Teologian ja uskonnontutkimuksen päivien pääpuhuja kritisoi yksinkertaista käsitystä uskonnonvapaudesta
Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 18.–20.5. kokoavat koko alan yhteen ajankohtaisten kysymysten äärelle. Laajassa ohjelmassa tarkastellaan niin polttavia uskonnonvapauden kysymyksiä kuin kristillisten kirkkojen roolia Ukrainan sodassa.
Historian toiset Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät keskittyvät uskonnonvapauteen. Suomen ensimmäinen uskonnonvapauslaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1922.
Monipuolinen ohjelma sisältää esimerkiksi suurelle yleisölle avoimen paneelin ”Uskonnonvapaus Suomessa” Tiedekulmassa 18.5. klo 17. Panelistit Tuija Brax, Kaisa Robbins, Atik Ali ja Markus Ylimaa pureutuvat siihen, mitä uskonnonvapaus tämän päivän Suomessa tarkoittaa. Kenen kohdalla se toteutuu, kenen kohdalla ei?
Teologisen Aikakauskirjan paneeli ”Sodan ja rauhan kirkot Ukrainassa ja Venäjällä” 19.5. klo 17.15 käsittelee niin Venäjän ortodoksisen kirkon johdon puheita Ukrainan sodasta kuin Moskovan patriarkaatin sisällä kuuluvia sodanvastaisia ääniä.
Monipuolinen ohjelma palvelee niin tutkimusta kuin laajempaa yleisöä
Lisäksi ohjelmaan sisältyy esimerkiksi esitelmiä uskonnon ja tunteiden suhteesta dalit-kristittyjen asemaan Intiassa ja katsomusten roolista ympäristökriisissä uskontoon ja alkoholiin. Pääpuhujina päivillä ovat Myriam Hunter-Henin (University Colloge London), Elizabeth Shakman Hurd (Northwestern University) ja Ilkka Huhta Itä-Suomen yliopistosta. He tarkastelevat luennoissaan politiikan ja uskonnon suhdetta, uskonnonvapauden edistämistä kansainvälisissä konteksteissa sekä kirkon ja valtion suhdetta Suomen historian aikana.
– Suomessa tehdään uskonnontutkimuksen ja teologian kansainvälistä huippututkimusta, mutta meiltä on puuttunut alan kansallinen ja kansainvälinen konferenssi. Uskon, että Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät vakiinnuttaa asemansa tällaisena tilaisuutena, jossa alan kotimaiset ja kansainväliset tutkijat pääsevät vaihtamaan ajatuksia, sanoo konferenssityöryhmän puheenjohtaja, Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Titus Hjelm.
Tutkimuksen kehittämisen lisäksi konferenssi palvelee laajempaa suomalaista yleisöä. Kuulijoiksi on erityisesti kutsuttu yliopiston perustutkinto-opiskelijoita ja lukiolaisryhmiä. Monet alan tutkimuksen kysymykset liittyvät kiinteästi arkipäivän elämään ja tutkimuksella onkin paljon annettavaa niin poliittisen päätöksenteon kuin yksilön elämänvalintojen laajempaan pohdintaan
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Titus Hjelm
titus.hjelm@helsinki.fi
0504010050
Konferenssin puheenjohtaja
Uskontotieteen professori
Helsingin yliopisto
Katri Malmi
katri.malmi@helsinki.fi
0504395564
Konferenssisihteeri
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Linnunradan musta aukko on pystytty kuvaamaan – Heino Falcke luennoi Helsingin yliopistossa16.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote
Professori Falcke kertoo Event Horizon -teleskoopin viimeisimmistä tuloksista, ja mustan aukon uusien kuvien tieteellisistä vaikutuksista. Exactumissa 30.5. klo 17 järjestettävän tapahtuman juontaa Helsingin yliopiston kosmologi Syksy Räsänen ja mukana keskustelemassa on myös fysiikan yliopistonlehtori Esko Keski-Vakkuri sekä erikoistutkija Kaj Wiik Turun yliopistosta.
Viikin lehmät laukkasivat laitumelle – lataa klipit mediasi käyttöön!12.5.2022 17:14:02 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat jälleen päässeet laitumelle! Viileähkö kevätsää ei haitannut, kun Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilan asukit lähtivät vauhdilla testaamaan toukokuisen ruohon maistuvuutta.
Turvallistamisen teorian avulla voidaan tutkia turvallisuusuhkia sodista ilmastonmuutokseen10.5.2022 10:02:25 EEST | Tiedote
Professori Ole Wæver tutkii mitä tapahtuu, kun ei-sotilaalliset poliittiset kysymykset, mukaan lukien ilmastonmuutos, muuttuvat turvallisuusuhkiksi.
Pandemiarajoitukset lisäsivät maastopaloja maailmanlaajuisesti tärkeillä suojelualueilla6.5.2022 08:44:32 EEST | Tiedote
Koronaviruspandemia on aiheuttanut merkittäviä häiriöitä myös luonnonsuojeluun. Madagaskarin suojelualueilla maastopalot lisääntyivät, koska luonnonpuistojen huoltotoimet pysähtyivät. Madagaskar tunnetaan sademetsistään ja luonnon monimuotoisuudesta mutta myös niihin kohdistuvista uhkista.
Syntyykö arktiselle alueelle uusia hiilinieluja?5.5.2022 14:53:35 EEST | Tiedote
Ilmaston lämpeneminen voi johtaa suokasvillisuuden leviämiseen arktiselle alueelle. Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt Huippuvuorilla merkkejä ”esiturpeesta”, joka voi olla alku uusille soille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme