Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on koronapandemian aikana yllättäen vähentynyt hieman.

”Pandemian aikainen kehitys ja tulevaisuus askarruttavat asiantuntijoita. Miksi korona-aika ei olekaan näkynyt työkyvyttömyyseläkkeiden määrän nousuna?” kysyy Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen. Pelkonen haastattelee tuoreessa Eläke is out there -vlogissa työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugkia. Vlogi on katsottavissa Telan YouTube-kanavalla.

”Syitä ei tarkkaan vielä tiedetä, mutta taustalla on monia tekijöitä. Korona-aika on Suomessa johtanut työllisyysasteen nousuun ja suoranaiseen työvoimapulaan monella alalla, jolloin osatyökykyiselle työvoimalle on ollut enemmän kysyntää kuin ehkä aikaisemmin”, kertoo Schugk.

Schugk on tänä vuonna puheenjohtaja Telan työkykyä ja kuntoutusasioita käsittelevässä neuvottelukunnassa, joka kokoaa yhteen työeläkevakuuttajien ja Kelan ylilääkärit.

Ulkoisella uhalla on myös tapana tiivistää rivejä.

”Tavalliset arjen murheet eivät tänä aikana ehkä tunnu niin suurilta. Tunne siitä, että ollaan samassa veneessä ja itsellä menee yhtä hyvin tai huonosti kuin muilla, voi tukea omaa henkistä jaksamista. Etätyö on helpottanut työn ja muun elämän yhteensovittamista niillä, joille se on ollut mahdollista”, Schugk kuvaa.

Vuosi 2020 oli suomalaisessa työelämässä digiloikka, jonka myötä etä- ja hybridityöstä tuli osalle pysyvä osa omaa työtä.

”Alle 35-vuotiailla alkaa olla väsymistä ja tylsistymistä etätyöhön Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla työkyvyn huono kehitys näkyy myös läsnätyössä. Tutkimuksen mukaan tämän ikäryhmän työkyky on heikentynyt koronaa edeltävään aikaan nähden”, kuvaa Pelkonen.

Mielenterveysongelmat huolestuttavat

Suomalaisten työkyky on vuosikymmenten aikajänteellä kehittynyt hyvään suuntaan. Huolestuttava käänne työkyvyttömyyseläkkeiden määrissä nähtiin vuonna 2018 ja käänne parempaan vuonna 2020. Korona-aika on kuitenkin tarkoittanut terveydenhoidossa viiveitä ja hoitamatta jääneitä terveyshuolia. Tämä saattaa näkyä myöhemmin työkyvyttömyyseläketilastoissa.

”Työkyvyttömyys painottuu yhä enemmän mielenterveyshäiriöihin ja nuoriin aikuisiin. Tämä on huolestuttavaa”, sanoo Schugk.

Mielenterveysongelmien kasvussa ei ole kyse väliaikaisesta pandemia-ajan ilmiöstä, muistuttaa Telan yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntija Turkka Sinisalo blogissaan. 

”Toimiin työkyvyn vahvistamiseksi ja työhön paluun tukemiseksi tulee ryhtyä rivakasti ongelmien ilmetessä. Haasteiden kasautuessa ja esimerkiksi sairauspäivärahakauden pitkittyessä eri tahojen yhteistyö muodostuu tärkeäksi. Työhön paluun tukea sekä kuntoutustarpeen varhaista tunnistamista tulee vahvistaa. Kelan lisäksi myös työterveyshuollon tulisi ottaa kantaa erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarpeeseen osana työhön palaamisen tukitoimia”, Sinisalo kirjoittaa.

Varhaisiin toimiin satsaamisella on merkitystä kaikissa sairausryhmissä. Toinen suuri syy alkaviin sairauspäivärahakausiin sekä työkyvyttömyyseläkkeisiin ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Tärkein työkalu – jota arvostamme ja huollamme kehnosti

Vakavat mielenterveysongelmat ja niistä johtuvan työkyvyttömyyden kasvu ovat yhteiskunnallisena haasteena omassa mittaluokassaan. Schugk kuitenkin muistuttaa, että jokaisen meistä kannattaa pitää huolta psyykkisestä työkyvystään.

”Henkistä toimintakykyä ei arvosteta samalla tavalla kuin fyysistä. Ajattelemme, että fysiikkaa voi ja kuuluu treenata. Työntekijöiden ja työnantajien tulisi ymmärtää, että psyykkinen työkyky on tärkein työkalu tietotyössä ja töissä, jotka perustuvat sosiaalisiin kontakteihin.”

Esimerkiksi kykyä toimia yhdessä ihmisten kanssa täytyy Schugkin mukaan pitää yllä ja treenata. Kaunokirjallisuus ja kulttuuri ovat tapoja kehittää ymmärrystä ihmisten välisistä suhteista.

”Kysymys ei ole vain tieto- ja osaamispääoman kartuttamisesta. Nykytyöelämässä tarvitaan yhä enemmän yleisinhimillistä pääomaa. Lisäarvo tietotyössä tulee siitä, että pystymme sujuvasti ja tarkasti siirtämään tietoa ihmiseltä toiselle”, Schugk sanoo.