Helsingin yliopisto

Terveelliset elintavat auttavat ehkäisemään raskausdiabetesta niillä, joilla perinnöllinen riski on suurin

Jaa

Tutkijat ovat kehittäneet geneettisen riskipisteytyksen, jonka avulla voidaan tunnistaa henkilöt, jotka hyötyisivät eniten elintapaneuvonnasta raskausdiabeteksen ja synnytyksen jälkeisen diabeteksen ehkäisemiseksi.

Raskausdiabetes on yleisin raskausajan terveyshaaste. Se todetaan nykyään Suomessa joka viidennellä odottajalla. Raskausdiabetes vaikuttaa merkittävästi niin äidin kuin lapsenkin terveyteen sekä raskausaikana että synnytyksen jälkeen.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin elintapaneuvonnan vaikutuksia raskausdiabeteksen ehkäisyyn suuren diabetesriskin naisilla. Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy elintavoin (RADIEL) -tutkimuksessa tutkittavat saivat tehostettua liikunta- ja ruokavalioneuvontaa raskauden sekä synnytyksen jälkeisen vuoden ajan.

Tutkimuksessa laskettiin perinnöllistä diabetesriskiä kuvaava polygeneettinen riskipisteytys (PRS) tunnettuja tyypin 2 diabeteksen riskiä suurentavia geenivariantteja hyödyntäen. Tutkimuksessa havaittiin, että tyypin 2 diabeteksen riskipisteet olivat yhteydessä kohonneisiin glukoosiarvoihin keski- ja loppuraskaudessa sekä vuosi synnytyksen jälkeen.

– Korkeamman pistemäärän saaneilla oli myös enemmän raskausdiabetesta ja esidiabetesta sekä diabetesta vuosi synnytyksen jälkeen, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Emilia Huvinen kertoo.

Kohdennetuilla toimenpiteillä parempia tuloksia

Tutkimuksessa havaittiin, että perinnöllinen riski vaikutti myös annetun elintapaneuvonnan ja raskausdiabeteksen sekä diabeteksen yhteyteen.

– Tehostetusta elintapaneuvonnasta hyötyivät tutkimuksemme perusteella vain ne naiset, joilla oli suurin perinnöllinen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, Huvinen vahvistaa.

Tulokset ovat hänen mukaansa merkittäviä ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisia.

– Tutkimuksemme tarjoaa yhden mahdollisen selityksen sille, miksi raskausdiabeteksen ehkäisyä selvittäneissä tutkimuksissa on tähän asti saatu niin ristiriitaisia tuloksia, Huvinen selittää.

Geneettisen riskipisteytyksen avulla olisi tutkijoiden mukaan mahdollista tunnistaa suurimmassa riskissä olevat odottajat ja suunnata resurssit ja tehokkaimmat ennaltaehkäisytoimet nimenomaan heille. Tällä olisi suuri merkitys niin yhteiskunnan rajallisten resurssien kuin myös näiden äitien ja heidän lastensa terveyden kannalta.

– Samalla on tärkeää huomata, ettei perinnöllinen arpamme ole ”kiveen hakattu totuus” diabeteksen suhteen. Terveellisten elintapojen avulla myös suuren perinnöllisen diabetesriskinsä vaikutuksen voi kumota, Huvinen kannustaa.

Alkuperäinen artikkeli: Emilia Huvinen, Jari Lahti, Miira M Klemetti, Paula H Bergman, Katri Räikkönen, Marju Orho-Melander, Hannele Laivuori, Saila B Koivusalo: Genetic risk of type 2 diabetes modifies the effects of a lifestyle intervention aimed at the prevention of gestational and postpartum diabetes, Diabetologia, DOI: 10.1007/s00125-022-05712-7

Lisätietoja

LT Emilia Huvinen, Helsingin yliopisto

emilia.huvinen@helsinki.fi

p. 050 3303633

Näin tutkimus tehtiin

  • RADIEL (Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy elintavoin) -tutkimus toteutettiin vuosina 2008 - 2013 Helsingissä ja Lappeenrannassa.
  • Interventiotutkimukseen kutsuttiin raskautta suunnittelevia tai alkuraskaudessa olevia suuren diabetesriskin naisia, joilla oli lihavuutta (BMI > 30 kg/m2) tai aiempi raskausdiabetes.
  • Yhteensä 724 naista satunnaistettiin joko kontrolliryhmään tai saamaan tehostettua liikunta- ja ruokavalioneuvontaa kolme kertaa raskauden ja kolme kertaa ensimmäisen synnytyksen jälkeisen vuoden aikana.
  • Ruokavalio-ohjeistus noudatti pohjoismaista ravitsemussuositusta ja kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa suositeltiin 150 min/viikko.
  • Hyödyntäen 50 tunnettua tyypin 2 diabetekseen liitettyä riskivarianttia laskettiin geneettistä diabetesriskiä kuvaava polygeneettinen riskipisteytys (PRS).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Linnunradan musta aukko on pystytty kuvaamaan – Heino Falcke luennoi Helsingin yliopistossa16.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Professori Falcke kertoo Event Horizon -teleskoopin viimeisimmistä tuloksista, ja mustan aukon uusien kuvien tieteellisistä vaikutuksista. Exactumissa 30.5. klo 17 järjestettävän tapahtuman juontaa Helsingin yliopiston kosmologi Syksy Räsänen ja mukana keskustelemassa on myös fysiikan yliopistonlehtori Esko Keski-Vakkuri sekä erikoistutkija Kaj Wiik Turun yliopistosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme