Finanssiala ry

Terveydenhuollon asiakirjojen sähköistäminen on jo tuonut merkittäviä ilmasto- ja tehokkuushyötyjä

Jaa
Terveydenhuollon asiakirjoja välitetään postitse organisaatiolta toiselle vuosittain satojatuhansia kappaleita. Asiakirjoissa olevia tietoja tarvitaan mm. etuus-, eläke- ja korvauspäätösten tekemiseen. Digitalisaatio on jo tuonut terveydenhuollon asiakirjojen digitalisaation myötä merkittäviä ilmasto- ja tehokkuushyötyjä. Sähköistämisen tiellä on kuitenkin vielä haasteita. Osa niistä liittyy asiakaskäyttäytymiseen, osa lainsäädäntöön tai järjestelmien yhteensopimattomuuteen.

Finanssiala ry:n (FA), Kelan, Traficomin ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteena on taklata sähköistämisen esteitä muun muassa asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi, päätöksenteossa tarvittavien tietojen hyödyntämiseksi ja hiilijalan pienentämiseksi. Sitoumuksessa määriteltyjen toimenpiteiden etenemistä on seurattu vuodesta 2017 alkaen.

Paperilla välitettävät tiedot hidastavat päätösten tekemistä ja aiheuttavat lisätyötä monessa eri vaiheessa. Koska terveydenhuollon asiakirjoja on satoja, on niistä kestävän kehityksen sitoumukseen valittu vain osa. Kela seuraa lääkärintodistuksen A sähköistämisen etenemistä.

Lääkärin vastaanotolla asiakkaan suostumuksella sähköisesti välitetty todistus on heti Kelan etuuskäsittelyjärjestelmässä. Paperisen todistuksen postitus ja skannaus Kelan järjestelmään jää pois tapahtumaketjusta, ja todistuksen käsittely etuuksien maksamista varten nopeutuu. Vuoden 2019 aikana Kelaan tuli yhteensä reilut puoli miljoonaa lääkärintodistusta A, joista 1,9 prosenttia tuli sähköisesti.

"Todistusten määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta viime vuonna emme päässeet asettamiimme tavoitteisiin. Tämä johtuu siitä, että lääkärintodistusten sähköisen välityspalvelun laajempaa käyttöönottoa odotetaan vielä terveydenhuollon organisaatioiden osalta", sanoo tuoteomistaja Kaisa Timonen Kelasta.

Traficom seuraa sitoumuksessa ajokorttihakemusten sähköistymisasteen kehittymistä. Ajokorttihakemuksia, joihin sisältyy lääkärinlausuntoja tai muita liitteitä, on noin 200 000 kpl vuosittain.

"Vuonna 2019 pääsimme lähes tavoitteeseemme. Hakemuksia toimitettiin meille sähköisesti lähes 50 000 kappaletta eli 25 prosenttia kaikista hakemuksista. Asiointimatkojen laskennallisissa päästöissä päästiin merkittävään, lähes 140 hiilidioksiditonnin päästövähennykseen", iloitsee kehityspäällikkö Johanna Simkin Traficomista.

Eläkevakuutusyhtiöiden osalta kestävän kehityksen toimenpidesitoumukseen on valittu työkyvyttömyyseläkehakemuksen liitteeksi tarvittava lääkärinlausunto B. Sen avulla arvioidaan eläkkeenhakijan työkykyä. Työkyvyttömyyseläkehakemuksia tehdään vuosittain n. 22 000 kpl.

Tietojen sähköistä lähettämistä säätelee asiakastietolaki (159/2007), joka nykyisellään edellyttää asiakkaan suostumusta tietojen sähköiseen välittämiseen. Lakia ollaan parhaillaan päivittämässä ja tulevan lain sanamuoto vaikuttaa merkittävästi sähköistämisen tavoitteisiin ja toteutumiseen.

"Keskeistä sähköistymisprosessin etenemisessä on myös se, miten asiakas saadaan ohjattua tekemään oma eläkehakemuksensa sähköisesti. Nykyisellään päätösten teko kestää noin 1,5-2 kk. Kaikkien asiakirjojen ollessa sähköisiä voi hakemuksen käsittely kestää vain kaksi viikkoa", toteaa johtava asiantuntija Timo Tuominen FA:sta.

Liikennevahinkoon tai työtapaturmaan liittyvät hoitomerkintätiedot saadaan todennäköisesti sähköiseksi vuonna 2022. Tuominen kertoo, että viime vuonna käynnistettiin hoitolaitosten ja vakuutusyhtiöiden yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on sopia sähköistämisen toimintamallista. Tavoitteena on saada asiakirjojen välitys sähköiseksi vuoden 2022 aikana.

Hoitomerkintöjä ja laskuja välitetään vakuutusyhtiöille noin 200 000 – 300 000 kertaa vuodessa. Asiakirjojen välittämisen prosessi ja samalla asiakkaiden hoidon ohjaaminen on huomattavan paljon tehokkaampaa, kun sähköinen tiedonsiirto on mahdollista.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen malli toteuttaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa. Globaali toimintaohjelma asettaa yhteiset tavoitteet seuraaviksi 15 vuodeksi kaikille YK:n jäsenmaille. Suomessa ohjelmaa toteutetaan kestävän kehityksen toimenpidesitoumusten avulla.

Tutustu raporttiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja kestävän kehityksen sitoumuksen työryhmältä:
Finanssiala ry, johtava asiantuntija Timo Tuominen, puh. 020 793 4218
ja kehityspäällikkö Kristiina Siikala, puh. 020 793 4273
Kela, tuoteomistaja Kaisa Timonen puh. 020 634 0975
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, johtava asiantuntija Johanna Simkin, puh. 029 534 5265
Sosiaali- ja terveysministeriö, erityisasiantuntija Anna Kärkkäinen, puh. 02951 63702

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.

Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote

Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.

FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote

OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote

61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.

Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye