Terveydenhuollon sähköiset palvelut ja ammattilaistyökalut ovat lisääntyneet, mutta potilastietojärjestelmiä pitää vielä yhtenäistää
14.12.2021 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Ongelmana on muun muassa se, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ovat toimineet erillään, mikä on johtanut erillisten järjestelmien hankintaan. Yksityinen terveydenhuolto ei myöskään ole päässyt mukaan julkisen puolen alueellisiin rekistereihin.
”Yksi tärkeä etu tulevasta hyvinvointialueuudistuksesta on yhteisten tietojärjestelmien hankinta. Sen mahdollistaa myös parempien sähköisten palvelujen kehittämisen”, sanoo Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien työelämäprofessori Jarmo Reponen.
Tieto liikkuu yksiköiden välillä montaa eri reittiä
Kaikilla sairaanhoitopiireillä on käytössään potilaan hoitovastuun siirtävä sähköinen lähetejärjestelmä. Sairaanhoitopiireistä 67 prosentilla kaikki läheteliikenne erikoissairaanhoidon ja perusterveyden välillä tapahtuu pelkästään sähköisesti.
Toisaalta organisaatioiden välisen perinteisen sähköisen lähete-palautejärjestelmän rinnalle on syntynyt vaihtoehtoisia toimintatapoja: erillistä sähköistä läheteviestiä ei tarvita, mikäli viesti kirjataan sairaanhoitopiirin alueen yhteiseen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaskertomukseen. Aiemmista kartoituksista ovat lisääntyneet myös sähköiset konsultaatiot, joiden avulla perusterveydenhuollon lääkäri voikin potilaan lähettämisen sijaan hoitaa tämän itse erikoislääkäriltä saamiensa ohjeiden mukaisesti
Sairaanhoitopiirien alueilla on käytössä laajoja aluetietojärjestelmiä tai muita alueellisia tietovarantoja. Aluetietojärjestelmissä on esimerkiksi potilaskertomustietoa, lääketieteellisen kuvantamisen tai laboratoriotutkimusten tuloksia. Yksi organisaatio saattaa olla osallisena useassa aluetietojärjestelmässä, ja joidenkin sairaanhoitopiirien alueella toimii useita aluetietojärjestelmiä.
Varsinaiset aluetietojärjestelmät jakaantuvat yksisuuntaisiin vain erikoissairaanhoidon tietoa perusterveydenhuollolle jakaviin järjestelmiin tai kaksisuuntaisiin sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tietoa jakaviin järjestelmiin.
Eri sairaanhoitopiirien kesken on vielä merkittävää vaihtelua sähköisten palvelujen tarjonnassa ja käytön laajuudessa sekä tarpeellisen potilastiedon näkymisessä erityisesti perusterveydenhuollon toimijoille.
”Monilla alueilla perusterveydenhuollon sähköisten järjestelmien palvelut ja käyttäjätuki ovat vielä erikoissairaanhoitoa heikompia ”, Reponen toteaa.
Kansalaisille tarjottavat sähköiset palvelut ovat lisääntyneet merkittävästi
Tutkimuksen mukaan kansalaisille on tarjolla yhä enemmän erilaisia sähköisiä palveluja. Erityisesti etävastaanotto sekä potilaan mahdollisuudet lähettää omia mittaustuloksiaan ja muita tietojaan terveydenhuollon toimijoille ovat lisääntyneet edelliseen vuoden 2017 kartoitukseen verrattuna.
Lähes kaikilla organisaatioilla on verkkosivuillaan tietoa hyvinvoinnista ja organisaation palveluista sekä yhteystiedot.
”Myös sähköinen ajanvaraus ja mahdollisuus antaa asiakaspalautetta ovat yleisiä”, kertoo Oulun yliopiston tutkija Ronja Ruotanen.
Sähköinen tiedonvaihto potilaan kanssa tapahtuu useimmiten salatun sähköpostiyhteyden kautta. Erikoissairaanhoidossa tämän rinnalle on noussut myös terveydenhuollon mobiilisovellusten käyttö.
Kanta-palvelut näyttävät tietoa yli organisaatiorajojen
Terveydenhuollon organisaatioilta kysyttiin myös niiden näkemyksiä Kanta-palvelujen hyödyistä ja ongelmista.
Yleisimmäksi hyödyksi koettiin se, että potilaan hoitoon osallistuvat toimijat voivat saada käyttöönsä hoidon kannalta tarpeellista tietoa potilaan aikaisemmista käynneistä organisaatiorajoista riippumatta.
Uutena palveluna oli tutkimuksen aikaan otettu käyttöön kuva-aineistojen arkisto Kvarkki. Se on Kanta-palveluihin kuuluva palvelu, johon arkistoidaan potilaan hoidon yhteydessä syntyneet kuvantamistutkimukset sekä kuviin liittyvät pyynnöt, tutkimusmerkinnät ja -lausunnot. Kvarkin käyttöönotto oli alkamassa ripeästi, sillä 81 prosenttia sairaanhoitopiireistä aikoi liittyä palveluun vuoden 2021 loppuun mennessä.
”Kansalaisten pääsy omiin tietoihinsa Omakannan kautta on hyödyllistä myös terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta, koska esimerkiksi tutkimustulokset ja käyntiyhteenvedot ovat näin helpommin potilaiden nähtävillä”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.
Tutkimus toteutettiin Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) -hankkeessa. Kysely on toteutettu aiemmin vuosina 2003, 2005, 2007 2011, 2014 ja 2017.
Lisätietoa
Jarmo Reponen, Niina Keränen, Ronja Ruotanen, Timo Tuovinen, Jari Haverinen, Maarit Kangas. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 11/2021. Helsinki 2021.
Yhteystiedot
Tutkimusta koskevat kysymykset:
Jarmo Reponen
Terveydenhuollon tietojärjestelmien työelämäprofessori
Oulun yliopisto
puh. 040 514 2718
jarmo.reponen(at)oulu.fi
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta koskevat kysymykset:
Tuulikki Vehko
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7321
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL vastaa usein kysyttyihin kysymyksiin m-rokosta19.11.2026 16:48:34 EET | Tiedote
Varsinaissuomalaiseen päiväkotiin liittyvä m-rokkotapaus voi herättää huolta. Jatkotartuntojen riski on kuitenkin pieni. THL on julkaissut vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin m-rokosta, sen tartuntatavoista, taudin vakavuudesta, hoidosta sekä jatkotartuntojen ehkäisystä.
Nuorten ravintoaineiden saanti osoittaa tarpeen lisätä kasvisten, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljan osuutta ruokavaliossa19.11.2026 00:00:00 EET | Tiedote
Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan nuoret saavat ravinnosta proteiinia, rasvoja ja hiilihydraatteja keskimäärin suositusten mukaisesti, mutta rasvan ja hiilihydraattien laatua tulisi parantaa. Nuorten kasvun ja kehityksen kannalta monien tärkeiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on suurella osalla liian vähäistä.
Mediakutsu: Suuri terveysverokeskustelu Oodissa ti 24.11. – mukana poliitikkoja, tutkijoita ja asiantuntijoita18.11.2026 10:16:02 EET | Kutsu
Tervetuloa suureen päättäjäkeskusteluun elintarvikkeiden terveysperusteisesta verotuksesta ja muista ohjauskeinoista, joilla voidaan edistää terveellisiä ruokavalintoja Suomessa. Kutsumme myös median edustajat kuulemaan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja poliitikkojen ajatuksia toteutettavista keinoista.
Bekämpningen av antibiotikaresistens tryggar samhällets funktionsförmåga18.11.2026 00:15:00 EET | Pressmeddelande
Att antibiotika förlorar sin effekt är redan verklighet. Den internationella temaveckan mot antimikrobiell resistens påminner om vikten av att bevara antimikrobiella läkemedels effekt.
Antibioottiresistenssin torjunta turvaa yhteiskunnan toimintakykyä18.11.2026 00:15:00 EET | Tiedote
Antibioottien tehon heikkeneminen on jo todellisuutta. Kansainvälinen antibioottiresistenssin vastainen teemaviikko muistuttaa mikrobilääkkeiden tehon säilyttämisen tärkeydestä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
