Teologian ja uskonnontutkimuksen päivien pääpuhuja kritisoi yksinkertaista käsitystä uskonnonvapaudesta

Historian toiset Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät keskittyvät uskonnonvapauteen. Suomen ensimmäinen uskonnonvapauslaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1922.

Monipuolinen ohjelma sisältää esimerkiksi suurelle yleisölle avoimen paneelin ”Uskonnonvapaus Suomessa” Tiedekulmassa 18.5. klo 17. Panelistit Tuija Brax, Kaisa Robbins, Atik Ali ja Markus Ylimaa pureutuvat siihen, mitä uskonnonvapaus tämän päivän Suomessa tarkoittaa. Kenen kohdalla se toteutuu, kenen kohdalla ei?

Teologisen Aikakauskirjan paneeli ”Sodan ja rauhan kirkot Ukrainassa ja Venäjällä” 19.5. klo 17.15 käsittelee niin Venäjän ortodoksisen kirkon johdon puheita Ukrainan sodasta kuin Moskovan patriarkaatin sisällä kuuluvia sodanvastaisia ääniä.

Monipuolinen ohjelma palvelee niin tutkimusta kuin laajempaa yleisöä

Lisäksi ohjelmaan sisältyy esimerkiksi esitelmiä uskonnon ja tunteiden suhteesta dalit-kristittyjen asemaan Intiassa ja katsomusten roolista ympäristökriisissä uskontoon ja alkoholiin. Pääpuhujina päivillä ovat Myriam Hunter-Henin (University Colloge London), Elizabeth Shakman Hurd (Northwestern University) ja Ilkka Huhta Itä-Suomen yliopistosta. He tarkastelevat luennoissaan politiikan ja uskonnon suhdetta, uskonnonvapauden edistämistä kansainvälisissä konteksteissa sekä kirkon ja valtion suhdetta Suomen historian aikana.

– Suomessa tehdään uskonnontutkimuksen ja teologian kansainvälistä huippututkimusta, mutta meiltä on puuttunut alan kansallinen ja kansainvälinen konferenssi. Uskon, että Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät vakiinnuttaa asemansa tällaisena tilaisuutena, jossa alan kotimaiset ja kansainväliset tutkijat pääsevät vaihtamaan ajatuksia, sanoo konferenssityöryhmän puheenjohtaja, Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Titus Hjelm.

Tutkimuksen kehittämisen lisäksi konferenssi palvelee laajempaa suomalaista yleisöä. Kuulijoiksi on erityisesti kutsuttu yliopiston perustutkinto-opiskelijoita ja lukiolaisryhmiä. Monet alan tutkimuksen kysymykset liittyvät kiinteästi arkipäivän elämään ja tutkimuksella onkin paljon annettavaa niin poliittisen päätöksenteon kuin yksilön elämänvalintojen laajempaan pohdintaan