Terveydenhuollon sähköiset palvelut ja ammattilaistyökalut ovat lisääntyneet, mutta potilastietojärjestelmiä pitää vielä yhtenäistää
14.12.2021 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Ongelmana on muun muassa se, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ovat toimineet erillään, mikä on johtanut erillisten järjestelmien hankintaan. Yksityinen terveydenhuolto ei myöskään ole päässyt mukaan julkisen puolen alueellisiin rekistereihin.
”Yksi tärkeä etu tulevasta hyvinvointialueuudistuksesta on yhteisten tietojärjestelmien hankinta. Sen mahdollistaa myös parempien sähköisten palvelujen kehittämisen”, sanoo Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien työelämäprofessori Jarmo Reponen.
Tieto liikkuu yksiköiden välillä montaa eri reittiä
Kaikilla sairaanhoitopiireillä on käytössään potilaan hoitovastuun siirtävä sähköinen lähetejärjestelmä. Sairaanhoitopiireistä 67 prosentilla kaikki läheteliikenne erikoissairaanhoidon ja perusterveyden välillä tapahtuu pelkästään sähköisesti.
Toisaalta organisaatioiden välisen perinteisen sähköisen lähete-palautejärjestelmän rinnalle on syntynyt vaihtoehtoisia toimintatapoja: erillistä sähköistä läheteviestiä ei tarvita, mikäli viesti kirjataan sairaanhoitopiirin alueen yhteiseen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaskertomukseen. Aiemmista kartoituksista ovat lisääntyneet myös sähköiset konsultaatiot, joiden avulla perusterveydenhuollon lääkäri voikin potilaan lähettämisen sijaan hoitaa tämän itse erikoislääkäriltä saamiensa ohjeiden mukaisesti
Sairaanhoitopiirien alueilla on käytössä laajoja aluetietojärjestelmiä tai muita alueellisia tietovarantoja. Aluetietojärjestelmissä on esimerkiksi potilaskertomustietoa, lääketieteellisen kuvantamisen tai laboratoriotutkimusten tuloksia. Yksi organisaatio saattaa olla osallisena useassa aluetietojärjestelmässä, ja joidenkin sairaanhoitopiirien alueella toimii useita aluetietojärjestelmiä.
Varsinaiset aluetietojärjestelmät jakaantuvat yksisuuntaisiin vain erikoissairaanhoidon tietoa perusterveydenhuollolle jakaviin järjestelmiin tai kaksisuuntaisiin sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tietoa jakaviin järjestelmiin.
Eri sairaanhoitopiirien kesken on vielä merkittävää vaihtelua sähköisten palvelujen tarjonnassa ja käytön laajuudessa sekä tarpeellisen potilastiedon näkymisessä erityisesti perusterveydenhuollon toimijoille.
”Monilla alueilla perusterveydenhuollon sähköisten järjestelmien palvelut ja käyttäjätuki ovat vielä erikoissairaanhoitoa heikompia ”, Reponen toteaa.
Kansalaisille tarjottavat sähköiset palvelut ovat lisääntyneet merkittävästi
Tutkimuksen mukaan kansalaisille on tarjolla yhä enemmän erilaisia sähköisiä palveluja. Erityisesti etävastaanotto sekä potilaan mahdollisuudet lähettää omia mittaustuloksiaan ja muita tietojaan terveydenhuollon toimijoille ovat lisääntyneet edelliseen vuoden 2017 kartoitukseen verrattuna.
Lähes kaikilla organisaatioilla on verkkosivuillaan tietoa hyvinvoinnista ja organisaation palveluista sekä yhteystiedot.
”Myös sähköinen ajanvaraus ja mahdollisuus antaa asiakaspalautetta ovat yleisiä”, kertoo Oulun yliopiston tutkija Ronja Ruotanen.
Sähköinen tiedonvaihto potilaan kanssa tapahtuu useimmiten salatun sähköpostiyhteyden kautta. Erikoissairaanhoidossa tämän rinnalle on noussut myös terveydenhuollon mobiilisovellusten käyttö.
Kanta-palvelut näyttävät tietoa yli organisaatiorajojen
Terveydenhuollon organisaatioilta kysyttiin myös niiden näkemyksiä Kanta-palvelujen hyödyistä ja ongelmista.
Yleisimmäksi hyödyksi koettiin se, että potilaan hoitoon osallistuvat toimijat voivat saada käyttöönsä hoidon kannalta tarpeellista tietoa potilaan aikaisemmista käynneistä organisaatiorajoista riippumatta.
Uutena palveluna oli tutkimuksen aikaan otettu käyttöön kuva-aineistojen arkisto Kvarkki. Se on Kanta-palveluihin kuuluva palvelu, johon arkistoidaan potilaan hoidon yhteydessä syntyneet kuvantamistutkimukset sekä kuviin liittyvät pyynnöt, tutkimusmerkinnät ja -lausunnot. Kvarkin käyttöönotto oli alkamassa ripeästi, sillä 81 prosenttia sairaanhoitopiireistä aikoi liittyä palveluun vuoden 2021 loppuun mennessä.
”Kansalaisten pääsy omiin tietoihinsa Omakannan kautta on hyödyllistä myös terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta, koska esimerkiksi tutkimustulokset ja käyntiyhteenvedot ovat näin helpommin potilaiden nähtävillä”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.
Tutkimus toteutettiin Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) -hankkeessa. Kysely on toteutettu aiemmin vuosina 2003, 2005, 2007 2011, 2014 ja 2017.
Lisätietoa
Jarmo Reponen, Niina Keränen, Ronja Ruotanen, Timo Tuovinen, Jari Haverinen, Maarit Kangas. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 11/2021. Helsinki 2021.
Yhteystiedot
Tutkimusta koskevat kysymykset:
Jarmo Reponen
Terveydenhuollon tietojärjestelmien työelämäprofessori
Oulun yliopisto
puh. 040 514 2718
jarmo.reponen(at)oulu.fi
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta koskevat kysymykset:
Tuulikki Vehko
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7321
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 42/20268.10.2026 16:18:54 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 8.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Maailman mielenterveyspäivä 10.10. Blogi pe 9.10. Mielenterveyspolitiikka on talouspolitiikkaa – vaikutuksia saavutetaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Kirjoittaja: Vera Gergov, johtava asiantuntija, THL. Tutustu juuri julkaisemiimme hallitusohjelmaratkaisuihin Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusstrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2030–2040 Itsemurhat ovat Suomessa yhä vakava ongelma, jota tulee aktiivisesti ehkäistä itsemurhien ehkäisyohjelman toimenpiteiden mukaisesti Lasten
THL ja KKV: Rahapelaamisen haitat uhkaavat kasvaa uuden rahapelijärjestelmän takia - sääntelyä pelaajien suojaksi on vahvistettava6.10.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) varoittavat vuonna 2027 toteutuvasta rahapelijärjestelmän muutoksesta. Uusi järjestelmä ei kykene suojelemaan pelaajia riittävästi rahapelihaitoilta, ja ilman sääntelyn vahvistamista haitat uhkaavat lisääntyä. Erityisen suuri huoli kohdistuu nuoriin aikuisiin, joilla rahapeliongelmat ja niihin liittyvä velkaantuminen ovat jo nyt yleisempiä kuin muissa ikäryhmissä.
THL viikolla 41/20261.10.2026 15:40:39 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 1.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Vanhustenviikolla 5.–11.10. julkaisemme tuoretta tietoa iäkkäiden palveluista Verkkouutiset ma 5.10. Iäkkäiden palvelujen laadun ja riittävyyden vaihtelu hyvinvointialueiden välillä heikentää yhdenvertaisuutta. Suomeen tarvitaan kansallinen iäkkäiden palvelujen laatuohjelma, joka määrittelee palvelujen laatukriteerit, tavoitteet sekä seuranta- ja raportointikäytännöt. Lisätiedot: pauliina.hietaharju(at)thl.fi, puh. 029 524 7172 to 8.10. Julkaisemme kansallisen vanhuspalvelujen asiakastyytyväi
Kysely: Suomalaiset tukevat terveystietojen käyttöä tutkimuksessa – valtaosa haluaa päättää niiden käytöstä itse30.9.2026 00:00:00 EEST | Tiedote
Suurin osa suomalaisista suhtautuu myönteisesti terveystietojen käyttöön tutkimuksessa sekä terveydenhuollon ja uusien hoitojen kehittämisessä. Samalla lähes yhdeksän kymmenestä katsoo, että ihmisellä tulisi olla oikeus päättää itse omien terveystietojensa käytöstä.
Kutsu: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) seminaari ”Rahapelimarkkinat avautuvat: onko meillä edessä haittakriisi?” 6.10. klo 10–11.45 THL:n tiloissa ja verkossa25.9.2026 09:44:21 EEST | Kutsu
Suomi siirtyy rahapelaamisessa lisenssijärjestelmään kesällä 2027. THL ja KKV arvioivat, että järjestelmä ei kykene suojelemaan pelaajia riittävästi rahapelihaitoilta, ja ilman sääntelyn vahvistamista haitat uhkaavat lisääntyä. Erityisen suuri huoli kohdistuu nuoriin aikuisiin, joilla rahapeliongelmat ja niihin liittyvä velkaantuminen ovat jo nyt yleisempiä kuin muissa ikäryhmissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme