Tela: Työeläkevarat kasvoivat viime vuonna – koronasta markkinoille epävarmuutta tällä hetkellä

Jaa
Suomalaisten työeläkevarat nousivat 215* miljardiin euroon vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Sijoitusvuosi oli Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysin mukaan hyvä. Tällä hetkellä koronavirus ja siihen liittyvät varotoimet aiheuttavat vakavaa markkinaheiluntaa.

Vuosikymmen päättyi varojen kasvuun ja vahvoihin tuottoihin. Varat kasvoivat vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä noin kuudella miljardilla eurolla. Sijoitusvarojen koko vuoden reaalinen kokonaistuotto (eli tuotto, josta on vähennetty inflaation vaikutus) oli 11,5 prosenttia. Varoja kasvatti osakesijoitusten poikkeuksellisen suotuisa kehitys, ja samaan aikaan myös korkosijoitusten tuotto oli erinomainen. Tiedot käyvät ilmi Telan tilastoanalyysistä.

Vahva vakavaraisuus ja kasvu tarpeen

– Juuri nyt rahoitusmarkkinat reagoivat voimakkaasti koronavirukseen ja siihen liittyviin karanteeni- ja muihin varotoimiin. Epävarmuutta markkinoilla lisäävät pandemian vaikutukset talouden kehitykseen. Vaikutusten mittaluokkaa ja aikajännettä on kuitenkin vaikea arvioida tässä vaiheessa, kertoo Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.

– Vaikka työeläkesijoittajat seuraavatkin nyt koronavirusta, hyödykkeiden maailmanmarkkinahintojen kehitystä ja keskuspankkien reaktioita, pitää muistaa, että työeläkevarojen kasvua tai laskua analysoitaessa enemmän merkitystä on pitkän aikavälin kehityksellä, Koivurinne sanoo.

Eläkevastuut eli tulevaisuudessa maksettavat työeläkkeet ulottuvat vuosikymmenten päähän.

– Työeläkkeiden rahoitus ei riipu pelkästään sijoitustoiminnasta. Valtaosa rahoituksesta muodostuu vuosittain kerättävistä työeläkemaksuista. Pidemmällä tähtäimellä kokonaisuuteen vaikuttavat pääasiassa työllisyyden ja väestön kehitys.

Eläkevakuuttajien vakavaraisuus on viime vuoden hyvien sijoitustuottojen takia vahva.

– Pahan päivän varalle tarkoitettujen puskureiden ansiosta eläkevakuuttajat sietävät huonompiakin kausia rahoitusmarkkinoilla, Koivurinne kuvaa.

Eläkesijoitusten tuotot ovat pidemmällä aikavälillä vakaat. Koko tilastoidulla ajanjaksolla eli vuodesta 1997 keskimääräinen vuosituotto oli reaalisesti 4,3 prosenttia.

Finanssivalvonta seuraa rahoitusmarkkinoita ja arvioi koronaviruksen aiheuttaman markkinaheilunnan vaikutusta työeläkevakuuttajien vakavaraisuuksiin. Tarvittaessa Finanssivalvonta antaa ilmoituksen sosiaali- ja terveysministeriölle arvioida mahdollisia lainsäädäntö- tai muita toimia.

Sijoitusjakaumassa jonkin verran muutosta

Vuoden 2019 aikana sijoitusjakauman omaisuuslajien suhteelliset osuudet muuttuivat hieman. Alueellisissa sijoitusosuuksissa sen sijaan ei juurikaan ollut muutosta. Varoista oli vuoden lopussa sijoitettuna euroalueen ulkopuolelle 59 prosenttia, Suomeen 23 prosenttia ja muulle euroalueelle 18 prosenttia.

Korkosijoituksien osuus (34 %) supistui 4 prosenttiyksikköä. Osake- ja osaketyyppisten sijoituksien osuus (19 %) kohosi 5 prosenttiyksikköä. Kiinteistösijoituksien osuus (8 %) pysyi lähes muuttumattomana ja vaihtoehtoisten sijoituksien eli hedgerahastojen osuus (8 %) laski vajaan prosenttiyksikön.

Kuuden suurimman toimijan osakesijoitukset tuottivat reaalisesti keskimäärin 20,4 prosenttia, korkosijoitukset 4,5 prosenttia, kiinteistösijoitukset 6,6 prosenttia ja vaihtoehtoiset sijoitukset 2,6 prosenttia.

– Vuoden lopulla varsinkin Eurooppaa hiertänyt Brexit varmistui. Samoihin aikoihin Yhdysvallat ja Kiina pääsivät eräänlaiseen välirauhaan kauppasodassa, mikä viimeisteli jo siihenkin asti erinomaisen sijoitusvuoden, kertoo Koivurinne.

Strategiat muutoksessa

Viimeisen vuosikymmenen aikana sijoitussalkut ovat kehittyneet sijoitusympäristön muuttuessa ja erityisesti korkotason laskun myötä.

– Korkosijoituksia on korvattu paremmin tuottavilla osakkeilla, pääomasijoituksilla ja hedgerahastoilla. Työeläkevakuuttajat ovat vakavaraisuussäännösten puitteissa joutuneet hakemaan korvaavia sijoituskohteita. Tuottojen valossa tämä lähestymistapa näyttää toimineen hyvin, Koivurinne kuvaa.

*) Työeläkelaitosten tilinpäätöstietojen mukaiset sijoitusvarat olivat 31.12.2019 yhteensä noin 216 miljardia euroa. Tässä esitetty sijoitusvarojen määrä eroaa tilinpäätöstietojen luvusta vajaan miljardin. Syynä ovat erot tilastointiprosessissa. Tarkennamme varojen määrää kevään aikana.

***

Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Analyysi sijoitusvarojen määristä ja kohdentumisesta löytyy kokonaisuudessaan Telan Sijoitusanalyysi-sivulta.

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työeläkevakuuttajat Tela
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki

https://www.tela.fi/

Työeläkevakuuttajat TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela

Matkalla eläkeuudistukseen18.4.2024 07:08:00 EEST | Blogi

Pääministeri Petteri Orpon hallitus ei puuttunut kehysriihessä työeläkejärjestelmän rakenteisiin, kuten esimerkiksi jäädyttänyt työeläkeindeksiä tai nostanut eläkeikää. Tämä oli hyvä uutinen, sillä kauempana eläketurvan horisontissa siintää haasteita, joiden ratkaisut vaativat pitkäjänteistä kehittämistä. Mikäli järjestelmän rakenteisiin olisi puututtu kehysriihessä, se olisi voinut häiritä käynnissä olevia neuvotteluja seuraavasta eläkeuudistuksesta.

Indeksileikkausten vaikutukset ovat monimutkaisemmat kuin miltä ne näyttävät10.4.2024 15:54:59 EEST | Artikkeli

Hallituksen kehysriihen alla vahvasti esiin nousseet työeläkkeiden indeksileikkaukset voivat uhata työeläkejärjestelmän pitkäaikaista ja harkittua kehittämistä. Ne saattavat näyttää sukupolvinäkökulmasta oikeudenmukaisilta, mutta todellisuudessa ne kohtelisivat eri ikäluokkia hyvin sattumanvaraisesti. Pitkällä aikavälillä leikkausten eläkkeeseen tuoma lovi voi olla merkittävästi suurempi kuin ensinäkemältä voisi kuvitella.

Kehysriihen indeksileikkausten sietämätön keveys9.4.2024 14:38:58 EEST | Blogi

Kehysriihen ympärillä vellovassa eläkekeskustelussa menevät sekaisin lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin uudistaminen. Hallitus on antanut työmarkkinaosapuolille tehtävän neuvotella pitkäjänteisestä eläkeuudistuksesta, jota ei kannattaisi nyt häiritä. Indeksileikkauksia pidetään usein helppoina ja nopeina keinoina julkisen talouden tasapainottamiseen, vaikka tämä ei ole ongelmatonta. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymystä ei myöskään voi typistää pelkästään eläkkeiden indeksileikkauksiin.

Salaisuuksien jäljillä -sarja: Juho Saari ja eläkeuudistus – entä jos sukupolvi erottaa enemmän kuin yhdistää?20.3.2024 09:37:29 EET | Uutinen

Työeläkevakuuttajat Telan Salaisuuksien jäljillä -videosarjan uusi jakso pureutuu sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen, jonka nimissä on perusteltu tekeillä olevaa eläkeuudistusta. Mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan, kun sukupolvien sisällä erot ovat jopa merkittävämmät kuin niiden välillä? Eri sukupolvien yhteiskunnalle maksamien maksujen ja siitä saatujen kokonaishyötyjen vertailu ei ole yksinkertaista, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Telan Janne Pelkosen haastattelussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye