Terveydenhuolto ei voi korvata sosiaalihuollon osaamista mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Lakiesitys ohjaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen toteutusta vahvasti terveydenhuollon vastuulle.

Ehdotuksen vaarana on, etteivät hyvinvointialueet tarjoa mielenterveys- ja päihdepalvelua sosiaalihuollon palveluna ollenkaan, jos sitä ei velvoiteta laissa. Päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvä erityisosaaminen näin ollen kaventuisi hyvinvointialueilla.

- Tämä ei ole kestävä ratkaisu. Hoidon tarpeen arviointia ja hoidollisia interventioita ei voi poistaa sosiaalihuollosta, painottaa Talentian erityisasiantuntija Marja Marttila.

Sosiaalihuollon palveluprosessi on asiakaslähtöinen, ja asiakkaan asema sosiaalihuollossa on erilainen kuin terveydenhuollossa. Sosiaalihuollon asiakkuuteen ei esimerkiksi tarvita diagnoosia, ja työskentelyn piiriin otetaan mukaan myös läheiset.

Päihdetyö on muutakin kuin hoitoa

Jos päihdepalvelut keskitetään terveydenhuoltolakiin, painopiste siirtyy hoitoon.

Lakiesitys ehdottaa, että päihdetyö sosiaalityön erityispalveluna poistetaan sosiaalipalveluista ja päihdetyön toteutus kavennetaan tilapäisessä asumisessa ja päiväkeskustoiminnassa tapahtuvaksi sosiaaliohjaukseksi ja neuvonnaksi.

Jos päihdetyön kokonaisuus typistetään päiväkeskustoimintaan ja tilapäiseen majoitukseen, puuttumaan jäävät esimerkiksi sosiaalisena kuntoutuksena toteutettava päihdehuollon laitoskuntoutus, kuntouttavat päihteettömät asumispalvelut, lääkkeettömät näyttöön perustuvat menetelmät sekä psykososiaalinen tuki.

Edes yleisillä sosiaalipalveluilla ei voi paikkailla puuttuvia päihdetyön erityispalveluja.

- Asiakas tarvitsee hoidon lisäksi tukea elämänhallinnan ja elämäntilanteen kohentamiseen, toimintakyvyn ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen sekä riippuvuudesta seuranneiden ongelmien ja niiden taustatekijöiden vähentämiseen, Marttila kertoo.

Lisäksi asiakkailla on oltava oikeus päihdetyön palveluihin myös ilman diagnosoitua päihdehäiriötä.

Saatavuus vaarassa

Ehdotuksen läpimeno heikentäisi asiakkaan asemaa ja palveluihin pääsyä: laki ei nimittäin takaa terveydenhuollon palvelujen saatavuutta. Sosiaalihuolto paikkaa monin paikoin terveydenhuollon palvelujen puutetta.

- Nyt ehdotuksessa ollaan poistamassa sosiaalihuollolta työvälineet tähän, Marttila sanoo.

Asiakkaan etu ei toteudu, jos heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat eivät pääse palveluihin samalla tapaa kuin tällä hetkellä.

- Esitetty muutos ei ole eettisesti kestävä. Jos sosiaalihuollon palveluita ja toimintamahdollisuuksia heikennetään, sillä on suora vaikutus myös lapsiin.

Lakiesitys lupaa pitkän tähtäimen säästöjä. Epäselväksi kuitenkin jää, millä tavoin sosiaalihuollon palveluvalikon ja toimintamahdollisuuksien kaventaminen johtavat tähän.

- Kun palveluiden piiriin ei pääse oikea-aikaisesti, ongelmat kasvavat ja tilanteet kriisiytyvät, mikä päinvastoin aiheuttaa lisäkustannuksia, Marja Marttila sanoo.

Yhteistyö on hyvä päämäärä

Esitysluonnoksen tavoite sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisesta on itsessään tarkoituksenmukainen, koska esimerkiksi päihteidenkäyttäjillä on usein tarvetta sekä lääketieteelliselle hoidolle että sosiaalihuollon palveluille.

- Yhteistyöllä turvataan palveluiden oikea-aikaisuus, kokonaisuus ja hoidon jatkuvuus sekä voidaan hyödyntää erityisosaamista. Alle tarvitaan kuitenkin lakisääteiset rakenteet ja velvoitteet, Marttila sanoo.

Mielenterveystyö ja päihdetyö tulisikin jatkossakin säilyttää sosiaalipalveluina ja omina pykälinään sosiaalihuoltolaissa, eli vastaavalla tavalla kuin niitä esitetään nyt sisällytettäväksi terveydenhuoltolakiin.

Hallituksen esityksessä Talentia pitää hyvänä yhteisösosiaalityön ja sen osana toteutettavan etsivän työn tuomista hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi. Asiakkaiden tavoittaminen vaatii jalkautumista alueille.

- Yhteisösosiaalityöllä on vahva yhteys rakenteelliseen sosiaalityöhön. Yhteisöt voivat toiminnallaan muuttaa epätasa-arvoa tuottavia rakenteita, Marttila sanoo.

>> Lue koko lausunto

>> Katso hallituksen lakiesitys