Terveydenhuollon sähköiset palvelut ja ammattilaistyökalut ovat lisääntyneet, mutta potilastietojärjestelmiä pitää vielä yhtenäistää
14.12.2021 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Ongelmana on muun muassa se, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ovat toimineet erillään, mikä on johtanut erillisten järjestelmien hankintaan. Yksityinen terveydenhuolto ei myöskään ole päässyt mukaan julkisen puolen alueellisiin rekistereihin.
”Yksi tärkeä etu tulevasta hyvinvointialueuudistuksesta on yhteisten tietojärjestelmien hankinta. Sen mahdollistaa myös parempien sähköisten palvelujen kehittämisen”, sanoo Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien työelämäprofessori Jarmo Reponen.
Tieto liikkuu yksiköiden välillä montaa eri reittiä
Kaikilla sairaanhoitopiireillä on käytössään potilaan hoitovastuun siirtävä sähköinen lähetejärjestelmä. Sairaanhoitopiireistä 67 prosentilla kaikki läheteliikenne erikoissairaanhoidon ja perusterveyden välillä tapahtuu pelkästään sähköisesti.
Toisaalta organisaatioiden välisen perinteisen sähköisen lähete-palautejärjestelmän rinnalle on syntynyt vaihtoehtoisia toimintatapoja: erillistä sähköistä läheteviestiä ei tarvita, mikäli viesti kirjataan sairaanhoitopiirin alueen yhteiseen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaskertomukseen. Aiemmista kartoituksista ovat lisääntyneet myös sähköiset konsultaatiot, joiden avulla perusterveydenhuollon lääkäri voikin potilaan lähettämisen sijaan hoitaa tämän itse erikoislääkäriltä saamiensa ohjeiden mukaisesti
Sairaanhoitopiirien alueilla on käytössä laajoja aluetietojärjestelmiä tai muita alueellisia tietovarantoja. Aluetietojärjestelmissä on esimerkiksi potilaskertomustietoa, lääketieteellisen kuvantamisen tai laboratoriotutkimusten tuloksia. Yksi organisaatio saattaa olla osallisena useassa aluetietojärjestelmässä, ja joidenkin sairaanhoitopiirien alueella toimii useita aluetietojärjestelmiä.
Varsinaiset aluetietojärjestelmät jakaantuvat yksisuuntaisiin vain erikoissairaanhoidon tietoa perusterveydenhuollolle jakaviin järjestelmiin tai kaksisuuntaisiin sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tietoa jakaviin järjestelmiin.
Eri sairaanhoitopiirien kesken on vielä merkittävää vaihtelua sähköisten palvelujen tarjonnassa ja käytön laajuudessa sekä tarpeellisen potilastiedon näkymisessä erityisesti perusterveydenhuollon toimijoille.
”Monilla alueilla perusterveydenhuollon sähköisten järjestelmien palvelut ja käyttäjätuki ovat vielä erikoissairaanhoitoa heikompia ”, Reponen toteaa.
Kansalaisille tarjottavat sähköiset palvelut ovat lisääntyneet merkittävästi
Tutkimuksen mukaan kansalaisille on tarjolla yhä enemmän erilaisia sähköisiä palveluja. Erityisesti etävastaanotto sekä potilaan mahdollisuudet lähettää omia mittaustuloksiaan ja muita tietojaan terveydenhuollon toimijoille ovat lisääntyneet edelliseen vuoden 2017 kartoitukseen verrattuna.
Lähes kaikilla organisaatioilla on verkkosivuillaan tietoa hyvinvoinnista ja organisaation palveluista sekä yhteystiedot.
”Myös sähköinen ajanvaraus ja mahdollisuus antaa asiakaspalautetta ovat yleisiä”, kertoo Oulun yliopiston tutkija Ronja Ruotanen.
Sähköinen tiedonvaihto potilaan kanssa tapahtuu useimmiten salatun sähköpostiyhteyden kautta. Erikoissairaanhoidossa tämän rinnalle on noussut myös terveydenhuollon mobiilisovellusten käyttö.
Kanta-palvelut näyttävät tietoa yli organisaatiorajojen
Terveydenhuollon organisaatioilta kysyttiin myös niiden näkemyksiä Kanta-palvelujen hyödyistä ja ongelmista.
Yleisimmäksi hyödyksi koettiin se, että potilaan hoitoon osallistuvat toimijat voivat saada käyttöönsä hoidon kannalta tarpeellista tietoa potilaan aikaisemmista käynneistä organisaatiorajoista riippumatta.
Uutena palveluna oli tutkimuksen aikaan otettu käyttöön kuva-aineistojen arkisto Kvarkki. Se on Kanta-palveluihin kuuluva palvelu, johon arkistoidaan potilaan hoidon yhteydessä syntyneet kuvantamistutkimukset sekä kuviin liittyvät pyynnöt, tutkimusmerkinnät ja -lausunnot. Kvarkin käyttöönotto oli alkamassa ripeästi, sillä 81 prosenttia sairaanhoitopiireistä aikoi liittyä palveluun vuoden 2021 loppuun mennessä.
”Kansalaisten pääsy omiin tietoihinsa Omakannan kautta on hyödyllistä myös terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta, koska esimerkiksi tutkimustulokset ja käyntiyhteenvedot ovat näin helpommin potilaiden nähtävillä”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.
Tutkimus toteutettiin Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) -hankkeessa. Kysely on toteutettu aiemmin vuosina 2003, 2005, 2007 2011, 2014 ja 2017.
Lisätietoa
Jarmo Reponen, Niina Keränen, Ronja Ruotanen, Timo Tuovinen, Jari Haverinen, Maarit Kangas. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 11/2021. Helsinki 2021.
Yhteystiedot
Tutkimusta koskevat kysymykset:
Jarmo Reponen
Terveydenhuollon tietojärjestelmien työelämäprofessori
Oulun yliopisto
puh. 040 514 2718
jarmo.reponen(at)oulu.fi
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta koskevat kysymykset:
Tuulikki Vehko
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7321
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Enkäten Hälsa i skolan: Barn och unga med utländsk bakgrund mår i många avseenden sämre än sina jämnåriga, men tycker om att gå i skolan16.4.2026 00:00:00 EEST | Pressmeddelande
Barn och unga med utländsk bakgrund mår inom många områden av hälsa, välbefinnande och säkerhet sämre än barn och unga vars föräldrar båda har finländsk bakgrund. Skillnaderna är särskilt tydliga när det gäller pojkars hälsa och välbefinnande. Uppgifterna bygger på enkäten Hälsa i skolan som genomförs av Institutet för hälsa och välfärd (THL).
Kouluterveyskysely: Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monilta osin huonommin kuin muut ikätoverinsa, mutta pitävät koulunkäynnistä16.4.2026 00:00:00 EEST | Tiedote
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monella terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden osa-alueella heikommin kuin ne lapset ja nuoret, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaistaustaisia. Eroja on etenkin poikien terveydessä ja hyvinvoinnissa. Tiedot selviävät THL:n toteuttamasta Kouluterveyskyselystä.
Arbetet med rekommendationer för ungas digitala användning på fritiden inleds tillsammans med unga och experter14.4.2026 09:08:18 EEST | Pressmeddelande
Institutet för hälsa och välfärd (THL) och Utbildningsstyrelsen (UBS) bjuder in experter och unga att delta i arbetet med att utarbeta digitala rekommendationer för ungas fritid. Målet är att hitta sätt att använda digitala enheter och digitalt innehåll på ett balanserat sätt och att utarbeta rekommendationer som beaktar ungas välbefinnande och säkerhet.
Nuorten vapaa-ajan digisuositusten työstäminen alkaa yhdessä nuorten ja asiantuntijoiden kanssa14.4.2026 09:04:12 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH) kutsuvat asiantuntijat ja nuoret mukaan laatimaan nuorten vapaa-ajan digisuosituksia. Tavoitteena on etsiä keinoja digilaitteiden ja -sisältöjen tasapainoiseen käyttöön ja rakentaa nuorten vapaa-aikaan suositukset, jotka huomioivat hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmat.
THL viikolla 16/20269.4.2026 15:14:02 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 9.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet to 16.4. Ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi. Julkaisemme tutkimusraportin Kouluterveyskyselyn tuloksista syntyperän mukaan vuosilta 2019–2025. Lisätietoja: johanna.leinonen(at)thl.fi, puh. 029 524 7678 Blogit ti 14.4. “Tässä tuli ihan koko elämä nyt” - piipahdus matalan kynnyksen keskustelutuessa. Kirjoittajat: Henna Autio, toiminnanjohtaja, Huhtasuon ASA, Suvi Järvinen, hanketyöntekijä, Huhtasuon ASA ja Saara Rapeli, projektipä
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme