Terveydentila yleisin syrjinnän syy työelämän syrjintätapauksissa

Työsuojeluviranomainen valvoo syrjinnän kieltoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä sekä syrjintää kokeneiden pyynnöstä että viranomaisaloitteisesti.

Vuoden 2022 aikana työsuojeluviranomainen sai noin 540 työsyrjintään liittyvää yhteydenottoa. Yhteydenotot johtivat 220 valvontapyyntöön, joiden perusteella tehtiin 129 tarkastusta. Tarkastuksissa valvottiin yksittäisen työntekijän tai työnhakijan kokemaa syrjintää.

Koko työpaikkaan kohdistuvilla tarkastuksilla työsuojeluviranomainen valvoi yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa vuonna 2022 yhteensä 1035 tarkastuksella. Valvonnan kohteina olivat ulkomaisten työntekijöiden syrjintä palkanmaksussa ja muissa työsuhteen vähimmäisehdoissa, työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta sekä syrjintä työpaikkailmoituksissa.

Tarkemmat tiedot selviävät työsuojeluviranomaisen tuoreesta raportista Yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon valvonta työelämässä vuonna 2022. Raportissa on myös tapauskuvauksia valvonnasta.

Ikään perustuva syrjintä yleisintä työhönottotilanteissa

Tapauksissa, joissa yhteydenotto johti valvontapyynnön tekemiseen, tehtiin 129 tarkastusta. 36 tarkastuksessa katsottiin, että työnantaja oli toiminut syrjinnän kiellon vastaisesti. Havaittu syrjintä liittyi useimmiten terveydentilaan (46 % tarkastuksista), muuhun henkilöön liittyvään syyhyn (28 % tarkastuksista) tai alkuperään, kansallisuuteen tai kieleen (26 % tarkastuksista). Vammaisuuteen, uskontoon, perhesuhteisiin tai seksuaalisuuteen suhtautumiseen liittyviä syrjintätapauksia tulee edelleen vain harvoin työsuojeluviranomaisen tietoon. Näihin syihin liittyviä tapauksia oli suhteellisen vähän tehdyissä tarkastuksissa.

Vuonna 2022 tehdyistä tarkastuksista 57 prosentissa arvioitu syrjivä kohtelu liittyi palvelussuhteen päättämiseen. Selvästi yleisin syrjintäperuste työ- tai virkasuhteen päättämiseen liittyvissä tapauksissa oli terveydentila. Osassa tapauksissa käsiteltiin sekä syrjintää työsuhteen aikana että työsuhteen päättämisessä.

Syrjintää palvelussuhteen aikana arvioitiin 33 prosentissa tehdyistä tarkastuksista. Useimmiten työntekijä koki jonkin syrjintäperusteen vaikuttaneen esimerkiksi työtehtävien muuttamiseen, työvuorojen määräytymiseen tai palkkaukseen. Yleisimmät syrjintäperusteet työsuhteen aikana tapahtuneessa syrjinnässä olivat terveydentila, alkuperä ja kansalaisuus sekä muu henkilöön liittyvä syy. Noin 8 prosenttia tehdyistä tarkastuksista käsitteli henkilön ihmisarvoa loukkaavaa häirintää. Tavallisimmin häirintää koettiin alkuperän, kansalaisuuden tai kielen perusteella. Työnantajan velvollisuutta tehdä kohtuullisia mukautuksia tai velvollisuutta antaa selvitys mukautusten epäämisestä käsiteltiin 5 prosentissa tehdyistä syrjintätarkastuksista.  

Tarkastuksista 15 prosenttia koski työhönottoa. Työhönottoon liittyvissä tarkastuksissa yleisimmin koetut syrjintäperusteet olivat ikä, alkuperä ja kansalaisuus sekä terveydentila.

”Työhönottoon liittyvää rakenteellista syrjintää esiintyy Suomessa valitettavan paljon. Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus arvioida työpaikan rekrytointikäytäntöjä. Tarkoituksena on löytää konkreettisia toimenpiteitä esimerkiksi ikäsyrjinnän ja rasismin poistamiseksi”, kertoo ylitarkastaja Päivi Laakso Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Puutteita ulkomaisten työntekijöiden palkanmaksussa ja työajoissa

Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyen valvottiin syrjinnän kieltoa 909 tarkastuksella. Syrjintää alkuperän, kielen tai kansalaisuuden perusteella palkanmaksussa tai muissa työsuhteen vähimmäisehdoissa havaittiin 12 prosentilla tarkastetuista kausityöpaikoista, 12 prosentilla työntekijöitä Suomeen lähettävistä yrityksistä ja 9 prosentilla muista yrityksistä.

Työnantajan velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta ja tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma valvottiin 108 tarkastuksella, ja niistä yli 80 prosentissa havaittiin epäkohtia. Syrjivään työpaikkailmoitteluun liittyviä tarkastuksia tehtiin 18.

Puhelinneuvontaan voi soittaa nimettömästi  

Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 9–15 numerossa 0295 016 620. Puhelinneuvontaan voi soittaa nimettömästi. Yksittäisen työntekijän tai työnhakijan syrjintätapausta valvotaan vain hänen omalla suostumuksellaan. Muista syrjintähavainnoista voi antaa nimettömän vihjeen.