THL:n kansallisilla koronarokotussuosituksilla on vankka perusta – lue kooste suositusten taustatekijöistä
16.11.2022 10:46:03 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
THL suosittelee tällä hetkellä syystalven koronatehosterokotteita 65 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Heillä on suurin vakavan koronataudin riski.
Suosituksen piiriin eivät kuulu alle 65-vuotiaat terveet aikuiset: heillä vakavan taudin suoja on edelleen hyvä ja vaikean taudin riski pieni.
THL:n koronarokotussuositukset perustuvat lääketieteelliseen ja epidemiologiseen arvioon rokotusten vaikutuksista koko väestön tasolla sekä kansalliseen rokotusstrategiaan.
Olemme koostaneet yhteen suositustemme perusteita. Listaus avaa seuraavia taustatekijöitä:
- tautitaakka ja sairaanhoidon kuormitus
- rokottamisesta yksilölle ja yhteiskunnalle koituvat hyödyt ja haitat
- rokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat
- tilanne muissa maissa.
THL:n suositus ja perustelut syystalven ja neljännen koronarokoteannosten kohderyhmistä
Aikuisten koronarokotussuositukset
Tautitaakka ja sairaanhoidon kuormitus
Omikronmuunnosten aiheuttamaa tautia on liikkeellä paljon, ja oireettomat tartunnat ja lievät taudinkuvat ovat tällä hetkellä yleisiä. Kiertävän viruksen ominaisuudet ja väestön immuniteetti vaikuttavat siten, että tällä hetkellä vakavan koronataudin riski on hyvin pieni alle 65-vuotiailla terveillä aikuisilla. Riskiryhmät puolestaan ovat hyvin suojassa vakavalta, sairaalahoitoiselta taudilta ja kuolemanriskiltä ottamalla jo nyt suositellut rokotukset.
Koronan vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden mediaani-ikä oli elokuussa noin 76 vuotta. Suurentunut riski joutua sairaalaan on siis iäkkäillä, ei perusterveillä alle 65-vuotiailla. Koronan vuoksi sairaalaan joutuneiden hoitoajat ovat lyhentyneet viime keväästä, ja sairaalahoitoa tarvitsevat ovat pääosin iäkkäitä. Iäkkäillä myös hoitojaksojen kesto on usein pidempi kuin nuoremmilla.
Tämänhetkinen epidemiatilanne ei vaadi väestötason rokotussuosituksen laajentamista perusterveisiin aikuisiin.
Rokottamisesta yksilölle ja yhteiskunnalle koituvat hyödyt ja haitat
Nykytilanteessa väestötason suositusta tehtäessä punnitaan tarkoin rokottamisesta yksilölle ja väestölle koituvat hyödyt ja haitat. Koska tautitaakka on ikääntyneissä ja riskiryhmissä, on tärkeä priorisoida ja turvata väestötasoisen suosituksen mukaisten rokotusten kattava eteneminen.
Terveillä työikäisillä kolmen rokoteannoksen tuoma erittäin hyvä suoja vakavaa koronatautia vastaan säilyy lähes muuttumattomana ainakin 15 kuukautta. Ei ole myöskään odotettavissa, että vakavan taudin suoja heikkenisi sen jälkeenkään olennaisesti.
Uusien omikronräätälöityjen rokotteiden ei odoteta tuovan merkittävää lisähyötyä jo saavutettuun vakavan taudin suojaan nähden. Myöskään suojaa tartuntoja ja tartuttamista vastaan ei saada lisärokottamisella nostettua merkittävästi, suoja on silloinkin vain kohtalainen ja lyhytkestoinen.
Terveiden alle 65-vuotiaiden lisäannoksilla ei juuri pystytä vaikuttamaan myöskään koronakuolemien määrään. Koronakuolemista alle 7 prosenttia on ollut tänä vuonna alle 65-vuotiailla, ja näissä tapauksissa taustalla on lähes aina puutteellinen rokotussuoja ja/tai vakavia pitkäaikaissairauksia.
Edellä mainittujen seikkojen lisäksi on pohdittava, mitä muita seurannaisvaikutuksia rokottamisella on. Esimerkiksi mitä kriittistä terveydenhoitoa jää mahdollisesti antamatta, jos terveydenhuollon resursseja käytetään rokottamiseen?
Rokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat
Kun ylimääräisiä rokoteannoksia suositellaan väestötasolla terveille ihmisille, joiden vakavan taudin riski on hyvin pieni, on tarkoin punnittava rokottamisella kohderyhmälle saavutettavat hyödyt suhteessa mahdollisiin haittoihin.
Koronarokotteet on todettu turvallisiksi tutkimuksissa ja seurannassa. Rokotteet kuitenkin aiheuttavat usein ohimeneviä paikallisoireita ja yleisoireita, kuten kuumetta, lihassärkyä ja sairaudentunnetta, sekä harvinaisena haittavaikutuksena vakavia allergisia reaktioita. Rokotteet voivat aiheuttaa myös muita harvinaisia haittoja.
Tutkimuksissa on myös havaittu viitteitä siitä, että liian tiheästi annetut tai toistetut rokotukset voivat olla jopa haitallisia vasta-ainevasteen ja suojan muodostumisen kannalta.
Tilanne muissa maissa
Maittain vaihtelevat koronarokotussuositukset johtuvat siitä, että eri maissa edellytetään eri tavalla näyttöä suosituksen antamiselle. Lisäksi asiaan vaikuttaa se, mikä taho suosituksen antaa ja mitä suosituksella tavoitellaan. On kiinnitettävä huomiota myös siihen, suositellaanko vai tarjotaanko rokotuksia jollekin ryhmälle.
Euroopan maista
- Ruotsissa kansanterveyslaitos Folkhälsomyndigheten ei suosittele 18–64-vuotiaille terveille neljättä annosta, mutta kehottaa läänejä tarjoamaan tälle ikäryhmälle mahdollisuutta rokottautumiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ei erikseen mainita.
- Tanskassa kansanterveyslaitos Sundhedsstyrelsen ei suosittele neljättä annosta 18–49-vuotiaille terveille. Sen sijaan terveysministeriö tarjoaa tämän ikäisille mahdollisuutta rokottautua maksua vastaan.
- Norjassa terveysministeriö on parhaillaan harkitsemassa terveille työikäisille mahdollisuutta rokottautua neljännellä annoksella, vaikka kansanterveyslaitos Folkehelseinstituttet ei sitä suosittelekaan.
Julkisuudessa kansainvälisten organisaatioiden suosituksia on usein tulkittu harhaanjohtavalla tavalla.
Sekä Euroopan tartuntatautiviraston (ECDC) että Maailman terveysjärjestön (WHO) suositukset ovat ohjeellisia, eivät jäsenmaita sitovia. Suosituksissa todetaan, että kansalliset viranomaiset tekevät lopulliset päätökset tehosteiden käytöstä eri kohderyhmille niiden riskiprofiilin sekä maan epidemiologisen tilanteen mukaan.
ECDC ei suosittele terveen työikäisen väestön laajoja rokotuksia. Sen mukaan tällä hetkellä ei ole epidemiologista näyttöä, joka tukisi laajoja rokotuksia.
Lisätietoja:
Aikuisten koronarokotussuositukset (jpg, 99 kt)
Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tuija Leino
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.
THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille riskialueille29.1.2026 00:30:00 EET | Tiedote
Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Turvakotien asiakasmäärä kasvoi viime vuonna – myös Nollalinjalle soitettiin edellisvuotta enemmän27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 turvakotien asiakasmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Turvakodeissa oli yhteensä 5 979 asiakasta, mikä on noin 180 enemmän kuin vuonna 2024. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2025 ennakkotiedoista. Kasvua myös asumisvuorokausissa Ennakkotietojen mukaan viime vuonna asumisvuorokausia kertyi yhteensä noin 113 000, mikä on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Yhden asiakkaan turvakodissa viettämä keskimääräinen aika pidentyi edellisvuodesta yhdellä päivällä. Viime vuonna keskimääräinen turvakotijakso oli 19 päivää, mutta joillakin alueilla muutos edellisvuosiin oli selvästi suurempi. Viime vuonna pisimmät turvakotijaksot olivat Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin turvakodissa, missä jakson kesto oli keskimäärin 28 vuorokautta. ”Rovaniemellä asuntopula on pidentänyt turvakotijaksoja. Jos asiakkaalla on taloudellisia vaikeuksia tai maksuhäiriömerkintä, asuntoa on hyvin hankala saada”, kertoo Lapin turvakodin vastaava sosiaalityön
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
