Terveysmenot saattavat jopa kymmenkertaistua kuoleman lähestyessä - Yksilöllinen hoitosuunnitelma säästää ja lisää viimeisten elinkuukausien laatua
Kuntaliitto tiedottaa
2.11.2016
Julkaisuvapaa heti
Terveysmenot saattavat jopa kymmenkertaistua kuoleman lähestyessä - Yksilöllinen hoitosuunnitelma säästää ja lisää viimeisten elinkuukausien laatua
Terveydenhuollon palvelujen kustannukset kasvavat voimakkaasti viimeisten elinkuukausien aikana, selviää tänään julkaistusta tutkimuksesta. Siinä missä keskivertosuomalaisen sote-kustannukset olivat vuonna 2013 noin 4 000 euroa, olivat samana vuonna kuolleiden 75 vuotta täyttäneiden kustannukset keskimäärin 36 000 euroa eli lähes kymmenkertaiset.
Tutkimuksen tehnyt Aalto-yliopiston tutkija Olli Halminen kertoo, että viimeisenä elinvuonna yksittäisen vanhuksen sote-kustannukset saattavat olla kymmeniä, jopa satoja tuhansia euroja.
Tiedot ilmenevät tutkimuksesta, jossa selvitettiin Suomen 12 suurimmassa kaupungissa vuonna 2013 kuolleiden 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kehittymistä kahden viimeisen elinvuoden aikana.
Erikoissairaanhoidossa syntyvät sote-kustannukset ovat kokonaiskuvassa melko pieniä: koko tarkastelujaksona, kaksi vuotta ennen kuolemaa, kallein asiakasryhmä oli terveyskeskuksen vuodeosastohoidossa tai sosiaalihuollon laitoshoidossa olleet iäkkäät.
– Laitoshoito on iäkkään elämänlaadun kannalta viimesijainen vaihtoehto. Vanhusten palvelujen palvelurakennetta onkin viime vuosina muutettu ja laitoshoitoa on vähennetty radikaalisti ja panostettu kotihoidon ja palveluasumisen kehittämiseen.
Oikea hoito tärkeää niin taloudellisesti kuin kuolevankin kannalta
Suurimmat asiakaskohtaiset sote-kustannukset kahtena viimeisenä elinvuonna olivat Porissa, pienimmät Joensuussa ja Lahdessa. Halmisen mukaan kunnan kokoa enemmän kustannuksiin vaikuttavat kunnan vanhuspalveluiden rakenne: Joensuu ja Lahti ovat järjestelmällisesti vähentäneet vanhainkotihoidon määrää alueellaan.
Olli Halminen arvioi, että erilaiset kustannukset heijastavat eroja palvelurakenteessa ja hoitokäytännöissä. Kustannuserojen taustalla voi olla myös ylihoitoa ja turhia hoitotoimenpiteitä. Oikeanlaajuiseen hoitoon pyrkiminen olisi tärkeää sekä kustannusten että myös potilaan terveyden kannalta.
– Kuoleman lähestyessä on tärkeää taata potilaalle mahdollisimman hyvä elämänlaatu ja kuulla potilasta hoidon suunnittelussa. Esimerkiksi etäpesäkkeisillä keuhkosyöpäpotilailla, joilla elinajanodote on vain joitain kuukausia, laadukkaan palliatiivisen hoidon antaminen ja rankoista kemoterapiahoidoista luopuminen turvaavat hyvän elämänlaadun ja saattaavat jopa pidentää elinikää, Halminen toteaa.
Hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta-Vaara Kuntaliitosta korostaa yksilöllisen hoitosuunnitelman merkitystä. Suunnitelman laatimiseen osallistuu koko hoitotiimi, potilas ja hänen omaisensa, ja siinä otetaan huomioon potilaan toiveet oman hoitonsa järjestämisestä.
Tutkimuksessa oli käytössä Suomen laajin sote-kustannusaineisto
Tutkimuksessa on käytetty Suomen Kuntaliiton ja Aalto-yliopiston keräämää rekisteriaineistoa, joka on laajempi kuin mikään Suomessa aiemmin käytetty kuolevia koskeva sote-kustannusaineisto.
Aineistossa oli yhteensä yli 3,4 miljoonaa yksittäistä asiakastapahtumaa 11 511 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalta. Mukana olevat kaupungit ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Jyväskylä, Tampere, Pori, Kuopio, Joensuu, Lahti, Kouvola ja Turku.
– Analysoimalla toimintakäytäntöjä ja niiden kustannuksia voidaan valita ne toimintatavat, joiden avulla voidaan tarjota vanhuksille paras mahdollinen elämänlaatu. Pyrimme tuottamaan kuntapäättäjille käytännönläheistä tietoa niistä rakenteista, joita erityisesti pitäisi tarkastella tulevaisuudessa kriittisesti, Halminen toteaa.
Nyt toteutettu tutkimus on osa Kuntaliiton projektia Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus (Elderly people’s services: use, costs, effectiveness and financing – ELSE ), jossa selvitetään valtakunnallisten rekisteriaineistojen ja muiden tietojen avulla, kuinka ikääntyneen väestön palvelut voidaan järjestää kokonaistaloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla.
Projektissa levitetään myös tietoa siitä, miten palvelutuotantoa kehittämällä voidaan parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Vuosina 2014−2017 toteutettavan projektin yhteis-työkumppaneina ovat Kela, STM ja Sosiaalialan Työnantajat ry.
Tutkimus on julkaistu Olli Halmisen Aalto-yliopiston diplomityönä.
Lisätietoja:
Tutkija Olli Halminen, Aalto-yliopisto, p. 0400 563 730.
Hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta-Vaara, Kuntaliitto, p. 050 538 4647
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-Klemettitiedottaja/informatör
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiMediapuhelin toimittajille arkisin klo 9-15 Medietjänstnummer för journalister vardagar kl. 9-15: 050 340 9977Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
40 procent av kandidaterna i EU-valet är fullmäktigeledamöter16.5.2024 09:09:32 EEST | Tiedote
Av kandidaterna i Europaparlamentsvalet är närmare hälften, dvs. 40 procent, ledamöter i kommunfullmäktige, enligt en utredning som Kommunförbundet gjort. I valet 2019 var motsvarande andel en tredjedel, vilket innebär att fler fullmäktigeledamöter nu kandiderar till Europaparlamentet än tidigare. Sammanlagt 232 personer ställer upp i EU-valet och av dem är 92 för tillfället ledamöter i kommunfullmäktige.
EU-vaalien ehdokkaista 40 prosenttia on kunnanvaltuutettuja16.5.2024 09:03:29 EEST | Tiedote
Europarlamenttivaalien ehdokkaista lähes puolet eli 40 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä. Vuoden 2019 vaaleissa vastaava osuus oli kolmannes eli kunnanvaltuutettuja on nyt pyrkimässä aiempaa enemmän parlamenttiin. Yhteensä europarlamenttiin hakee 232 ehdokasta, joista 92 on tällä hetkellä kunnanvaltuutettuja. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi, että vaativien luottamustehtävien kasautuminen ja hoitaminen monella eri päätöksenteon portaalla voi olla haastavaa.
Guld till Björneborg och Vanda i FM i kommunal kommunikation14.5.2024 20:30:40 EEST | Tiedote
Björneborg och Vanda vann guld i finska mästerskapet i kommunal kommunikation. Björneborg vann i kategorin årets kommunikationskampanj och Vanda i kategorin Årets kommunikationsåtgärd.
Kuntaviestinnän SM-kilpailun kultaa Poriin ja Vantaalle14.5.2024 20:29:07 EEST | Tiedote
Pori ja Vantaa voittivat kultaa Kuntaviestinnän SM-kilpailussa. Pori voitti vuoden viestintäkampanja-kategorian, ja Vantaa vuoden viestintäteko-kategorian.
Kommuninvånarnas inställning till kommunerna utreds med omfattande enkät2.5.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Inom den närmaste veckan får 32 900 medborgare runtom i landet per post ett formulär med frågor om deras uppfattning om hemkommunen och om hur olika frågor sköts i kommunen. Samtidigt utreds vad uppgiftslämnarna anser om den kommunala servicen och hur de deltar i kommunens beslutsfattande. Postningarna av enkäten har inletts.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme