Terapiatakuuta kannattaa kahdeksan eduskuntapuoluetta
Terapiatakuu tarkoittaisi sitä, että julkisessa terveydenhuollossa pääsisi lyhytpsykoterapiaan tai muun soveltuvan psykososiaalisen hoidon piiriin 28 päivän sisällä hoidon tarpeen tunnistamisesta. Nopea pääsy hyvän hoidon piiriin ehkäisee tilanteen vaikeutumista ja nopeuttaa ihmisten toipumista.
OECD:n arvion mukaan heikentynyt mielenterveys aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle yli 11 miljardin euron kustannukset vuosittain. Kaikki vastanneet puolueet pitävät mielenterveyskysymyksiä tärkeinä, ja haluavat työskennellä niiden hyväksi. Monelta osin tavoitteet ovat yhteneväisiä Suomen Mielenterveysseuran vaalitavoitteiden kanssa.
”Puolueissa on hyvä ymmärrys mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Näkemyksiä löytyi laajalti mielen hyvinvoinnin edistämisestä sairauksia ehkäisevään ja hoitavaan työhön. Erityisesti gallupeissa eniten kannatusta saaneet puolueet tunnistavat ohjelmatyössään mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän työn merkityksen. Konkreettiset ehdotukset toimenpiteiksi kohdistuvat kuitenkin lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluihin”, sanoo johtava asiantuntija Meri Larivaara Mielenterveysseurasta.
Monet puolueet haluavat panostaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin kouluissa. Oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää vahvistaa mielenterveyttä jo ennen erilaisia palvelutarpeita. Tähän Suomen Mielenterveysseura tarjoaa ratkaisuksi Hyvän mielen koulua, jossa opitaan mielenterveystaitoja ja kouluyhteisön arki vahvistaa kaikkia siihen osallistuvien mielen hyvinvointia. Hyvän mielen koulu rinnastuu jo monelle tuttuun Liikkuvaan kouluun.
”Jos puolueilta kysytään, sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita julkisille palveluille. Kyselyssä nousevat esiin järjestöjen tarjoamat matalan kynnyksen palvelut, vertaistuki ja vapaaehtoistyön mahdollisuudet sekä järjestöjen kehittämät toimintamallit. Puolueet haluavat, että tulevat sote-ratkaisut mahdollistavat järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön mielenterveyden hyväksi.”
Puolueilta unohtunut strategian ja tiedon merkitys
Itsemurhien ehkäisytyö on tärkeää lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden puolueiden mielestä, mutta puolueiden ehdottamat keinot ovat kapea-alaisia. Tuki elämän kriiseissä, mielenterveyden häiriöiden hoito ja itsemurhayritysten jälkeen annettava hyvä hoito ovat tärkeitä keinoja ehkäistä itsemurhia, mutta eivät itsessään riittäviä.
”Tehokas itsemurhien ehkäisy vaatii yhteistyötä yli yhteiskunnan sektorirajojen. Erityisen tärkeää olisi ulottaa Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävät itsemurhien syiden ja ehkäisymahdollisuuksien tutkintaan. Näin saataisiin säännöllisesti ajantasaiset suositukset, kuinka itsemurhia voidaan ehkäistä koko yhteiskunnassa laaja-alaisesti.”
Puolueiden vastauksissa jäi huomioimatta myös muita tärkeitä tekijöitä valtakunnallisesti koordinoidun mielenterveystyön vahvistamisessa.
”Suomessa valmistellaan parhaillaan mielenterveysstrategiaa. Kyselyssä ainoastaan sdp ja vihreät nostavat esiin pitkän aikavälin strategian merkityksen. Vuoteen 2030 ulottuva strategia turvaisi pitkäjänteisen ja tavoitteellisen mielenterveystyön.”
”Päätöksenteon ja käytännön työn tukena toimivat edistävän ja ehkäisevän työn tietovarannot eivät myöskään nouse esiin puolueiden vastauksissa. Ne luovat kuitenkin pohjan sille, että päättäjät ja ammattilaiset voivat edistää parempaa mielenterveyttä. Ilman kattavaa tietoa perusteltujen päätöksien ja työn tekeminen on vaikeaa.”
Kyselyyn vastasivat kaikki nykyiset eduskuntapuolueet. Seitsemän tähden liike ja Liike Nyt eivät vastanneet kyselyyn.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Meri Larivaara, johtava asiantuntija
+358 44 534 0152
meri.larivaara@mielenterveysseura.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
A cry for help for the environment: “Humanity is doomed” - Young people’s concerns about future need to be attended to4.3.2024 03:00:00 EET | Tiedote
The eco-crisis and uncertainty about the future cast a shadow over the mental wellbeing of young people. Research studies show that as many as 75 percent of them consider future to be daunting and 56 percent think that humanity is doomed. The awareness campaign “Let’s face the eco-crisis together” starts on 4th March 2024. The aspiration of the campaign is to make young people’s worries visible to all, to challenge adults to face these emotions and thoughts and to assure young people that they will not be left alone with their worries. Young people’s concerns of the future shall not be ignored anymore.
Ympäristöhätähuuto: ”Ihmiskunta on tuhoon tuomittu” – nuorten tulevaisuushuolia on kuunneltava4.3.2024 03:00:00 EET | Tiedote
Ympäristökriisi ja tulevaisuuden epävarmuus kuormittavat nuorten mielenterveyttä. Jopa 75 prosenttia nuorista pitää tulevaisuutta pelottavana ja 56 prosenttia ajattelee ihmiskunnan olevan tuhoon tuomittu, ilmenee tutkimuksista. Nuorten tulevaisuushuolia ei voi enää ohittaa.
Helsingin Lapinlahden Lähteelle Euroopan kansalaisyhteiskuntapalkinto19.2.2024 11:34:15 EET | Tiedote
Lapinlahden Lähde on yksi viidestä EU:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon voittajista. Palkinto jaetaan vuosittain kansalaisten voittoa tavoittelemattomille ja innovatiivisille projekteille, jotka edistävät eurooppalaisia arvoja.
Det ständigt ökade hjälpbehovet överbelastade MIELI Kristelefon i fjol16.1.2024 03:00:00 EET | Tiedote
År 2023 gjordes igen ett rekordantal kontaktförsök till MIELI rf:s Kristelefon linjer. Uppringningarna var över 16 000 fler än år 2022. Den mest frekventa orsaken till samtalen var psykiskt illamående, men i fjol ökade samtalen där uppringaren var orolig för en närståendes självdestruktivitet.
Jatkuvasti kasvava avuntarve ruuhkautti Kriisipuhelimen ja -chatin viime vuonna16.1.2024 03:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2023 MIELI Kriisipuhelimessa tehtiin taas ennätys soittoyrityksissä, kun soittoja tuli yli 16 000 edellisvuotta enemmän. Suurimpana yhteydenottojen syynä oli paha olo, mutta viime vuonna lähti nousuun myös niiden puheluiden määrä, joissa oltiin huolissaan läheisen itsetuhoisuudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme