Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy

Terveen kissan häiritsevää lajityypillistä käytöstä voi hillitä aktivoinnilla

Jaa
Kissan häiritsevä käyttäytyminen on usein kissan lajityypillistä käytöstä, jonka ihminen kokee ongelmaksi. Toisaalta kyse voi olla jonkin sairauden aiheuttamasta käytösmuutoksesta. Näiden eri tilanteiden erottaminen auttaa tunnistamaan, millä tavalla ongelmiin kannattaa puuttua.
Riittävä aktivointi ehkäisee kissan käytösongelmia. Lyhyet leikkihetket monta kertaa päivässä aktivoivat kissaa. Kuvassa Soma-kissa vaanii lelua. Kuvaaja Ronja Määttä.
Riittävä aktivointi ehkäisee kissan käytösongelmia. Lyhyet leikkihetket monta kertaa päivässä aktivoivat kissaa. Kuvassa Soma-kissa vaanii lelua. Kuvaaja Ronja Määttä.

Kaikki ihmiset ovat nukkumassa ja kissa on ainut hereillä. Se hiippailee makuuhuoneeseen ja alkaa vaania peitossa olevaa möykkyä. Kun se liikahtaa, kissa syöksyy hyökkäykseen ja upottaa hampaansa möykyn alta paljastuvaan jalkaan. Jalan omistaja nostaa kissan pois makuuhuoneesta ja sulkee oven perässään. Kissa alkaa maukua äänekkäästi ja raapii ovea saadakseen huomiota.

Yllä kuvattu käyttäytyminen on kissalle tyypillistä. Evidensian kissalääketieteeseen perehtynyt eläinlääkäri Teija Immonen Kissaklinikka Felinasta on huomannut, että usein kissalle lajinomaisesta käytöksestä voi tulla omistajille ongelma ja siihen puuttumiseen kaivataan neuvoja.

Aktivoinnilla voi ohjata kissaa purkamaan energiaa sellaisella tavalla, joka sopii myös ihmisille. Kissan kanssa kannattaa pitää lyhyitä leikkihetkiä monta kertaa päivässä.

”On täysin lajinomaista, että kissa leikkii yöllä ja nukkuu päivät, mutta kyllä kissa pystyy oppimaan ihmisen elämänrytmin ajan myötä. Siihen voi itse aktivoimalla vaikuttaa. Jos kissan antaa nukkua päivät eikä sitä leikitä, niin totta kai se on yöllä aktiivinen”, Immonen sanoo.

Häiriökäyttäytymisessä voi Immosen mukaan olla kyse myös siitä, että ihminen ei ymmärrä kissan eleitä. Kissa voi esimerkiksi vaikuttaa siltä, että se puree yhtäkkiä ilman syytä. Yleensä kissa on kuitenkin viestinyt ihmiselle hienovaraisilla signaaleilla ja ilmeillä, että se haluaa ihmisen lopettavan silittämisen.

”Kissa saattaa esimerkiksi viestiä tahtonsa mulkaisemalla tai liikuttamalla vähän korvaa. Eleet ovat usein niin hienovaraisia, että omistaja ei niitä usein tajua”, Immonen kertoo.

Epätavallinen käytös voi ratketa piilevän sairauden hoitamisella

Muutokset käytöksessä johtuvat hyvin todennäköisesti kivusta. Tällöin käytösongelmat ratkaistaan hoitamalla taustalla oleva sairaus.

Immonen suosittelee aina tuomaan kissan eläinlääkäriin, jos sen käytös poikkeaa tavallisesta. Hiekkalaatikon ulkopuolelle virtsaaminen voi olla merkki tulehduksesta tai vaikkapa nivelrikosta, jonka takia kissan on vaikeaa kavuta hiekkalaatikon reunan yli.

Joskus muutos voi olla paljon hienovaraisempikin. Jos kissa alkaa nukkumaan kaapissa, vaikka se ei ole koskaan aikaisemmin sitä tehnyt, kyseessä voi olla oire jostakin sairaudesta.

”Vasta fyysisten sairauksien poissulkemisen jälkeen selvitetään, voiko muuttuneen käytöksen taustalla olla jokin olosuhteisiin liittyvä asia, joka on saanut kissan esimerkiksi stressaantumaan”, Immonen sanoo.

Muistilista kissan aktivointiin:

• Kissa kaipaa paljon mahdollisuuksia vaania ja metsästää. Ruokkimisesta voi tehdä kissalle metsästyshetken esimerkiksi ripottelemalla ruokaa eri puolille kotia kissan etsittäväksi tai laittamalla ruokaa erilaisiin aktivointileluihin.
• Kissat kaipaavat eri tasoisia tähystelypaikkoja, joista voi tarkkailla ympäristöä ja vaania. Korkeat kiipeilypuut ja esimerkiksi seinällä kulkureitteinä olevat hyllyt toimivat kissoille hyvin.
• Kissaa kannattaa leikittää päivällä ja erityisesti illalla, jotta se nukkuu myös yöllä eikä häiritse leikkimisellään tai ääntelyllään ihmistä.
• Leikkimisestä kannattaa tehdä kissalle toistuva rutiini.
• Valjaissa ulkoilu aktivoi kissaa hyvin. Jos ulkoilun aloittaa, sitä pitää pystyä jatkamaan säännöllisesti. Hyvä vaihtoehto valjaissa ulkoilulle on kissan ulkotarha, joissa se voi olla itsenäisesti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Riittävä aktivointi ehkäisee kissan käytösongelmia. Lyhyet leikkihetket monta kertaa päivässä aktivoivat kissaa. Kuvassa Soma-kissa vaanii lelua. Kuvaaja Ronja Määttä.
Riittävä aktivointi ehkäisee kissan käytösongelmia. Lyhyet leikkihetket monta kertaa päivässä aktivoivat kissaa. Kuvassa Soma-kissa vaanii lelua. Kuvaaja Ronja Määttä.
Lataa
Riittävä aktivointi ehkäisee kissan käytösongelmia. Kissa kaipaa mahdollisuuksia vaania ja metsästää. Kuvassa Soma-kissa vaanii lelua. Kuvaaja Ronja Määttä.
Riittävä aktivointi ehkäisee kissan käytösongelmia. Kissa kaipaa mahdollisuuksia vaania ja metsästää. Kuvassa Soma-kissa vaanii lelua. Kuvaaja Ronja Määttä.
Lataa
Kissaa voi aktivoida yksinkertaisilla keinoilla, kuten laittamalla ruokaa pyyherullan sisälle kissan metsästettäväksi. Kuvassa Soma-kissa leikkii. Kuvaaja Ronja Määttä.
Kissaa voi aktivoida yksinkertaisilla keinoilla, kuten laittamalla ruokaa pyyherullan sisälle kissan metsästettäväksi. Kuvassa Soma-kissa leikkii. Kuvaaja Ronja Määttä.
Lataa
Eläinlääkäri ja Kissaklinikka Felinan johtaja Teija Immonen on kissalääketieteen osaaja. Kuvassa hän tutkii Jippu-kissaa. Kuvaaja Ronja Määttä.
Eläinlääkäri ja Kissaklinikka Felinan johtaja Teija Immonen on kissalääketieteen osaaja. Kuvassa hän tutkii Jippu-kissaa. Kuvaaja Ronja Määttä.
Lataa
Eläinlääkäri ja Kissaklinikka Felinan johtaja Teija Immonen on kissalääketieteen osaaja. Kuvassa on klinikalle käynnille tullut Jippu-kissa. Kuvaaja Ronja Määttä.
Eläinlääkäri ja Kissaklinikka Felinan johtaja Teija Immonen on kissalääketieteen osaaja. Kuvassa on klinikalle käynnille tullut Jippu-kissa. Kuvaaja Ronja Määttä.
Lataa
Eläinlääkäri ja Kissaklinikka Felinan johtaja Teija Immonen on kissalääketieteen osaaja. Kuvassa klinikalle käynnille tullut Jippu-kissa. Kuvaaja Ronja Määttä.
Eläinlääkäri ja Kissaklinikka Felinan johtaja Teija Immonen on kissalääketieteen osaaja. Kuvassa klinikalle käynnille tullut Jippu-kissa. Kuvaaja Ronja Määttä.
Lataa
Eläinlääkäri ja Kissaklinikka Felinan johtaja Teija Immonen on kissalääketieteen osaaja. Kuvassa klinikalle käynnille tullut Jippu-kissa. Kuvaaja Ronja Määttä.
Eläinlääkäri ja Kissaklinikka Felinan johtaja Teija Immonen on kissalääketieteen osaaja. Kuvassa klinikalle käynnille tullut Jippu-kissa. Kuvaaja Ronja Määttä.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy
Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy
Tammiston Kauppatie 29
01510 Vantaa

http://www.evidensia.fi

Evidensia-verkostoon kuuluu 11 ympäri vuorokauden päivystävää eläinsairaalaa ja 37 eläinlääkäriasemaa ympäri Suomea. Sairaalat toimivat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Raisiossa, Tampereella, Jyväskylässä, Seinäjoella, Kuopiossa ja Oulussa. Evidensian etäeläinlääkäri neuvoo maksutta kaikissa eläinten terveyteen ja sairaudenhoitoon liittyvissä asioissa numerossa 020 1800 900 sekä ohjaa tarvittaessa hoitoon sopivimpaan paikkaan.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye