Terveydenhuollon asiakirjojen sähköistäminen on jo tuonut merkittäviä ilmasto- ja tehokkuushyötyjä
Finanssiala ry:n (FA), Kelan, Traficomin ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteena on taklata sähköistämisen esteitä muun muassa asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi, päätöksenteossa tarvittavien tietojen hyödyntämiseksi ja hiilijalan pienentämiseksi. Sitoumuksessa määriteltyjen toimenpiteiden etenemistä on seurattu vuodesta 2017 alkaen.
Paperilla välitettävät tiedot hidastavat päätösten tekemistä ja aiheuttavat lisätyötä monessa eri vaiheessa. Koska terveydenhuollon asiakirjoja on satoja, on niistä kestävän kehityksen sitoumukseen valittu vain osa. Kela seuraa lääkärintodistuksen A sähköistämisen etenemistä.
Lääkärin vastaanotolla asiakkaan suostumuksella sähköisesti välitetty todistus on heti Kelan etuuskäsittelyjärjestelmässä. Paperisen todistuksen postitus ja skannaus Kelan järjestelmään jää pois tapahtumaketjusta, ja todistuksen käsittely etuuksien maksamista varten nopeutuu. Vuoden 2019 aikana Kelaan tuli yhteensä reilut puoli miljoonaa lääkärintodistusta A, joista 1,9 prosenttia tuli sähköisesti.
"Todistusten määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta viime vuonna emme päässeet asettamiimme tavoitteisiin. Tämä johtuu siitä, että lääkärintodistusten sähköisen välityspalvelun laajempaa käyttöönottoa odotetaan vielä terveydenhuollon organisaatioiden osalta", sanoo tuoteomistaja Kaisa Timonen Kelasta.
Traficom seuraa sitoumuksessa ajokorttihakemusten sähköistymisasteen kehittymistä. Ajokorttihakemuksia, joihin sisältyy lääkärinlausuntoja tai muita liitteitä, on noin 200 000 kpl vuosittain.
"Vuonna 2019 pääsimme lähes tavoitteeseemme. Hakemuksia toimitettiin meille sähköisesti lähes 50 000 kappaletta eli 25 prosenttia kaikista hakemuksista. Asiointimatkojen laskennallisissa päästöissä päästiin merkittävään, lähes 140 hiilidioksiditonnin päästövähennykseen", iloitsee kehityspäällikkö Johanna Simkin Traficomista.
Eläkevakuutusyhtiöiden osalta kestävän kehityksen toimenpidesitoumukseen on valittu työkyvyttömyyseläkehakemuksen liitteeksi tarvittava lääkärinlausunto B. Sen avulla arvioidaan eläkkeenhakijan työkykyä. Työkyvyttömyyseläkehakemuksia tehdään vuosittain n. 22 000 kpl.
Tietojen sähköistä lähettämistä säätelee asiakastietolaki (159/2007), joka nykyisellään edellyttää asiakkaan suostumusta tietojen sähköiseen välittämiseen. Lakia ollaan parhaillaan päivittämässä ja tulevan lain sanamuoto vaikuttaa merkittävästi sähköistämisen tavoitteisiin ja toteutumiseen.
"Keskeistä sähköistymisprosessin etenemisessä on myös se, miten asiakas saadaan ohjattua tekemään oma eläkehakemuksensa sähköisesti. Nykyisellään päätösten teko kestää noin 1,5-2 kk. Kaikkien asiakirjojen ollessa sähköisiä voi hakemuksen käsittely kestää vain kaksi viikkoa", toteaa johtava asiantuntija Timo Tuominen FA:sta.
Liikennevahinkoon tai työtapaturmaan liittyvät hoitomerkintätiedot saadaan todennäköisesti sähköiseksi vuonna 2022. Tuominen kertoo, että viime vuonna käynnistettiin hoitolaitosten ja vakuutusyhtiöiden yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on sopia sähköistämisen toimintamallista. Tavoitteena on saada asiakirjojen välitys sähköiseksi vuoden 2022 aikana.
Hoitomerkintöjä ja laskuja välitetään vakuutusyhtiöille noin 200 000 – 300 000 kertaa vuodessa. Asiakirjojen välittämisen prosessi ja samalla asiakkaiden hoidon ohjaaminen on huomattavan paljon tehokkaampaa, kun sähköinen tiedonsiirto on mahdollista.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen malli toteuttaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa. Globaali toimintaohjelma asettaa yhteiset tavoitteet seuraaviksi 15 vuodeksi kaikille YK:n jäsenmaille. Suomessa ohjelmaa toteutetaan kestävän kehityksen toimenpidesitoumusten avulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja kestävän kehityksen sitoumuksen työryhmältä:
Finanssiala ry, johtava asiantuntija Timo Tuominen, puh. 020 793 4218
ja kehityspäällikkö Kristiina Siikala, puh. 020 793 4273
Kela, tuoteomistaja Kaisa Timonen puh. 020 634 0975
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, johtava asiantuntija Johanna Simkin, puh. 029 534 5265
Sosiaali- ja terveysministeriö, erityisasiantuntija Anna Kärkkäinen, puh. 02951 63702
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
