiyksikköä. Kiinteistösijoituksien (10 %) ja vaihtoehtoisten sijoituksien eli pääasiassa hedgerahastojen (9 %) osuudet nousivat kumpikin noin prosenttiyksikön verran.
Kuuden suurimman toimijan osakesijoitusten tuotot olivat reaalisesti keskimäärin -15,5 prosenttia, korkosijoitusten tuotot -5,1 prosenttia, kiinteistösijoitusten 1,1 prosenttia ja vaihtoehtoisten sijoitusten -6,2 prosenttia.
Sijoitusten maantieteellinen jakautuminen muuttui hieman alkuvuoden aikana. Euroalueelle kohdistuneiden sijoitusten osuuden pysyessä samana euroalueen ulkopuolelle kohdistuneiden sijoitusten osuus laski kaksi prosenttiyksikköä ja kotimaan osuus vastaavasti nousi kaksi prosenttiyksikköä.
**
Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.
Analyysi sijoitusvarojen määristä ja kohdentumisesta löytyy kokonaisuudessaan Telan Sijoitusanalyysi-sivulta. Seuraavan sijoitusanalyysimme kesäkuun 2020 lopun tilanteesta julkaisemme elokuussa.
(*) Työeläkelaitosten osavuosiraporttien mukaiset sijoitusvarat olivat 31.3.2020 yhteensä noin 194,5 miljardia euroa. Tässä esitetty sijoitusvarojen määrä eroaa tilinpäätöstietojen luvusta reilun miljardin. Syynä ovat erot tilastointiprosessissa. Tarkennamme varojen määrää myöhemmin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo Koivurinneanalyytikko
Puh:044 364 2324kimmo.koivurinne@tela.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työeläkevakuuttajat TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela
FA:n Ahosniemi ja Telan Sirén eduskunnalle: Korjatkaa rahastojen verolakiesitys – muuten eläkeuudistuksen sijoitusuudistuksen hyödyt uhkaavat vesittyä13.11.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry ja Työeläkevakuuttajat Tela vaativat korjausta kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen verotusta uudistavaan lakiesitykseen. Esityksen nykyinen muoto vaikeuttaisi työeläkevakuuttajien sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja voisi siten heikentää työeläkevarojen sijoitustuottoja.
Eläkeiän nostamisen sijaan tulee kääntää katse työkykyyn – lakimuutoksia tarvitaan12.11.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Työurien pidentämiseksi on väläytetty vanhuuseläkeiän nostamista. Mutta mitä hyötyä korkeammasta eläkeiästä on, jos yhä useampi menettää työkykynsä jo ennen alinta vanhuuseläkeikää? Jokainen meistä voi sairastua niin, että työnteko vaikeutuu merkittävästi tai ei enää onnistu omassa työssä. Takaisin työelämään pääsemiseksi tarvitaan kuntoutusta, mutta sen saaminen voi pahimmillaan kestää vuosia. Tämä on traagista ihmisen itsensä kannalta ja hyvin kallista yhteiskunnalle. Työeläkevakuuttajat ja Tela ehdottavat keinoja tilanteen parantamiseksi.
Kutsu toimittajille: Eläkeikä ylös vai työkyky kuntoon? Telan webinaarissa 12.11. käännetään katse työkykyyn ja työurien pidentämiseen9.11.2026 14:06:29 EET | Kutsu
Työurien pidentämiseksi on väläytetty vanhuuseläkeiän nostamista. Mutta mitä hyötyä korkeammasta eläkeiästä on, jos yhä useampi menettää työkykynsä jo paljon aikaisemmin? Telan webinaarissa kysytään, miten työeläkekuntoutusta ja työkyvyn tukea pitäisi uudistaa, jotta yhä harvempi joutuisi työelämästä pysyvästi sivuun. Tervetuloa kuulemaan työeläkevakuuttajien ja palkansaajakeskusjärjestöjen näkemykset aiheeseen. Työstä sivuun vai takaisin mukaan? -webinaarissa torstaina 12.11.2026 klo 17.30–19.00 äänessä ovat SAK:n, Akavan, STTK:n, Ilmarisen ja Telan asiantuntijat.
Telan artikkeli: Eläkkeet eivät ole julkistalouden ongelmien syy – eivätkä oikotie valtiontalouden tasapainoon5.11.2026 07:38:50 EET | Artikkeli
Eläkekeskustelu käy kuumana. Työeläkejärjestelmästä etsitään vetoapua alijäämäiseen valtiontalouteen esimerkiksi indeksijäädytyksistä. Sanottakoon vielä kerran: työeläkejärjestelmä on kestävässä kunnossa eikä sopeutuksia tarvita työeläkkeiden turvaamiseksi.
Uusi Q&A-tietopaketti laittaa työeläkejärjestelmän sopeutuskeinot puntariin23.10.2026 13:24:32 EEST | Uutinen
Julkisuudessa on viime aikoina esitetty lukuisia keinoja, joilla työeläkejärjestelmästä toivotaan vetoapua valtiontalouden vahvistamiseksi. Keskustelua vauhdittavat entisestään valtiovarainministeriön ensi viikolla julkaistavat kartoitukset, jotka käsittelevät julkisen talouden sopeutusvaihtoehtoja. Telan uusi Q&A-tietopaketti kokoaa yhteen yleisimmät työeläkejärjestelmää koskevat ehdotukset ja arvioi niiden vaikutuksia valtiontalouteen ja työeläkkeiden kestävyyteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


