Terapiatakuuta kannattaa kahdeksan eduskuntapuoluetta

Terapiatakuu tarkoittaisi sitä, että julkisessa terveydenhuollossa pääsisi lyhytpsykoterapiaan tai muun soveltuvan psykososiaalisen hoidon piiriin 28 päivän sisällä hoidon tarpeen tunnistamisesta. Nopea pääsy hyvän hoidon piiriin ehkäisee tilanteen vaikeutumista ja nopeuttaa ihmisten toipumista. 

OECD:n arvion mukaan heikentynyt mielenterveys aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle yli 11 miljardin euron kustannukset vuosittain. Kaikki vastanneet puolueet pitävät mielenterveyskysymyksiä tärkeinä, ja haluavat työskennellä niiden hyväksi. Monelta osin tavoitteet ovat yhteneväisiä Suomen Mielenterveysseuran vaalitavoitteiden kanssa.

”Puolueissa on hyvä ymmärrys mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Näkemyksiä löytyi laajalti mielen hyvinvoinnin edistämisestä sairauksia ehkäisevään ja hoitavaan työhön. Erityisesti gallupeissa eniten kannatusta saaneet puolueet tunnistavat ohjelmatyössään mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän työn merkityksen. Konkreettiset ehdotukset toimenpiteiksi kohdistuvat kuitenkin lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluihin”, sanoo johtava asiantuntija Meri Larivaara Mielenterveysseurasta.

Monet puolueet haluavat panostaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin kouluissa. Oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää vahvistaa mielenterveyttä jo ennen erilaisia palvelutarpeita. Tähän Suomen Mielenterveysseura tarjoaa ratkaisuksi Hyvän mielen koulua, jossa opitaan mielenterveystaitoja ja kouluyhteisön arki vahvistaa kaikkia siihen osallistuvien mielen hyvinvointia. Hyvän mielen koulu rinnastuu jo monelle tuttuun Liikkuvaan kouluun.

”Jos puolueilta kysytään, sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita julkisille palveluille. Kyselyssä nousevat esiin järjestöjen tarjoamat matalan kynnyksen palvelut, vertaistuki ja vapaaehtoistyön mahdollisuudet sekä järjestöjen kehittämät toimintamallit. Puolueet haluavat, että tulevat sote-ratkaisut mahdollistavat järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön mielenterveyden hyväksi.”

Puolueilta unohtunut strategian ja tiedon merkitys

Itsemurhien ehkäisytyö on tärkeää lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden puolueiden mielestä, mutta puolueiden ehdottamat keinot ovat kapea-alaisia. Tuki elämän kriiseissä, mielenterveyden häiriöiden hoito ja itsemurhayritysten jälkeen annettava hyvä hoito ovat tärkeitä keinoja ehkäistä itsemurhia, mutta eivät itsessään riittäviä.

”Tehokas itsemurhien ehkäisy vaatii yhteistyötä yli yhteiskunnan sektorirajojen. Erityisen tärkeää olisi ulottaa Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävät itsemurhien syiden ja ehkäisymahdollisuuksien tutkintaan. Näin saataisiin säännöllisesti ajantasaiset suositukset, kuinka itsemurhia voidaan ehkäistä koko yhteiskunnassa laaja-alaisesti.”

Puolueiden vastauksissa jäi huomioimatta myös muita tärkeitä tekijöitä valtakunnallisesti koordinoidun mielenterveystyön vahvistamisessa.

”Suomessa valmistellaan parhaillaan mielenterveysstrategiaa. Kyselyssä ainoastaan sdp ja vihreät nostavat esiin pitkän aikavälin strategian merkityksen. Vuoteen 2030 ulottuva strategia turvaisi pitkäjänteisen ja tavoitteellisen mielenterveystyön.”

”Päätöksenteon ja käytännön työn tukena toimivat edistävän ja ehkäisevän työn tietovarannot eivät myöskään nouse esiin puolueiden vastauksissa. Ne luovat kuitenkin pohjan sille, että päättäjät ja ammattilaiset voivat edistää parempaa mielenterveyttä. Ilman kattavaa tietoa perusteltujen päätöksien ja työn tekeminen on vaikeaa.”

Kyselyyn vastasivat kaikki nykyiset eduskuntapuolueet. Seitsemän tähden liike ja Liike Nyt eivät vastanneet kyselyyn.