Finanssiala ry

Terveydenhuollon asiakirjojen sähköistäminen on jo tuonut merkittäviä ilmasto- ja tehokkuushyötyjä

Jaa
Terveydenhuollon asiakirjoja välitetään postitse organisaatiolta toiselle vuosittain satojatuhansia kappaleita. Asiakirjoissa olevia tietoja tarvitaan mm. etuus-, eläke- ja korvauspäätösten tekemiseen. Digitalisaatio on jo tuonut terveydenhuollon asiakirjojen digitalisaation myötä merkittäviä ilmasto- ja tehokkuushyötyjä. Sähköistämisen tiellä on kuitenkin vielä haasteita. Osa niistä liittyy asiakaskäyttäytymiseen, osa lainsäädäntöön tai järjestelmien yhteensopimattomuuteen.

Finanssiala ry:n (FA), Kelan, Traficomin ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteena on taklata sähköistämisen esteitä muun muassa asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi, päätöksenteossa tarvittavien tietojen hyödyntämiseksi ja hiilijalan pienentämiseksi. Sitoumuksessa määriteltyjen toimenpiteiden etenemistä on seurattu vuodesta 2017 alkaen.

Paperilla välitettävät tiedot hidastavat päätösten tekemistä ja aiheuttavat lisätyötä monessa eri vaiheessa. Koska terveydenhuollon asiakirjoja on satoja, on niistä kestävän kehityksen sitoumukseen valittu vain osa. Kela seuraa lääkärintodistuksen A sähköistämisen etenemistä.

Lääkärin vastaanotolla asiakkaan suostumuksella sähköisesti välitetty todistus on heti Kelan etuuskäsittelyjärjestelmässä. Paperisen todistuksen postitus ja skannaus Kelan järjestelmään jää pois tapahtumaketjusta, ja todistuksen käsittely etuuksien maksamista varten nopeutuu. Vuoden 2019 aikana Kelaan tuli yhteensä reilut puoli miljoonaa lääkärintodistusta A, joista 1,9 prosenttia tuli sähköisesti.

"Todistusten määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta viime vuonna emme päässeet asettamiimme tavoitteisiin. Tämä johtuu siitä, että lääkärintodistusten sähköisen välityspalvelun laajempaa käyttöönottoa odotetaan vielä terveydenhuollon organisaatioiden osalta", sanoo tuoteomistaja Kaisa Timonen Kelasta.

Traficom seuraa sitoumuksessa ajokorttihakemusten sähköistymisasteen kehittymistä. Ajokorttihakemuksia, joihin sisältyy lääkärinlausuntoja tai muita liitteitä, on noin 200 000 kpl vuosittain.

"Vuonna 2019 pääsimme lähes tavoitteeseemme. Hakemuksia toimitettiin meille sähköisesti lähes 50 000 kappaletta eli 25 prosenttia kaikista hakemuksista. Asiointimatkojen laskennallisissa päästöissä päästiin merkittävään, lähes 140 hiilidioksiditonnin päästövähennykseen", iloitsee kehityspäällikkö Johanna Simkin Traficomista.

Eläkevakuutusyhtiöiden osalta kestävän kehityksen toimenpidesitoumukseen on valittu työkyvyttömyyseläkehakemuksen liitteeksi tarvittava lääkärinlausunto B. Sen avulla arvioidaan eläkkeenhakijan työkykyä. Työkyvyttömyyseläkehakemuksia tehdään vuosittain n. 22 000 kpl.

Tietojen sähköistä lähettämistä säätelee asiakastietolaki (159/2007), joka nykyisellään edellyttää asiakkaan suostumusta tietojen sähköiseen välittämiseen. Lakia ollaan parhaillaan päivittämässä ja tulevan lain sanamuoto vaikuttaa merkittävästi sähköistämisen tavoitteisiin ja toteutumiseen.

"Keskeistä sähköistymisprosessin etenemisessä on myös se, miten asiakas saadaan ohjattua tekemään oma eläkehakemuksensa sähköisesti. Nykyisellään päätösten teko kestää noin 1,5-2 kk. Kaikkien asiakirjojen ollessa sähköisiä voi hakemuksen käsittely kestää vain kaksi viikkoa", toteaa johtava asiantuntija Timo Tuominen FA:sta.

Liikennevahinkoon tai työtapaturmaan liittyvät hoitomerkintätiedot saadaan todennäköisesti sähköiseksi vuonna 2022. Tuominen kertoo, että viime vuonna käynnistettiin hoitolaitosten ja vakuutusyhtiöiden yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on sopia sähköistämisen toimintamallista. Tavoitteena on saada asiakirjojen välitys sähköiseksi vuoden 2022 aikana.

Hoitomerkintöjä ja laskuja välitetään vakuutusyhtiöille noin 200 000 – 300 000 kertaa vuodessa. Asiakirjojen välittämisen prosessi ja samalla asiakkaiden hoidon ohjaaminen on huomattavan paljon tehokkaampaa, kun sähköinen tiedonsiirto on mahdollista.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen malli toteuttaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa. Globaali toimintaohjelma asettaa yhteiset tavoitteet seuraaviksi 15 vuodeksi kaikille YK:n jäsenmaille. Suomessa ohjelmaa toteutetaan kestävän kehityksen toimenpidesitoumusten avulla.

Tutustu raporttiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja kestävän kehityksen sitoumuksen työryhmältä:
Finanssiala ry, johtava asiantuntija Timo Tuominen, puh. 020 793 4218
ja kehityspäällikkö Kristiina Siikala, puh. 020 793 4273
Kela, tuoteomistaja Kaisa Timonen puh. 020 634 0975
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, johtava asiantuntija Johanna Simkin, puh. 029 534 5265
Sosiaali- ja terveysministeriö, erityisasiantuntija Anna Kärkkäinen, puh. 02951 63702

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote

Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.

Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea18.12.2025 13:05:23 EET | Tiedote

Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.

Vaikka raportointisääntely kevenee, ei finanssiyhtiöiden tarve kestävyystiedolle ole katoamassa mihinkään17.12.2025 11:28:13 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) pitää pääosin tervetulleena virtaviivaistusta kestävyysraportointiin ja siihen liittyvään sääntelyyn. EU-parlamentti pääsi 16.12.2025 sopuun Omnibus I:ksi nimetystä paketista, joka väljentää kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Kevennyksestä huolimatta yritysten kannattaa edelleen raportoida kestävyystiedoistaan. Finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen kestävyystietoa vihreiden rahoitustuotteiden tarjoamiseksi sekä oman kestävyysraportointinsa ja riskienhallintansa tueksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa.

Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.

FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye