Finanssiala ry

Terveydenhuollon asiakirjojen sähköistäminen on jo tuonut merkittäviä ilmasto- ja tehokkuushyötyjä

8.6.2020 14:14:10 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Terveydenhuollon asiakirjoja välitetään postitse organisaatiolta toiselle vuosittain satojatuhansia kappaleita. Asiakirjoissa olevia tietoja tarvitaan mm. etuus-, eläke- ja korvauspäätösten tekemiseen. Digitalisaatio on jo tuonut terveydenhuollon asiakirjojen digitalisaation myötä merkittäviä ilmasto- ja tehokkuushyötyjä. Sähköistämisen tiellä on kuitenkin vielä haasteita. Osa niistä liittyy asiakaskäyttäytymiseen, osa lainsäädäntöön tai järjestelmien yhteensopimattomuuteen.

Finanssiala ry:n (FA), Kelan, Traficomin ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteena on taklata sähköistämisen esteitä muun muassa asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi, päätöksenteossa tarvittavien tietojen hyödyntämiseksi ja hiilijalan pienentämiseksi. Sitoumuksessa määriteltyjen toimenpiteiden etenemistä on seurattu vuodesta 2017 alkaen.

Paperilla välitettävät tiedot hidastavat päätösten tekemistä ja aiheuttavat lisätyötä monessa eri vaiheessa. Koska terveydenhuollon asiakirjoja on satoja, on niistä kestävän kehityksen sitoumukseen valittu vain osa. Kela seuraa lääkärintodistuksen A sähköistämisen etenemistä.

Lääkärin vastaanotolla asiakkaan suostumuksella sähköisesti välitetty todistus on heti Kelan etuuskäsittelyjärjestelmässä. Paperisen todistuksen postitus ja skannaus Kelan järjestelmään jää pois tapahtumaketjusta, ja todistuksen käsittely etuuksien maksamista varten nopeutuu. Vuoden 2019 aikana Kelaan tuli yhteensä reilut puoli miljoonaa lääkärintodistusta A, joista 1,9 prosenttia tuli sähköisesti.

"Todistusten määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta viime vuonna emme päässeet asettamiimme tavoitteisiin. Tämä johtuu siitä, että lääkärintodistusten sähköisen välityspalvelun laajempaa käyttöönottoa odotetaan vielä terveydenhuollon organisaatioiden osalta", sanoo tuoteomistaja Kaisa Timonen Kelasta.

Traficom seuraa sitoumuksessa ajokorttihakemusten sähköistymisasteen kehittymistä. Ajokorttihakemuksia, joihin sisältyy lääkärinlausuntoja tai muita liitteitä, on noin 200 000 kpl vuosittain.

"Vuonna 2019 pääsimme lähes tavoitteeseemme. Hakemuksia toimitettiin meille sähköisesti lähes 50 000 kappaletta eli 25 prosenttia kaikista hakemuksista. Asiointimatkojen laskennallisissa päästöissä päästiin merkittävään, lähes 140 hiilidioksiditonnin päästövähennykseen", iloitsee kehityspäällikkö Johanna Simkin Traficomista.

Eläkevakuutusyhtiöiden osalta kestävän kehityksen toimenpidesitoumukseen on valittu työkyvyttömyyseläkehakemuksen liitteeksi tarvittava lääkärinlausunto B. Sen avulla arvioidaan eläkkeenhakijan työkykyä. Työkyvyttömyyseläkehakemuksia tehdään vuosittain n. 22 000 kpl.

Tietojen sähköistä lähettämistä säätelee asiakastietolaki (159/2007), joka nykyisellään edellyttää asiakkaan suostumusta tietojen sähköiseen välittämiseen. Lakia ollaan parhaillaan päivittämässä ja tulevan lain sanamuoto vaikuttaa merkittävästi sähköistämisen tavoitteisiin ja toteutumiseen.

"Keskeistä sähköistymisprosessin etenemisessä on myös se, miten asiakas saadaan ohjattua tekemään oma eläkehakemuksensa sähköisesti. Nykyisellään päätösten teko kestää noin 1,5-2 kk. Kaikkien asiakirjojen ollessa sähköisiä voi hakemuksen käsittely kestää vain kaksi viikkoa", toteaa johtava asiantuntija Timo Tuominen FA:sta.

Liikennevahinkoon tai työtapaturmaan liittyvät hoitomerkintätiedot saadaan todennäköisesti sähköiseksi vuonna 2022. Tuominen kertoo, että viime vuonna käynnistettiin hoitolaitosten ja vakuutusyhtiöiden yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on sopia sähköistämisen toimintamallista. Tavoitteena on saada asiakirjojen välitys sähköiseksi vuoden 2022 aikana.

Hoitomerkintöjä ja laskuja välitetään vakuutusyhtiöille noin 200 000 – 300 000 kertaa vuodessa. Asiakirjojen välittämisen prosessi ja samalla asiakkaiden hoidon ohjaaminen on huomattavan paljon tehokkaampaa, kun sähköinen tiedonsiirto on mahdollista.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen malli toteuttaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa. Globaali toimintaohjelma asettaa yhteiset tavoitteet seuraaviksi 15 vuodeksi kaikille YK:n jäsenmaille. Suomessa ohjelmaa toteutetaan kestävän kehityksen toimenpidesitoumusten avulla.

Tutustu raporttiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja kestävän kehityksen sitoumuksen työryhmältä:
Finanssiala ry, johtava asiantuntija Timo Tuominen, puh. 020 793 4218
ja kehityspäällikkö Kristiina Siikala, puh. 020 793 4273
Kela, tuoteomistaja Kaisa Timonen puh. 020 634 0975
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, johtava asiantuntija Johanna Simkin, puh. 029 534 5265
Sosiaali- ja terveysministeriö, erityisasiantuntija Anna Kärkkäinen, puh. 02951 63702

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Sisäpiirirekisteriuudistus on tervetullut, mutta rahastoyhtiöitä ei tule jättää ulkopuolelle3.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Hallitus valmistelee sisäpiirirekisterin pitovelvoitteen poistoa sijoituspalveluyrityksiltä. Velvoite tulisi poistaa samalla myös rahastoyhtiöiltä. Jos velvoite poistetaan vain sijoituspalveluyrityksiltä mutta jätetään rahastoyhtiöille, tavoitteet hallinnollisen taakan keventämisestä eivät täyty. Monissa konserneissa ja ryhmissä harjoitetaan molempia liiketoimintoja, jolloin eri vaatimukset toisivat päällekkäisiä prosesseja ja tarpeetonta hallinnollista työtä organisaatioiden sisällä. Sisäpiirirekisterisääntely on EU-sääntelyn kanssa päällekkäistä kansallista lisäsääntelyä. Lisäksi sen teho on kyseenalainen, kun se koskee vain kotimaisia yrityksiä ja jättää ulkomaiset kilpailijat ulkopuolelle. Sijoituspalveluyritysten sisäpiirirekisteri on aikanaan syntynyt tarpeeseen valvoa markkinaosapuolten toimintaa. Kun markkinat olivat pääosin kansallisia, niin kansallinen sääntely oli perusteltua. Sittemmin markkinoiden yhdentyessä on tilalle tullut koko EU-alueella harmonisoitu sääntely, joka k

Hyvä että hallituksella on halua kehittää osakesäästötiliä – nyt tärkeintä olisi hyväksyä myös aloittaville piensijoittajille sopivat sijoitusrahastot mukaan2.9.2026 11:13:29 EEST | Tiedote

Hallitus päätti budjettiriihessään selvittää osakesäästötilin laajentamista myös listaamattomiin yrityksiin. Asiaa on syytä selvittää mutta on syytä muistaa, että sijoitukset listaamattomiin yrityksiin eivät välttämättä sovi aloitteleville piensijoittajille muun muassa korkeamman riskin takia. Nyt olisi tärkeämpää laajentaa osakesäästötili koskemaan myös rahastoja, jotka ovat helpoin ja myös suosituin tapa aloittaa sijoittaminen.

Finanssiala lobbasi päättäjiä ahkerasti kansankapitalismin ja vastasyntyneiden säästöstartin puolesta vuoden 2026 alkupuoliskolla - 58 lobbausaihetta avoimuusrekisteriin29.8.2026 10:00:00 EEST | Tiedote

Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 58 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä tammi-kesäkuussa 2026. Yleisimpiä aiheita olivat rahastolainsäädännön kehittäminen, kansankapitalismin edistäminen, yritysrahoituksen saatavuus, vastasyntyneiden säästöstartin ja rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvion tekeminen. FA on julkaissut jo ennen avoimuusrekisteriä vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.1.–30.6.2026.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye